Marjut Katajala

...niin sitä voi käyttää uudelleen ja uudelleen joko samanlaisena tai pienin muutoksin.

Ajattelin ensin, että neulon beigestä Red Dunesta neuletakin (se olisi ollut erilainen ja ajatus siitä syntyi heti, kun näin langan) mutta kyllästyin mallitilkun neulomisen jälkeen. Lisäksi Korialta ostamani Aino oli huudellut jo jonkin aikaa, joten vastasin sen kutsuun, vaikka sää olikin kaunis, lämmin ja aurinkoinen.

Villan kaipuu ja kyllästyminen eivät kuitenkaan olleet ainoat syyt toisen melko samanlaisen paidan tekemiseen. Sain Red Dune -paitaa neuloessani idean siitä, kuinka palmikkokuviota voisi muokata ja päätin katsoa, mitä siitä saisi aikaan. Tässä luonnos:

Aloitin paidan eilen ja sileän neuleen neulominen pyöröneuleena sujuu nopeasti, kun minulla ei ole muutakaan tekemistä kuin se, että murehdin sohvalla viimeisten lomapäivien nopeaa kulumista (huomenna töihin, blääh). Tuijotin telkasta Star Trek -maratonia ja kun tämän päivän jaksot loppuivat varttia vaille kaksi, vaihdoin kanavaa sattumalta VH1:lle ja unohduin katsomaan 100 Greatest Albums -ohjelmaa, koska ohjelmassa esiteltiin juuri levyä numero 99. Neule edistyi siis aika vauhdilla - lisäksi tänään telkkarista tulee myös Taken ja sen jälkeen Salaisten kansioiden uusinta...

Enkä mä halua mennä huomenna töihin. Kuka tulisi ja pelastaisi?

21:30 | (8) kommenttia - comments

...you can use it over and over again with or without small alterations.

I thought of knitting a cardigan in beige Red Dune (it would have looked different) but I got bored after knitting a swatch. However, the Novita Aino (100% wool, 6 mm needles) I got from Koria a while ago had been calling me and even though the weather was nice and warm and sunny, I started something woollen.

Wool and boredom were not the only reasons for starting another sweater with a cable pattern on the front. I had got an idea of a variation of the cable pattern I used in the Red Dune sweater and decided to give it a try. This is the sketch:

I started the sweater yesterday and as I knit it in the round, it progresses pretty fast. I sat on the sofa moaning about the last days of my holiday (it's back to work tomorrow, blaah) and watched the Star Trek-a-thon on TV (they show the original series during the weekend on nights and mornings). After the Star Trek episodes ended at 13.45 I happened to change the channel to VH1 and started to watch the 100 Greatest Albums show as they were just showing number 99... I got plenty of knitting done today - and Taken and the re-runs of X-Files are still on tonight...

And I do not want to go to work tomorrow. Would someone come and save me?

21:12 | (2) kommenttia - comments

Terde, katso, se on valmis! Hämäsin teitä esittelemällä Norojani ja samalla neuloin ahkerasti Red Dune -paitaa valmiiksi.

Jos minun pitäisi antaa tälle paidalle nimi, se olisi jotain keskiaikaista. (Ehdotuksia otetaan vastaan!) Paidasta tulee vain sellainen fiilis. En mitenkään pyrkinyt siihen, mutta huomasin sen sitten, kun paita oli valmis. Toisaalta paidasta ei myöskään tullut lähellekään samanlaista kuin inspiraation aiheuttaneesta paidasta, minun paidassani on vähemmän palmikoita ja ne ovat harvemmassa ja paita on myös hieman a-linjainen.

Tarkemmat speksit

Lanka: 700 g Ornaghi Filati Red Dune, 100% merseroitua puuvillaa (lankaa jäi vielä yksi kerä - ja minä kun luulin, että lanka loppuisi kesken!)
Puikot: 6 mm
Malli: oma "kehittele tätä samalla kun teet" -tyyppinen malli
Jälkiviisaus paras viisaus: jos olisin arvannut, että lanka riittää ja että paidasta tulee keskiaikainen fiilis, olisin tehnyt hieman leveämmät hihat (hihansuut) korostamaan sitä vielä vähän lisää

16:30 | (12) kommenttia - comments

The Red Dune sweater is ready. While I showed you my lovely Noro yarn, I was busy knitting it.

If I should give this sweater a name, it would be something medieval. (You can suggest something if you like.) The sweater just gives me that kind of a feeling... It was not intentional, it just turned out that way. Also, this sweater does not even look like the sweater that inspired me, my sweater has less cables and it's slightly flared at the bottom.

Details

Yarn: 700 g Ornaghi Filati Red Dune, 100% mercerised cotton (and I still have one ball left even though I thought I would run out of yarn!)
Needles: 6 mm
Pattern: my own "make it up as you go" pattern
Hindsights: if I had known that I had enough yarn, I would have made the sleeves a little more flared to enhance the medieval feeling

16:17 | (2) kommenttia - comments

Nanna mainitsi tuossa jokunen aika sitten, että hän ei yllytä ketään katsomaan Kangaroon erikoistarjouksia, ei ainakaan Noroja.

Mutta Kureyon vain oli niin edullista. Tämä on sävy 124, jossa on aivan ihania punaisia ja liloja.

Myöhemmin erehdyin Get Knittedin sivuille Silk Gardenin perään. Kun ovikello soi (siellä oli ystävällinen postipoika tuomassa pakettia), Jussi sanoi: "Sä sait taas lankaa". Kuinka sen voi tietää katsomatta? (Heh, tiedättekö mitä, tänään Jussi viimein kertoi sen saman vitsin, jota olen kuullut muiden neulojien avio- ja avomiesten ja poikaystävien kertovan: "Eikö sun pitäisi neuloa nykyiset langat* pois ennenkuin sä ostat uutta?")

Kuvassa sävy 86. Pitäisikö nyt ostaa Cornelia Tuttle Hamilton Collection book 2, jotta voisin neuloa Klaralundin?

* Jos oletetaan, että mulla on lankaa esim. 30 paitaa varten (voisikohan se olla niin?) ja yhtä paitaa neuloo kolme viikkoa, niin eihän siihen menisi kuin 90 viikkoa eli vähän alle kaksi vuotta!

20:40 | (10) kommenttia - comments

Nanna happened to mention a while ago that we are not supposed to go and see Kangaroo's Special Offers, or at least she is not telling us to do so in no way whatsoever.

Well... The Kureyon just was so cheap. This is shade 124, it's got the lovely reds and lilacs I like.

Later I continued to Get Knitted for some Silk Garden. When the doorbell rang (it was the postman who kindl delivered the packet to our door), Jussi said, "it's yarn for you". How could he tell? (Guess what, today he also told the joke I've heard other knitter's husbands, boyfriends and SOs tell: "Should you knit the yarn in your stash* before you buy new yarn?")

This is shade 86. Now, should I go and buy the Cornelia Tuttle Hamilton Collection book 2 so I could make Klaralund?

* If I have yarn for, say, 30 sweaters (could that be?) and knitting a sweater would take three weeks, I would be done in 90 weeks which is less than two years!

20:11 | (3) kommenttia - comments

Alennusmyyntien aikaan pitää etsiä hyviä löytöjä (sovituskoppien kirkkaissa valoissa masentuminen on sitten ihan eri juttu). Katselin siis tuossa eräässäkin ruotsalaisen naistenvaateketjun myymälässä neuleita (häpeäisin!), kun yksi niistä alkoi juttelemaan. (Syön harvemmin muroja, joten en tiedä, juttelisivatko myös murot minulle. Lanka nyt on puhunut mulle pidemmän aikaa... Soittakaa jo joku valkotakkiset miehet tänne! Viekää mut pois koneen ääreltä ennenkun bloggaan vieläkin sekavampia!)

Kyseessä oli aika simppeli paita, muuten sileää, mutta edessä oli hieman palmikkoruudukkoa. Paita hihkaisikin siinä alerekissä roikuskellessaan, että kun sulla kerran on varastossa Red Dunea, niin otapas ja tee samantapainen paita siitä. Minä totesin siihen, että mikäs se siinä, hyvä ajatus. Kaivoin Terhin aikanaan ystävällisesti hankkimat langat esiin ja aloitin paidan.

Paita näyttää melko pitkälti samalta tänään kuin eilenkin, joten tässä Mini huolehtimassa siitä. Palmikkoruudukkoa on tulossa etukappaleen yläosaan, joten en ole vielä aloittanut sitä.

Neuloin kolmen kerän verran paitaa pyöröneuleena eli etu- ja takakappaleita samaan aikaan. Sen jälkeen mieleeni iski pelottava ajatus: entä, jos lanka ei riitäkään? Haluaisin kuitenkin tehdä melko pitkän paidan. Siispä päätin olla ovela ja neuloa seuraavaksi hihat (tai ainakin yhden hihan), jotta näen, kuinka paljon ne vievät lankaa ja lopuista langoista voi tehdä niin pitkän paidan kuin mahdollista.

Mutta mistä eilisen merkinnän otsikko on peräisin? Sci-fiähän se. Vuokratontilla tiesi kommenteissa aivan oikein, että lainaus on peräisin Frank Herbertin Dyynistä. Kun langan nimi on Red Dune eli punainen dyyni, siitä tulivat tietenkin mieleen Dyyni-kirjat, elokuvat ja tv-sarja. Dyynin maailmassa aavikolla kasvaa riippuvuutta aiheuttava melange-kasvi eli rohto ja se, joka hallitsee rohtoa, hallitsee universumia, joten "rohdon pitää virrata". (Lukekaa ekat Dyyni-kirjat, ne ovat hyviä!)

20:54 | (4) kommenttia - comments

It's the sale season so I hunt for bargains. When I looked at some knitwear (shame on me), one sweater started talking to me. It was a quite plain sweater with some cable crossings on front and it said that since I have red Red Dune waiting in my stash, I could use the idea and make some cables.

The sweater looks pretty much the same today as it did yesterday so here's a photo of Mini taking care of it.

The cable crossings were a good idea indeed, so I dug out the Red Dune Terhi so kindly got for me and decided not to do cable crossings all the way up but just some to the upper part of the front piece. I knitted three balls in the round, back and front together, that is, and then started thinking about the yardage and whether I would have enough yarn to make the sweater long enough... So, I decided to knit the sleeves next and then continue to separating the front the back when I'd know how much yarn I would have left.

Where did yesterday's entry title then came from? It's another sci-fi reference. Because the yarn is called Red Dune, I immediately thought of Frank Herbert's Dune novels. In them they have an addictive plant called melange, a.k.a the spice and he who controls the spice, controls the universe, so "the spice must flow". (Read the first Dune books, they're good!)

20:39 | (0) kommenttia - comments

(Tää on ikäänkuin teaser-tyyppinen merkintä.)

Punainen väri on vähän niinkuin parantava rohto, eikö niin?

Pisteet sille, joka tunnistaa otsikon lainauksen. Siitä voi saada vinkkiä langastakin...

21:02 | (5) kommenttia - comments

(This is just a teaser.)

Red is a spicy colour, don't you think?

Who can tell where the title is from? It's also a hint if you try to guess the yarn I've used...

20:51 | (0) kommenttia - comments

Valmistuihan tämä! Neuloin etukappaleen ainakin kolmeen kertaan ja aina väärin. Sitten keksin, että asian voi ratkaista toisellakin tavalla, mutta siitä tietävät vain viime Leppävaaratapaamisessa olleet...

Tarkemmat speksit

Malli: Vogue Knitting syksy 2004, malli 15
Muutoksia: Käytin eri lankaa, jossa eri neuletiheys ja jätin vyötäröllä olleet palmikonkierrot pois
Lanka ja langan menekki: ONline Cotton Stretch, 400+ grammaa (toisen hihan paria viimeistä senttiä varten piti aloittaa uusi kerä)
Puikot: 6 mm
Olenko tyytyväinen: Luulisin niin, paita voisi olla hieman pidempi, mutta kyllä tämänkin kanssa voi elää

21:06 | (2) kommenttia - comments

The sweater is finally ready! I think I knitted the front piece at least three times and got it wrong every time. Then I realised that there was a work-around... But I'm not revealing that secret!

The details

Pattern: Vogue Knitting fall 2004, model 15
Modifications: Used a different yarn with a different tension, left out the cabling on the waist
Yarn: ONline Cotton Stretch, 400+ grams (I had to start a new ball for the last two centimeters of the second sleeve)
Needles: 6 mm
Am I happy with this: I think so, the sweater could be a bit longer but I can live with this

20:59 | (2) kommenttia - comments

Loma tarkoittaa tietenkin sitä, että mitään suunniteltua ei ehdi tehdä. Siksi päätin ulkoistaa bloggaamisen kissoille aivan kuten Jussi ulkoisti chilien hoidon. Kissojenkin pitää tehdä jotain raksujensa eteen!

Koska nyt kissat bloggaavat, olen jopa ehtinyt neulomaan. Sain valmiiksi ribbipaidan etukappaleeseen tulevan palmikon. En kuitenkaan jaksanut tehdä ohjeessa olevia kavennuksia, vaan neuloin kauluksen suoraan etu- ja takakappaleiden jatkoksi.

Mutta hetkinen, mitäs täällä lusmuillaan? Bloggaaminen näyttää väsyttävän Maxia (tai sitten hän haluaa tutustua syvällisemmin bloggaamisen kohteena olevaan neuleeseen).

13:48 | (7) kommenttia - comments

It's a holiday which, of course, means that I do not have the time to do everything I have planned. Therefore I have decided to outsource blogging to the cats like Jussi outsourced talking care of the chili plants. A cat has to do something for his living, doesn't he?

Because the cats blog now, I've been knitting. I finished the mind-boggling front of the red ribbed sweater and knitted the collar. I did not do any decreases, I knitted the collar straight up from the back and front.

But wait a minute, what is this? It looks like blogging made Maxi tired (or he's trying to get to know better the sweater he should blog about).

13:36 | (2) kommenttia - comments

Hihii, mulla on uusi pää, Ninnin käsialaa. Eikö se olekin aivan ihana? Uskomatonta, kuinka toisilla voi olla noin uskomaton värisilmä ja taito hyppysissään! Olen edelleen aivan ihastuksesta mykistynyt. (Jussikaan ei meinannut tuntea mua kaupassa, tosin miehen puolustukseksi kerrottakoon, että hän näki mut ensin takaa.)

Ennen

Jälkeen

Lisäksi kiitoksia Susannalle kuvaamisesta ja matkaseurasta ja Sirpalle seurasta! Päivä oli oikein hauska.

20:51 | (7) kommenttia - comments

Ninni created a new head for me. Isn't it just great? Some truly are blessed with a great eye for colour! I'm still speechless. (And Jussi did not recognize me at the mall at first but he did see me from behind first.)

Before

After

Also thanks to Susanna for taking the photos and Sirpa on the fun day!

20:39 | (2) kommenttia - comments

On aina yhtä hauskaa, että häät ovat viroksi "pulma".

Suuntasimme Jussin opiskelukaverin häihin Tallinnaan perjantaina. Aikaa jäi myös lankaostoksia ja nähtävyyksien katselua varten.

Perjantai

Perjantaina laiva lähti viideltä, joten illalla ennätimme ainoastaan kirjautua hotelliin ja lähteä syömään Beer Houseen. Seurueemme miespuoliset henkilöt nauttivat vain yhden tuopin olutta kukin, kun taas minä tilasin tapani mukaan Long Island Ice Tean, kun kerran ulkomailla oltiin.

Yöllä nukuin todella huonosti. Sää oli kuuma eikä hotellissa ollut ilmastointia. Oli siis valittava, pitikö ikkunan raollaan ja kuuli kaiken metelin lokkien kirkunasta ja rekkojen jyräämisestä lähtien vai sulkiko ikkunan ja tikahtui hapenpuutteeseen ja kuumuuteen...

Lauantai

Lauantaina oli jonkin verran aikaa käydä ostoksilla ja kaupungilla kiertelemässä. Jippii! Raatihuone oli myös auki, joten vihdoin viimein onnistuimme näkemään senkin. Olimme yrittäneet jo monta kertaa käydä Raatihuoneella, mutta se oli aina kiinni syystä tai toisesta ja kerran se vain unohtui. Nyt talon kaikki neljä kerrosta olivat avoinna kellarista ullakolle. Kellarikerroksessa oli myös näyttely The Town Built on Salt - Trade in the Hanseatic Tallinn, joka oli mielenkiintoinen, varsinkin kun teksteissä oli pätkiä vanhoista laeista.

Löysimme myös rappuset, joita pääsimme kiipeämään (kierreportaat ullakolle) ja näköala sieltä oli hieno.

Jussi varmaankin raportoi lisää Raatihuoneesta, kunhan ehtii, joten siirrytään lankakauppa-asioihin: jotain uutta ja jotain vanhaa tiedossa.

Larina Lõngad näyttää muuttaneen muualle Narva mnt:ltä. Meillä ei ollut aikaa eikä intoa etsiä uutta paikkaa, mutta jos se nyt sattuu osumaan sinun kohdallesi, niin kerro toki, kuinka sinne pääsee! Uusi osoite on kuvassa.

Uusiakin paikkoja löytyi. (Ainakin minulle uusia.)

Madeli Käsitöö Väike-Karja 1:ssä (Barons-hotellin lähellä) myy enimmäkseen neuleita ja pellavatuotteita, mutta liikkeen perällä oli myös korillinen monivärisiä lankoja. Jotenkin vain 250 kroonia vyyhdistä kuulosti minusta kalliilta (edullisemminkin taitaa samoja lankoja saada).

Poeke sijaitsee Kullassepä 5:ssä. Vau! Tästä minä pidän! Liikkeessä myytiin kahden kehräämön villalankoja, lisäksi tarjolla oli seinällinen hahtuvaa ja toinen huovutusvillaa (ja neuleita ja hassuja huovutettuja hattuja). Palvelu oli ystävällistä ja parasta oli se, että liikkeessä oli alekori.

Lauantai ja sunnuntai: Joelin ja Linan häät

Bussi Nõmme Kõrtsiin lähti viideltä, joten oli aika palata hotellille, ottaa pikainen suihku ja vaihtaa vaatteet. Tässä me olemme suhteellisen edustavina odottamassa bussin lähtöä, vaikka sää oli edelleen kuuma. Huomatkaa myös huivi ja ihq pinkki laahuksellinen hame!

Ei varmaankaan tarvitse kertoa, että sulhanen oli komea ja morsian kaunis.

70 häävierasta olivat eri maista: Virosta olivat tietenkin Joelin perhe ja ystävät ja Kiinasta Linan vanhemmat. (Käsittääkseni nykyisin Japanissa asuvat Joel ja Lina pitivät toiset juhlat sielläpäin maailmaa Linan perheelle ja ystäville.) Meitä suomalaisia oli 10 ja muita vieraita tuli Venäjältä, Latviasta, Kanadasta ja yksi Meksikostakin. Toivottavasti ketään ei unohtunut?

Tässäpä me suomalaiset. Voisitteko uskoa, että mekin ryhdyimme laulamaan? Virolaiset tuntuivat tietävän monia yhteislauluja ja heidän seurueensa innostui aina silloin tällöin. Ehkä jääkylmä Viru Valg... eikun viini... siis jääkylmä vesi innosti meitä tai sitten se oli seurueemme basisti. Ongelmaksi muodostui vain se, että suomalaisia yhteislauluja ei oikein ole eikä ruotsalaisia lauluja kehtaa laulaa, kun ihmiset osaavat vain biisit Olof Palmesta ja Helan gårista "helan går, sjung hmmm-mmm-mmm-jotain-jotain-jotain". "Sä kasvoit neito kaunoinen" irtosi sitten, kun tarpeeksi pohdittiin.

Virolaiset eivät ainoastaan laula, vaan myös huutavat. Kun juhla alkoi, vieraista kahdelle annettiin eritysitehtäviä: yhdestä miehestä nimitettiin "toho" ja yhdestä naisesta "nono". (Sitä en tiedä, kuinka nuo kirjoitetaan.) Jos juomat loppuivat, sai huutaa tohon paikalle ja hän juoksi heti hakemaan lisää Viru Valg... vettä. Jos taas alkupalat loppuivat, nonon tehtävä oli hakea täydennystä.

Leikkejäkin oli ja ne olivat hauskoja, eivät mitään typeriä nolausleikkejä niinkuin jotkut hääleikit ovat. Meidät jaettiin ryhmiin ja ensimmäisessä leikissä ryhmät voittivat palkintoja tietyillä perusteilla. Tässä minä osallistun osuuteen "kenellä on korkeimmat korot". En voittanut. Ryhmämme hävisi myös osuudet "värikkäin solmio" ja "nuorin osallistuja"...

...mutta ei siinä vielä kaikki! Hävisimme myös "selvitä solmu" -leikin neljästä insinööristä huolimatta.

Lina vaihtoi perinteiseen kiinalaiseen hääväriin, punaiseen, myöhemmin illalla. Tässä leikataan kakkua.

Juhlissa oli hauskaa! Eihän bändin vironkielisestä musiikista paljoakaan ymmärtänyt, mutta jossain vaiheessa iltaa Joel istui rumpujen taakse ja seurueemme basisti soitti myös ensimmäisen ulkomaankeikkansa.

Ai niin, yhteislauluakin oli. Meille opetettiin perinteinen (ilmeisesti perinteinen) laulu Ma lõbus õllepruulija (en vain muista, menivätkö sanat samalla tavalla kuin linkin sivulla), jota laulettiin istuen, seisten, tuolilla seisten ja pöydän alla. Minulle kerrottiin myöhemmin, että pöydän alla laulaessa yritetään varastaa esim. kaverin kengät tai laukku ja jos se onnistuu, toinen joutuu suorittamaan kaikenlaisia tehtäviä saadakseen tavaransa takaisin. Minultakin vietiin laukku, mutta ensikertalaista armahdettiin ja laukku palautettiin ihan suosiolla. Se oli kiltisti tehty.

Täytyy sanoa, että nuo olivat elämäni parhaat virolais-kiinalaiset häät!

Sunnuntai

Sunnuntaiaamuna heräsin seitsemältä, kun vasen pohje kramppasi. Se oli uskomattoman kamala tunne: heräsin sekunnin murto-osia ennen kramppia vain tajutakseni, että mitään en ehdi tehdä.

Yhdeksältä heräsin siihen, kun oikea pohje kramppasi. Pysyttelin sitten sitä lähtien hereillä varmuuden vuoksi, vaikka kramppaavat pohkeet loppuivatkin jo... Itse asiassa silloin oli aamiaisaika.

Sunnuntaina pelkkään hengaamiseen ei ollut paljoakaan aikaa, laiva lähti viideltä (tosin satamassa kerrottiin, että laiva on myöhässä ja lopulta se lähti vasta kahtakymmentä vaille kuusi) ja halusimme käydä syömässä ennen sitä. Poikkesimme kyllä Filatissa Müürivahella, mutta ostin vain muutaman kerän lankaa! Mikähän minua vaivaa?

Langat

Tässäpä langat. Kaikki eivät ole minulle, osa on tuliaisia.

Pörrölangat alhaalla vasemmalla ovat tuliaisia. Keskellä olevat punertavat langat ovat minulle samoin kuin oranssi lankakin (ostin lisää Maali-lankaa ihan varmuuden vuoksi). Myöskin oikealla ylhäällä olevat kirjavat langat ovat tuliaisia.

Nämä voisin esitellä ihan erikseen:

Valkoinen lanka on 25% silkkiä ja 75% super kid mohairia (vähän niinkuin Rowanin Kid Silk Haze). Se maksoi 79 kroonia / 25 g kerä Liann Lõngadissa. Viime kerralla jo ihailin sitä ja nyt ostin sen pois.

Lurexlankaa olette nähneet ennenkin! Ostin samaa lankaa kerän Riiasta. Kun sitten neuletapaamisessa pohdiskelin, mitä lurexlangasta voisi tehdä, minulle ehdotettiin, että sitä voisi käyttää cheerleadereiden huiskien tapaan. Loistava idea, mutta tyssäsi siihen, että keriä oli vain yksi. Viimeksi Filatissa ei ollut tätä lankaa, mutta nyt oli (40 kroonia)!

Mitäs tässä nyt huutelisi muiden kannustukseksi?

20:53 | (8) kommenttia - comments

This would be so much funnier in Finnish... Finnish and Estonian belong to the same language family: some words are pretty much the same, some are somewhat different and some are completely different, so it depends on the situation whether a Finnish and Estonian person understand each other or not.

There are also words that sound (and look) the same but mean a completely different thing. Let's take for example the word pulma: it means "wedding" in Estonian and "dilemma, problem, trouble, puzzle" in Finnish.

So, problems aside, we solved them and went to the Estonian-Chinese wedding. We left on Friday and returned on Sunday, which meant that we had some time for... ahem... yarn shopping.

Friday

On Friday we left on the five o'clock ferry, so we pretty much just checked in to the hotel and went for a dinner to Beer House that night. The guys had only one tankard of beer each meanwhile I had a... well, you guessed it: a Long Island Ice Tea.

I slept really badly that night, the weather was hot and the hotel had no air conditioning. You could choose between opening the window and hearing all the noise from outside including the screaming of sea gulls and trucks passing by or keeping the window closed and feeling like you were running out of oxygen.

Saturday

On Saturday morning we had some spare time for shopping and walking around the city. Hooray! The Town Hall was open, so we finally got a chance to see it. We had tried and tried, but earlier it had been closed for one reason or another and once we just forgot that you could visit it. Now all the four floors were open for public, from the cellar to the attic. The cellar had also the exhibition The Town Built on Salt - Trade in the Hanseatic Tallinn which was very interesting, especially when the texts included also excerpts from old laws.

We also found some stairs we could climb (the stairs to the attic) and the view was nice.

On the yarn shop front there is something old and something new to tell.

Larina Lõngad seems to have moved to a new location from Narva mnt. We did not have the time nor the energy to check where the shop would be, but if you happen to find it, you could let me know how to get there. The new address is in the photo.

There were also new places. (New to me at least.)

Madeli Käsitöö on Väike-Karja 1 (near Hotel Barons) sells mostly knitwear, linen and souvenirs but there was a basket full of the multicoloured yarns at the back of the shop. 250 kroonis a hank just seemed a bit expensive to me (I think you could get the same yarn at a better price from other shops).

Poeke is located on Kullassepä 5. Wow! Me likey! There were wool yarns, both multicoloured and solid ones from two spinneries, a wall of unspun yarn and another wall of wool for felting (and knitwear and funny felted hats). The service was friendly and, what's best, they even had a bargain basket.

Saturday and Sunday: Joel and Lina's wedding

The bus to Nõmme Kõrts left at five, so we had to head back to the hotel, take a quick shower and change the clothes. Here we are, waiting for the bus to leave, looking quite OK even though the weather was still hot. See also the scarf in action and my lovely pink skirt with a small train!

I guess I don't have to tell you that the groom was handsome and the bride was beautiful.

The 70 guests came from many countries: there were of course Joel's family and friends from Estonia and Lina's parents from China. (Joel and Lina live in Japan now and I understood that they had had another reception thereabouts for Lina's family and friends.) There were 10 of us from Finland, some people from Russia, Latvia, even some from Canada and at least one from Mexico. I hope I did not forget anyone!

This is us from Finland. Could you believe that we sang voluntarily? The Estonian people seemed to know a lot of songs and they started to sing every now and then. Maybe it was the ice cold Viru Valg... I mean wine... I think it was the cold water that did it or maybe it was the influence of a bass player at our table that we found a song we could sing. Unfortunately there aren't that many Finnish songs you could sing and the Swedish songs wouldn't have been appropiate (the one and a half songs we could think of).

The Estonian people do not only sing but they also shout. When the party started, two guests got extra tasks: one guy was nominated "toho" and a girl was nominated "nono" (or something like that, I do not know how those are spelled). If you ran out of drinks, you would shout "toho" and he would have to come and give you another bottle of Viru Valg... I mean water. If you ran out of appetisers, you would shout "nono" and she would come and get you some more.

There were also games and they were fun. We were divided into groups and in the first game each group won prices based on certain criteria. Here I take part in the part called "who's got the highest heels". I did not win. We also lost the "most colourful tie" and "the youngest participant" parts...

...and that's not all, folks! We also lost the "untie the knot" game.

Lina changed to the traditional Chinese wedding colour red at some point of the evening. Here they are cutting the cake.

The party was fun! I did not understand much of the music as the band sang mostly in Estonian, but at some point Joel played the drums and the bass player mentioned earlier joined the group and played his first international gig.

Oh, there was also sing-alongs. We learned the traditional song Ma lõbus õllepruulija (I just can't remember if the lyrics were exactly the same as on the linked page) you sing sitting down, standing up, standing on your chair and under the table. I was told later that when you're singing under the table, you try to steal for example someone's shoes or handbag and if you succeed, the someone has to perform all kinds of tasks to get the property back. My handbag was stolen but because I was a first-timer, they just gave it back to me. It was very kind.

I have to say that this was the best Estonian-Chinese wedding I've ever been to!

Sunday

On Sunday morning I woke up at seven when my left calf cramped. It's a terrible feeling; you wake up just to realise that there's nothing you can do to prevent the cramp.

At nine I woke up when my right calf cramped. I stayed up just in case even though I ran out of calves that could cramp... No, in fact it was time for breakfast.

On Sunday we did not have much time, the ferry was supposed to leave at five (but at the harbour we were told that it is late and it left finally at 5.40) and we wanted to eat before that. We did go to Filati on Müürivahe but I bought only few balls of yarn! Is there something wrong with me?

Yarn

Anyway, here's the yarn. It's not all for me, I thought I would bring some yarn as a souvenir.

On the bottom left you have some frou-frou yarn I bought as souvenirs. The reddish wool yarns are for me as well as the orange wool yarn. (I bought some orange Maali yarn from Liann Lõngad just in case I need more of it.) The colourful yarns on the top right corner are also souvenirs...

These I'd like to mention separately:

The white yarn is 25% silk and 75% super kid mohair (almost like Rowan's Kid Silk Haze). It was 79 kroonis a 25 g ball in Liann Lõngad. I saw it the last time we went there but did not buy it. Now I did.

The lurex yarn - yes, you've seen it... or something like it before. I bought one ball from Riga. At a knitting meet-up I wondered what I could do with one ball of lurex yarn and people said I would need two balls so I could use them as cheerleader pom-poms. Unfortunately Filati did not have the yarn the last time but now it did, so I bought the one missing ball.

What should I cheer now?

15:48 | (0) kommenttia - comments

Tässä on huivi...

...ja tässä lisätietoa

Lanka: Novita Tennessee, 100% merseroitua puuvillaa
Langan menekki: Hieman yli 200 g, ehkä 250 g hapsut mukaanlukien
Puikot: 6 mm
Mitat: noin 180 x 50 cm pingotuksen jälkeen (ilman hapsuja)
Ohje: Novita
Muutoksia ohjeeseen: neuloin mallikerran neljä kertaa kerroksen aikana ja lisäsin 2 s leveät ainaoikein-reunat sekä reikärivireunat jokaiselle sivulle

14:51 | (9) kommenttia - comments

Here's the shawl...

...and here are the details

Yarn: Novita Tennessee, 100% mercericed cotton
Yardage: A little bit over 200 grams, maybe 250 g including the fringe
Needles: 6 mm
Measurements: approx. 180 x 50 cm after blocking (fringe not included)
Pattern: Novita
Adjustments made: knitted the motif four times and added a 2 stitches wide garter stitch edging and eyelets to all sides

14:24 | (2) kommenttia - comments

Kuuntelen kyllä edelleen 80-luvun hittejä. Yritin lukea, mutta en pystynyt keskittymään, joten vanhojen musavideoiden töllöttäminen taitaa olla ainoa juttu, johon älylliset resurssit riittävät tällä hetkellä.

Sain kuitenkin lisättyä huiviin hapsut ja pingotin sen sängylle. Luotan siihen, että sää on niin kuuma, että kissat eivät mene säheltämään huivin kanssa tai että Maxille ei tule yllättävää halua popsia nuppineuloja kitusiinsa. (Tarkkailen tilannetta koko ajan.)

Tuo on muuten Mini, ei Maxi. Aiemmin päivällä Mini halusi auttaa pyykkien kanssa.

Frank on myöskin viettänyt suurimman osan päivää sängyllä lojuen, jos satunnaisia visiittejä parvekkeelle ei lasketa. Itse asiassa Frank on niin kissahyytelöä, että kameran sai tökätä ihan naamaan kiinni eikä hännänpääkään heilahtanut äkäisesti.

"Mutta missäs Maxi on?" kansa tiedustelee, Frank ja Mini kun näyttävät viettävän sängyllä laatuaikaa keskenään ja huivin kanssa. Maxi on tietenkin torkuilla lempipaikassaan lankalaatikoiden päällä! Epäilen, että kolli suunnittelee ovelaa juonta, joka mahdollistaa nuppineulojen syömisen...

19:37 | (3) kommenttia - comments

I'm still listening to the 80's hits... I tried to read but was not able to concentrate, so watching old music videos is the most intelligent thing I can do at the very moment.

However, I did add a fringe to the scarf/shawl and decided to block it on the bed. I'm counting on the weather, I hope it's too hot for the cats to come and make a mess. They could just lay on the shawl or Maxi could try to eat the pins... (Yes, I'm watching that he won't do that.)

That's Mini, by the way. Earlier this day he wanted to help with the laundry.

Frank has also spent most of his day laying on the bed along with some occasional visits to the balcony and he has paid no attention to the shawl so far. In fact, he's so worn out that he didn't mind when I stuck the camera to his face.

"Where's Maxi?" you might ask, since Frank and Mini are on the bed. He's sleeping on top of the yarn boxes, of course! I guess he's plotting something pin-eating related.

19:05 | (0) kommenttia - comments

Huivi on valmis, mutta kuvia on luvassa vasta pingottamisen jälkeen. Tässä sen sijaan Frankin taidonnäyte siitä, kuinka kissa sulaa sulokkaasti tuoliin.

Huivia lopetellessani sain huisan idean: ehtisinkö neuloa Knittystä I do:n kahdessa päivässä, jos sittenkin haluaisin laittaa sen päälleni häihin? Vastaus oli pikainen ja valitettavasti se oli ei. Jos neuloisin sen Tennesseestä, ei. 100% puuvilla on mukavaa, mutta se ei jousta yhtään. Pidän lopputuloksesta, mutta haluaisin kuitenkin jotain elastisempaa työstettävää.

Pitääkö tässä nyt lähteä lankaostoksille? Vai pitäisikö vain lopettaa stressaaminen? Haluan villaa! Tai ainakin puuvillasekoitetta. Haluan enemmän aikaa...

Hei, sitäpaitsi, näin sivumennen kysyen: jos olisit menossa eestiläis-kiinalaisiin häihin Nõmme kõrtsiin, mitä laittaisit päällesi?

Nyt taas töllön ääreen. Hankimme HTV:n Forte-paketin (kun se oli tarjouksessa ja kauniina kesäpäivinä voi hyvin laittaa verhot kiinni ja pelata Doom... eikun katsoa telkkaa ja neuloa). Tämän päivän ovatkin soineet kasari- ja ysärihitit. Se on mielenterveyden kannalta hieman kyseenalaista toimintaa, koska reaktiot biiseihin ovat seuraavanlaisia:

- Enpäs ole tätäkään biisiä kuullut aikoihin!
- Berlinin Take My Breath Away vuodelta 1986! Ei voi olla! Mä olin 13 silloin! (Toim. huom: mutta vain loppuvuoden.)
- Hei, tää on Duran Duranin Rio! Mä osaan tän ulkoa!

ja mikä huolestuttavinta:

- Oooh, kylläpä David Coverdale näyttää hyvältä tiukoissa nahkahousuissaan... Here I Go Again sullekin vaan!

Kyllä, olemme vanhoja. Seuraavaksi voisi katsoa vaikkapa pari hyvää dokumenttia Discovery Channelilta. Eikun Salaisten kansioiden uusintoja.

PS. Arvatkaapa, kuka lupasi laittaa mun hiukset ensi viikolla... Tuskin maltan odottaa!

22:04 | (6) kommenttia - comments

The scarf is ready, but I want to block it before I show any photos. Here's Frank instead, slowly and cutely melting away.

When I was finishing the scarf, I got a crazy idea: would I be able to knit I do from Knitty in two days just in case I would like to wear it to the wedding? I was answered, unfortunately, very quickly. No! If I would knit it from the same yarn the scarf is knitted from, no way. 100% cotton is lovely but it does not stretch at all. I like the result but I want something more flexible. Should I go yarn shopping? Should I stop stressing? I want wool! I want at least a cotton blend. I want more time...

And, by the way, if you were going to an Estonian-Chinese wedding at Nõmme kõrts, what would you wear?

Well, I guess I go back to the telly. We got some Pay-TV channels and we've been listening to 80's and 90's hits all day. So, excuse me while I continue screaming (sorry, they play Jimi Hendrix as I write this) for example this:

- Wow, it's been a while since I've heard this song!
- Take My Breath Away by Berlin, from 1986! It cannot be! I was 13 then!
- Oh my, I still know the lyrics to Duran Duran's Rio by heart!

And what makes me worry:

- Oooh, David Coverdale sure looks good in his tight leather pants singing Here I Go Again.

Yes, we're old. Next we'll watch some good documentaries from the Discovery Channel. Or the X-Files reruns.

21:49 | (0) kommenttia - comments

Häitä varten neulomani huivi näyttää samalta kuin eilenkin. Se todellakin näyttää siltä. Huomasin mokailleeni, ensin huivin vasemmasta reunasta puuttui silmukka ja sitten oikeasta reunasta ja taisi niitä kai puuttua muualtakin. Neuloin ja purin samaa 12 krs (joista joka toinen kerros nurjaa) mallikertaa neljä kertaa eilen.

Kun lämpömittari näyttää kiipeilevän uusiin korkeuksiin (eikös ollutkin hupaisan kömpelö kielikuva, eihän mittari mihinkään kiipeile, vaan sen elohopea tai mitä lie siellä sisällä lieneekään) ja kaikki me suomalaiset sanomme "onpas kuuma, mutta ei saa valittaa, muistellaan tätä sitten talvella, kun on kylmä ja pimeä ja vilu ja nälkä", on aika lähteä katsomaan näyttelyitä. Kun aivot ovat yhtä sulat kuin huushollin kissat, kyldyyri pelastaa.

Kävimme katsomassa Kansalliskirjaston Aarteet-näyttelyn. Vanhoja kirjoja! ABC-kiria! Woo! Jussi kertoo varmaan piakkoin lisää.

Sitä ennen kävimme katsomassa ITE-taiteilijoiden näyttelyn Töölönlahden rannassa.

Oottakaas ny vähä, niimmmää laitan murteen osapuilleen kohalleen hämäläiseks, josson aavistus karjalaa (ts. paas ny lukien tää vähä niinku päijät-hämäläisittäin), vaikkon nää taiteilijat kotosin muualtakin ku Hämeestä - tai pitäähä se sannoo, että on siälä edustettuna meittiäki yks miäs, Koskise Esko.

Tää oli mummiälestä hauska: vesnokkaelläin ja sammakko.

Vinlandia-talon takan on näköjään taas nähty hirrvi (oikeestaa sielä oli kolme erilaista hirrvee).

Ja oli siälä karhujakin, tämmönenki mehtän peto. Niin hurja se oli, että meinas kenkät lähtee jalasta. Mä sanoin Jussille, että eikse olis vallan somaa, jos mä neulosin illat ja kattosin, kun sä veistelet pölkystä karhui moottorisahalla.

Tässon sit Nykäse Matti. Emmä mittään tiä enkä muuta sa, ku et kunnia päivinää se siin varmaa o, ku mitalitki roikkuu viälä kaulas.

20:45 | (7) kommenttia - comments

The scarf for the wedding looks the same today as it did yesterday... It really does. I realised I had made a mistake in the pattern and one stitch was missing... Well, actually one stitch was missing first from the left side and then the right side and maybe some place else, too. I knitted and ripped the 12 row repeat (of which every other row is purling) at least four times yesterday.

So, as the thermometer climbs up to new heights (aren't I good at using bad figures of speech - in fact the thermometer stays in place but the temperature rises) and all the Finns say "let's not complain, the winter will be long and cold and we should remember the warmth then", we decided to go see some exhibitions because that's a good thing to do when your brain has melted in the heat wave along with the cats.

We went to see old books to the National Library (air conditioning, yeah!) and there we saw for example the very first book written in Finnish. The oldest books... or excerpts were from 200 B.C.

Before that we saw the ITE exhibition of Finnish folk artists near the Helsinki railway station and Töölö bay.

This was funny: a platypus with a frog.

There is a moose (actually there were three of them, all different) behind the Finlandia House.

There were also bears of which here's one. I told Jussi that it would be fun to do something together: I'd knit and he'd sculpt bears of logs with a chain saw. Wouldn't that be sweet?

This is a portrait of the famous Finnish ski jumper Matti Nykänen (on his glory days, I assume):

20:10 | (0) kommenttia - comments

Your Summer Anthem is Best Of You by the Foo Fighters

I've got another confession my friend
I'm no fool
I'm getting tired of starting again
Somewhere new

While you may seem bright on the outside, your insides have a distinct angst flavor.

What's Your 2005 Summer Anthem?

20:15 | (0) kommenttia - comments

Uskomatonta! Kaikkien tänä keväänä neulottujen huivien ja vuosia jatkuneen langan hamstrauksen jälkeen minulla ei ole mitään päällepantavaa ystävän häihin eikä lankaa, josta voisi neuloa jotain! Jotain tarttis kai tehrä? Ongelma alkoi ratketa, kun poikkesin hätäpäissäni paikallisen Prisman lankaosastolla ja aloitin huivin Tennesseestä. Malli löytyy Novitan webbisivuilta. (Muokkasin sitä vähäsen.)

Kun häistä puhutaan, niin mistä rakk... vaateongelma alkoi? Kutsusta tietenkin - ja siitä, että vietin useamman kuin muutaman hetken vaatekaupoissa tuskailemassa, mitä laittaisin päälleni. Kukkamekon? Jakkupuvun? Tylsää! Tylsää on myös se, että olen onnistunut taas lihomaan ja rahaakin on tullut tuhlattua riittävästi (jäätelöön ainakin - olisikohan sillä yhteys siihen, että kun sovitin omaa kokoani olevia housuja, ne eivät mahtuneetkaan?) ja jaada-jaada-jaada...

Löysin ensin lyhyen jakun ja siihen sopivan trumpettihameen, mutta ne eivät olleet mitenkään edullisia ja koska olisin pitänyt niitä kuitenkin vain näissä häissä, en saanut itseäni kassalle saakka. Värikään ei ollut ihan oikea; se oli pinkihkö, mutta persikkaan vivahtava pinkki. (Pidän kyllä persikan sävyistä, en vain osaa pukeutua sen värisiin vaatteisiin.)

Siinä jakkua ja hametta pähkäillessäni keksin, että voisin laittaa päälleni vanhan beigen topin. Jos olisin ostanut jakun ja hameen, kaikki olisi ollut OK, jakku olisi tehnyt minusta tarpeeksi puetun näköisen. Jatkoin vaatteiden etsimistä ja päätin, että jos en muutakaan löydä, menen epätoivoissani hakemaan jakun ja hameen viime tingassa pois ja huomaan, että oikeaa kokoa ei enää ole, olisi pitänyt heti toimia...

Etsimisestä huolimatta* löysin kuin löysinkin jotain parempaa: alerekissä odotti vanhaan roosaan vivahtava hame, jossa on kaiken lisäksi pienehkö laahus! Se sopii paremmin kuin hyvin beigen topin kanssa. (Hame myös kahisee. Kuljen sitten kahi-kahi-kahisten... Ja se on vaaleanpunainen! Hameen olisi saanut myös vaaleansinisenä, mutta eihän se nyt millään voita vaaleanpunaista.)

Nyt, kun minulla on häävaategarderoobissani ihanainen vaaleanpunainen hame, huomasin tarvitsevani huivin (tai jotain) peittämään hartioita, jotta olisin säädyllisen näköinen. Peittämisen lisäksi huivia tarvitaan mahdollisesti lämmittämään, jos sää tästä yhtäkkiä kylmeneekin.

Kyllä, sää on nyt ihanan aurinkoinen ja lämmin. Kissat ovat tavalliseen tapaansa sulaneet.

* Olettehan huomanneet, että jos jotain lähtee varta vasten ostamaan, sitä ei takuulla löydy ja jos lähtee "vain katselemaan", mukaan tarttuu kaikkea mukavaa?

12:40 | (5) kommenttia - comments

Can you imagine, of all the scarves I have knitted and all the yarns I have stashed away, I did not have anything that would suit my outfit for a friend's wedding? This is a scarf that corrects the problem. The yarn is Novita Tennessee I hastily grabbed from the local supermarket, it's 100% mercerised cotton and the pattern is slightly modified from the pattern on Novita's web site.

I spent some (and then some) moments filled with sweat and anxiety trying to find something to wear. I've gained weight and I have spent too much money already, yadda-yadda-yadda... First I thought of buying a cropped jacket and a trumpet skirt but they were not that cheap and I would probably have worn them only to this wedding, so that did not justify spending that much money. The colour wasn't exactly right either, it was pink(ish) but with a hint of yellow, peach-ish maybe and I don't like wearing peachy colours. (I like them, I just feel strange wearing them.)

Anyway, when I agonised over the jacket and skirt I got the idea of wearing an old beige top. Had I bought the jacket, it would have been OK. However, I kept on looking and finally I did find a nice frosted pink skirt with a small train that goes well with the top. (The skirt rustles! Rustle rustle, I go. And it's pink! It was also available in light blue, but that's no rival for pink.)

Now that I do not have a jacket, only the lovely, oh so lovely pink skirt, I need a scarf (or something) to cover my shoulders so I look decent and to keep me warm in case this hot weather suddenly turns cold.

Yes, the weather is sunny and hot. Even the cats have melted (as usual).

12:11 | (0) kommenttia - comments

Vautsi vau. Eilisessä neulontatapaamisessa sain Kimberliltä kerän Ihan Aitoa Oikeaa Amerikkalaista Lankaa. Woooo! Kyseessä on Red Heart Super Saver ihan 100% akryylia, mutta ei kuitenkaan mikä tahansa Red Heart Super Saver, vaan monivärinen sellainen (eli sini-puna-valkoinen). Mitäs tästä nyt oikein tekisi?

Aloitin myös paidan. Kyseessä on malli 15 syksyn 2004 Vogue Knittingistä. En löytänyt tähän hätään kuvaa, mutta paita on ribbineuleinen ja siinä on palmikkoa vyötäröllä (tai pitäisi olla, jätin sen suosiolla pois) ja edessä keskellä. Edessä oleva palmikko aloitetaan samaan aikaan kuin kädenteiden kavennukset ja neulotaan ensin kahdelta ja sitten kolmelta kerältä, jolloin palmikon molemmille puolille jää reikiä.

Näinikkään:

En millään keksinyt, kuinka palmikko tehdään ja huomasin, että olin neulonut reikiä sinne, missä niitä ei pitänyt olla ja päinvastoin. Purin etukappaleen ja neuloin sen sijaan takakappaleen.

Ai niin, neulon paitaa ONlinen Cotton Stretchistä ohjeen langan sijaan ja lisäksi teen paitaa pyöröneuleena, en kappaleina. Maxi tykkää langasta, vaikka se onkin puuvillaa eikä villaa.

Sitten iloisia uutisia: Jussin Pirkka-chilit kukkivat vihdoin viimein! (Sekä punainen että keltainen, mitä chilejä ne sitten lienevätkään.) Onkin aika päästää kissat pölytystehtäviin.

13:58 | (4) kommenttia - comments

Wow. At the knitting meet-up yesterday I got my very first skein of The American Yarn from Kimberli. Wooo! This is Red Heart Super Saver, and not just any Red Heart Super Saver but the multicoloured version in red, white and blue, 100% acrylic. So, now what am I supposed to do from this?

I also started a sweater, or a pullover. It's model 15 from the Fall 2004 issue of Vogue Knitting. I could not find a picture, but it's a ribbed polo neck with cable crossings on the waist (I did not do them) and a cable on the front. The cable starts when you start making the armholes and you knit it first from two and then from three balls so that there are small holes on both sides of the cable.

This is how it turned out:

I couldn't figure out how to knit the cable. I realised I had achieved in creating holes just where they weren't supposed to be and vice versa. So, I ripped the beginning of the cable and knitted the back instead.

Did I mention that I'm using ONline Cotton Stretch instead of the yarn in the pattern (forgot what it was) and that I'm knitting it in the round? I guess not. Maxi likes the yarn even though it's cotton and not wool.

But, some happy news: Jussi's chilis are finally in bloom and it's time for the cats to do their work and pollinate them (there's one red and one yellow, I don't what they exactly are):

13:33 | (0) kommenttia - comments

Siskon synttärit + anoppilavierailu = lisää lankaa. (Mukana myös vieraileva blogikissa, anopin Takku. Häpeän suuresti sitä, että unohdin ottaa kuvan äidin Huukosta.)

Otin kuitenkin kuvan siskosta ja veljestä nautiskelemassa kylmiä juomia Teerenpelin terassilla. (Kuva on tummahko ihan tarkoituksella.)

Sukulaisvierailut ovat joskus ihan kätevästi hoidettavissa, kun äidit asuvat lähellä toisiaan ja väliin jää Korian ABC, jonka Novita-myymälä kutsuu tietenkin joka kerta. Tällä kertaa varsinkin uudet syyslangat kiinnostivat (koska niitä ei ole ainakaan vielä näkynyt paikallisissa marketeissa).

Tässäpä pieni kamerapuhelinkatsaus uutuuksiin:

Pussilankoina lähinnä akryylipitoisia lankoja: HipHopia, Maximaa, Rusticaa...

Tango Fani. Kuinkahan mieleen tuli heti Sandnesgarn Funny?

Hippyn uusia värejä. Langan suuri akryylipitoisuus ottaa päähän yhä enemmän ja enemmän.

Teddyn uusia värejä.

Huopasen uusia värejä oikealla.

Sitten uutuus Aino, 100% villaa. Hip hip hurraa villalangoille! Aino alkoi kiinnostaa heti, kun siitä oli puhetta ja kun Terhillä oli vielä lauantaina Turussa hiplattava värikartta mukanaan, Aino-kiinnostus kasvoi entisestään. Punainen, lila ja vihreä olivat aivan ihania värejä.

Minulla on teoria ja tässä hieman todistusaineistoa sitä tukemaan: Aino on oikeastaan superwash-käsiteltyä Huopasta.

Entä mitä ostin? Farkunsinistä Ainoa (koska Jussi sanoi, että se sopii minun silmieni väriin, muuten olisin ostanut punaista) ja pari testikerää uusia Isoveli Coloreita.

Syksyn värikartta löytyy myös Novitan sivuilta.

Tässä vielä tunnelmia kotimatkalta. Kamerapuhelin on loistava keksintö! Mä tykkään.

12:45 | (4) kommenttia - comments

Celebrating sister's birthday + visiting mother-in-law = new yarn. (And a guest starring blog cat, my mother-in-law's cat Takku and a confession: no pictures of my mom's cat Huuko this time. Shame on me, I forgot!)

I did take a picture of my sister and brother, though. Here they are enjoying cold drinks (yes, the picture is dark, I meant not to edit it).

Visiting relatives is actually very convenient. My mother and Jussi's mother live about 50-60 kilometres away from each other and in-between there is the service station in Koria that has the Novita shop-in-shop and of course we stop there every time. (I've told you about this place before.)

There are smaller service stations that sell only fuel and car supplies, but the bigger ones can really be called service stations because they have a lot of... err... services there. For example you can buy a food (the food store is a store or a shop, not just a couple of shelves with some expensive bread, butter, sausages and milk) or have a big pizza or a hamburger.

At some service stations you can go to a book store, buy dishes (plates, cups, mugs, bowls) or huge bags of sweets in wholesale price or just souvenirs... and some service stations sell yarn. This one in Koria has the Novita factory outlet as a shop-in-shop, it moved to a better location about a year ago and it's open 24 hours a day!

The Novita autumn yarns had arrived to the shop. Here's a camera phone sneak preview for you (I think not all shops in Finland carry these yarns yet, at least I haven't seen them in the local supermarkets yet):

In the bargain bags were mostly yarns with high acrylic content: HipHop, Maxima, Rustica...

This is the new Novita Tango Fani, an eyelash yarn. Yes, you pronounce "Fani" like you pronounce "Funny" as in Sandnesgarn Funny.

New colours of Hippy. I like the colours but I do not like the high acrylic content (80%) of the yarn.

New colours of Teddy.

Old colours (white, grey, red) of Huopanen on the left in the picture, new colours on the right. This is the yarn that felts.

This is a brand new yarn Aino, 100% wool. Hooray for wool!

I have a theory. Here's some evidence to support it: Aino is Huopanen with a superwash treatment so it won't felt.

So, what did I get? Aino in blue (because Jussi said it matches the colour of my eyes, I would have gone for red again otherwise) and two test balls of the new variegated Isoveli Colori in two different colourways.

You can also find the autumn's colour chart from Novita's web site.

Oh, and here's a picture I snapped on the way back home. I love my camera phone!

11:47 | (1) kommenttia - comments

Aluksi täytyy sanoa, että en koskaan innostu liikaa. En koskaan.

Esimerkiksi tänään en innostunut ollenkaan liikaa. Huomenna on siskoni syntymäpäivä ja kävin ostamassa hänelle lahjan. (Voin kertoa siitä, koska siskoni ei lue tätä.) Hän oli pyytänyt kannettavaa CD-soitinta, koska vanha simahti, joten tietenkin hankin sellaisen, joka soittaa myös mp3-tiedostoja (ja jonka paketissa on softaa sitä varten, että omilta levyiltä voi ripata mp3:ia ja polttaa ne CD:lle). Lisäksi olin fiksu ja ostin hänelle ladattavat akut (ja laturin) CD-soitinta varten.

Siskolle on menossa myös DVD... Hetkinen, DVD? Mitä ihmettä DVD:llä on tekemistä CD-soittimen kanssa? Ei mitään. Kokeilimme vain, kuinka digiboksista saa siirrettyä tiedostoja tietokoneelle ja poltettua niitä DVD-levylle ja kokeilimme sitä tietenkin siskon lempiartistin konsertilla. (Pentti Hietanen On the Rocks, jos joku haluaa tietää.) Siinä siis synttäribonareita. Lisäksi ostin hänelle pullon kuoharia ja lupasin samassa hässäkässä viedä veljen (jonka iästä ei todellakaan keskustella nyt) oluselle, koska hän sattuu olemaan paikalla.

Kuinka paljon siskoni sitten täyttää? 20. Kyseessä on pikkusisko, kaksi vuotta nuorempi sellainen, joten jos hän nyt sattuisi jotenkin täyttämään 30 niinkuin vuonna 1975 syntyneet tapaavat tänä vuonna tehdä, se tarkoittaisi, että minä olisin vieläkin vanhempi eikä se nyt passaa laisinkaan. Siispä sisko täyttää huomenna 20 ja minä olen 25. (Älkääpä kysykö, kuinka kaksi vuotta nuorempi sisko on 20 ja minä 25. Kyllä minä voin olla 22-vuotias ihan yhtä hyvin.)

Asia alkaa varmaankin olla selvä? Minä en koskaan innostu liikaa.

Se pätee myös lankaan. Minä en koskaan innostu liikaa, katsokaa vaikka:

- vasemmalla: Hiiuvillin villalankaa luonnonvalkoisena ja vaalean- ja tummanharmaana (3 euroa/150 g)
- muovipusseissa: Ornaghi Filatin Fashion Merino (2 euroa/50 g)
- punaoranssi lanka on Rintalan tilalta (muistaakseni 8 euroa/100 g)
- oikealla: Ornaghi Filatin Red Dune -puuvillalankaa punaisena ja beigenä (3 euroa/100 g)

Täytyy myöntää, että Turussa on hyvä palvelu. Perjantaina Terhi soitti ja sanoi, että hän on Piikkopirrassa ja että lankoja on alessa, haluaisinko jotain. Tietenkin! Mitäs muutakaan? Kauppa on lauantaisin kiinni, joten en olisi päässyt sinne seuraavana päivänä, kun olimme menossa Turun keskiaikaisille markkinoille. Siispä Terhin virtuaalishopparipalvelu toimi ja sain kuin sainkin lauantaina vinon pinon Ornaghi Filatin lankoja.

Loput langat löytyivät keskiaikamarkkinoilta. Varsinais-Suomen Viro-keskuksessa oli virolaisia käsitöitä ja villalankaa, joten siellä piti tietenkin poiketa.

Punaoranssi lanka on Rintalan tilalta ja siitä tulee todennäköisesti huivi (suorakulmainen sellainen). Tätä lankaa etsin alunalkaenkin, koska yleensä keskiaikaisilla markkinoilla on aivan ihania villalankoja myynnissä. Rintalan tilan kojussa oli tarjolla yksi- ja monivärisiä lankoja ja hahtuvaa ja mukaan tarttui myös lammassalamia Jussille.

Tämän näimme heti ensimmäisenä, kun saavuimme markkinapaikalle:

Tänä vuonna erityisen kivaa oli se, että näimme paljon harrastajanäyttelijöiden esityksiä (viime vuonna emme tainneet osua oikeisiin paikkoihin oikeina aikoina, esityksiä kun on siellä täällä) - tosin kivaa ei ollut se, että raavaat huovit-vai-mitä-ne-nyt-olivat tönivät kulkiessaan myös meitä hentoisia naisia. Huutaahan saa ja vaatia sillä tavalla tilaa, mutta töniminen on kyllä jo vähän liikaa.

Tässä leskinainen(?) pyytää piispalta apua perheelleen.

Laulua ja tanssia ei sovi unohtaa.

Jos meillä koskaan on lapsia...

Voi ei, ensimmäisen kuvan mies on palannut! Ei ihme, että nunnat ovat tohkeissaan.

Missasimme merirosvon ruoskinnan (mutta kuulemma se ei ollut kovinkaan hyvä esitys), koska olimme kahvilla Terhin (ja Jukan, joka ei päätynyt kuvaan) ja Paulan kanssa. (Minä vasemmalla, Terhi keskellä, Paula oikealla.)

...mutta tapasimme Rican Viro-keskuksessa ja ihailimme neuleita ja lankoja.

Haluatteko nähdä lisää lankaa? Nämä ovat Honkarinteen tilalta (en ostanut).

Näitä taas kasvivärjättiin paikan päällä työnäytöksissä.

19:42 | (7) kommenttia - comments

First of all: I never get carried away. Never.

For example today I did not get carried away. It's my sister's birthday tomorrow and I went to buy her a present. (I can tell about it because she does not read my blog.) She had asked for a portable CD player because her old one broke down, so of course I had to get her one that plays also mp3s (and whose package included software for ripping the mp3s of your own CDs and burning them on a CD). Then I got her some rechargeable batteries (wasn't that smart?).

I also got her a DVD... A DVD? What does a DVD got to do with a portable CD player, you might ask. The answer is "nothing". We tried transferring a copy of a programme from our digi-box to the computer and burning it on a DVD and it happened to be her favourite singer's concert. So, that's a bonus for her. I also got her a bottle of sparkling wine and I promised to buy my little brother (who's age we won't discuss here) a beer because he happens to be visiting, too, and...

Oh, do you want to know how old my sister will be? 20. She's my little sister, two years younger than me, so if she would happen to turn 30 for some reason like people born in 1975 seem to do this year, it would mean that I would be over 30 and that is not acceptable. So, she'll be 20 tomorrow - and I'm 25. I've been 25 for the past years and I will continue to be 25 until I decide otherwise. (Don't ask why she's 20 and I'm 25 when she's only two years younger. I could be 22 just as well, you know.)

I guess you got the point. I never get carried away.

It also applies to yarn. I never get carried away. See:

- on the left: Estonian wool yarn in natural white and two shades of grey (3 euros/150 g skein - cheap!) by Hiiuvill
- in the plastic bags: Fashion Merino by Ornaghi Filati (2 euros / 50 g ball)
- the red and orange skein in the middle: hand-dyed wool from Rintalan tila (8 euros / 100 g if I remember that correctly)
- on the right: Red Dune by Ornaghi Filati in red and beige (3 euros/100 g)

I have to say that the service in Turku is great. When Terhi called me on Friday and said that she is in Piikkopirta and that there are a lot of yarns are on sale, would I like some, I had to say yes. What else could I do? The shop is closed on Saturdays and we were going to the Medieval Market on Saturday. So, I got the Ornaghi Filati yarns anyway thanks to Terhi's virtual shopping service!

The rest of the yarns were from the Medieval Market. Varsinais-Suomen Viro-keskus (The Viro Center of Finland Proper?) had some Estonian knitwear and yarn for sale during the Medieval Market, so of course we had to go there.

The red and orange yarn was the yarn I was looking for. It's from the Rintala farm, they had lovely yarns and some unspun yarn for sale. I got only one skein and I think it will be a scarf. (I also got some sheep salami sausages for Jussi from them.)

This is what we first saw when we entered the market place:

What I liked was that this year we saw a lot of the performances by the 150 amateur actors and actresses. They walked (talked and ran and screamed and shouted and encountered people) among the crowd, so you could see a Swedish guy measuring the measures used by the salesmen or a widow asking the bishop for help for her family.

And there was much rejoicing (also).

If we ever have children...

Oh no, the guy from the first picture is back! No wonder the nuns are so upset.

We missed the lashing of the pirate (but we were told that it wasn't that good) because we were having coffee with Terhi (and Jukka, who was not photographed) and Paula... (That's me on the left, Terhi in the middle and Paula on the right.)

...but did meet Rica in the Viro Center and see the lovely knitwear and yarns.

Oh, do you want to see more yarn? This is from the Honkarinne farm (I did not buy any).

These were plant-dyed right on the spot in the workshops.

18:33 | (0) kommenttia - comments

Tässä Paulan kommenteissa kyselemä Suuressa solvaussanakirjassa oleva humanistin määritelmä sekä tasapuolisuuden vuoksi kaupan päälle vähän insinöörejä.

Humanisti
Humanistisen tiedekunnan opiskelija, halv. tyhmänä pidettävä henkilö, joka vieroksuu analysoivaa, rationaalista ajattelua.
- Sä oot kyl kans yks vitun humanisti!

Humanoidi
Tyhmä; omituinen ihminen (oik. ihmismäinen avaruusolento); halv. humanistisen tiedekunnan opiskelija (kauppatieteen opiskelijoiden suusta).
- Ootsä joku humanoidi!

Insinööri
Kaikkeen teknisesti suhtautuva henkilö; henkilö, jolla on peukalo keskellä kämmentä; juppi; ahkera oppilas koulussa; pal. paloinsinööri.
- Se on kans yksi insinööri, ei sil voi olla ystävii.

Inssi
Insinööri, kummallinen ihminen, ihmetyyppi.

Diplomi-insinööri
Kuv. Liian teoreettisesti ja tunteettomasti asioihin suhtautuvasta ihmisestä.

Otsikko täältä. (Kyllä minäkin, jos ne muutkin.)

21:40 | (10) kommenttia - comments

Today a very brief entry: Get yourself a slogan.

21:30 | (0) kommenttia - comments