07.06.2005
(Huom! Julkineulonta-asiaa alempana. Älkää missatko sitä, vaan skrollatkaa tai klikatkaa!)
Jussi ja minä päätimme lähteä käymään Tallinnassa vanhan kaupungin päivillä niinkuin viime vuonnakin. Tietysti matkailu aviomiehen kanssa tarkoittaa pientä lanka- ja suurta historiamäärää, mutta mikäs se siinä. Jututuban Cairbrea emme onnistuneet bongaamaan, se kerrottakoon tässä heti alkuun - yritin kyllä katsella, näkyisikö pinkki-keltaista Wavya missään.
Onnistuin poikkeamaan Kangas ja Nööpiin (koska se on matkan varrella satamasta tullessa) ja tarkistamaan, olisiko heillä lisää oranssia Maali-lankaa, jota ostin viimeksi. Ei ollut. Tummempaa oranssia oli kyllä.
Täydennystä lankavarastoihini sain myöhemmin päivällä Hansa-Linasta, jossa Maali maksoi noin 10 kroonia enemmän vyyhdiltä (47 kroonia / 100 g). Ajattelin myös, että huovuttaisin Jussille takin Maalista, mutta valitettavasti kaupasta ei löytynyt tummansinistä tai -harmaata tarvittavaa määrää. Jussihan ei viininpunaiseen suostunut... (Maali-langoista ei kai tarvitse kuvia, eihän?)
Kävimme myös muutamassa kirjakaupassa - ja kaikki tämä ennen aamiaista! Ostin Aino Praaklin Kirikindad II-vihkosen ja Ilmasilmaja-nimisen kirjan, jonka on kirjoittanut Mikk Sarv. Kirikindad II sisältää lapasohjeita, mutta Ilmasilmajan sisällöstä mulla ei ole aavistustakaan. Halusin kirjan sen inspiroivan kuvituksen takia; kuvioita voi mainiosti soveltaa neulemalleiksi ja ehkä jonain päivänä opin vielä kieltäkin niin, että saan kirjan luettua.
Raatihuoneen torin lähellä oli paljon myyntikojuja. Olen viime aikoina onnistunut kehittämään addiktion paikalliseen villalankaan, joten ostin sekä sinistä että punaista lankaa hurmaavalta nuorelta mieheltä.
Tässä vielä muutama kuva lisää.
Kävimme myös kiertoajelulla ruotsalaisia täynnä olevassa bussissa (Tallinnassa on nykyisin todella paljon ruotsalaisia!) ja edustimme ainoina suomalaisina maatamme kunnialla. Tietenkin. Siihen ei sisältynyt yhtään typerää vitsiä. Kiertoajelu kesti tunnin bussilla ja tunnin kävellen.
Näimme bussin ikkunasta kadun toiselta puolelta Kadriorgin puiston (mutta emme palatsia) ja Piritan luostarin. Valitettavasti emme päässeet käymään siellä, vaikka Pirita oli se syy, miksi alunperin lähdimme kiertoajelulle.
Laulukentällä pysähdyimme sentään viideksi minuutiksi ja pääsimme ulos asti. Kuvien patsas esittää kuoronjohtajaa ja säveltäjää Gustav Ernesaksia, jota kutsutaan myös laulun isäksi.
Niin, ja jos ihmettelitte, mikä se aikaisempi sininen pullo oli, niin se oli punaisen kaverinsa kanssa Raadinapteekin ikkunalla.
Powered by
Movable Type 3.2
Ellei muuta ilmoitettu, tekstit & kuvat © Marjut Katajala.
Tekstien ja kuvien kopiointi sekä kaupallinen käyttö ja kuvien linkittäminen kielletty. Kokeile ohjeita omalla vastuulla.