07.06.2005 | 19:13
Vanhan kaupungin päivät Tallinnassa
(Huom! Julkineulonta-asiaa alempana. Älkää missatko sitä, vaan skrollatkaa tai klikatkaa!)
Jussi ja minä päätimme lähteä käymään Tallinnassa vanhan kaupungin päivillä niinkuin viime vuonnakin. Tietysti matkailu aviomiehen kanssa tarkoittaa pientä lanka- ja suurta historiamäärää, mutta mikäs se siinä. Jututuban Cairbrea emme onnistuneet bongaamaan, se kerrottakoon tässä heti alkuun - yritin kyllä katsella, näkyisikö pinkki-keltaista Wavya missään.
Onnistuin poikkeamaan Kangas ja Nööpiin (koska se on matkan varrella satamasta tullessa) ja tarkistamaan, olisiko heillä lisää oranssia Maali-lankaa, jota ostin viimeksi. Ei ollut. Tummempaa oranssia oli kyllä.
Täydennystä lankavarastoihini sain myöhemmin päivällä Hansa-Linasta, jossa Maali maksoi noin 10 kroonia enemmän vyyhdiltä (47 kroonia / 100 g). Ajattelin myös, että huovuttaisin Jussille takin Maalista, mutta valitettavasti kaupasta ei löytynyt tummansinistä tai -harmaata tarvittavaa määrää. Jussihan ei viininpunaiseen suostunut... (Maali-langoista ei kai tarvitse kuvia, eihän?)
Kävimme myös muutamassa kirjakaupassa - ja kaikki tämä ennen aamiaista! Ostin Aino Praaklin Kirikindad II-vihkosen ja Ilmasilmaja-nimisen kirjan, jonka on kirjoittanut Mikk Sarv. Kirikindad II sisältää lapasohjeita, mutta Ilmasilmajan sisällöstä mulla ei ole aavistustakaan. Halusin kirjan sen inspiroivan kuvituksen takia; kuvioita voi mainiosti soveltaa neulemalleiksi ja ehkä jonain päivänä opin vielä kieltäkin niin, että saan kirjan luettua.
Raatihuoneen torin lähellä oli paljon myyntikojuja. Olen viime aikoina onnistunut kehittämään addiktion paikalliseen villalankaan, joten ostin sekä sinistä että punaista lankaa hurmaavalta nuorelta mieheltä.
Tässä vielä muutama kuva lisää.
Kävimme myös kiertoajelulla ruotsalaisia täynnä olevassa bussissa (Tallinnassa on nykyisin todella paljon ruotsalaisia!) ja edustimme ainoina suomalaisina maatamme kunnialla. Tietenkin. Siihen ei sisältynyt yhtään typerää vitsiä. Kiertoajelu kesti tunnin bussilla ja tunnin kävellen.
Näimme bussin ikkunasta kadun toiselta puolelta Kadriorgin puiston (mutta emme palatsia) ja Piritan luostarin. Valitettavasti emme päässeet käymään siellä, vaikka Pirita oli se syy, miksi alunperin lähdimme kiertoajelulle.
Laulukentällä pysähdyimme sentään viideksi minuutiksi ja pääsimme ulos asti. Kuvien patsas esittää kuoronjohtajaa ja säveltäjää Gustav Ernesaksia, jota kutsutaan myös laulun isäksi.
Niin, ja jos ihmettelitte, mikä se aikaisempi sininen pullo oli, niin se oli punaisen kaverinsa kanssa Raadinapteekin ikkunalla.
« Old Town Days in Tallinn | Blog | Thanks to my 4th NHV2! »
Kommentit - Comments
Kati: vii hääv ö diil. Lauantaina sitten!
Juu absolutely haluan sammakkolankaa. Ja toki mulle tuo hinta sopii. :)
Kati: mä voin ottaa mun punaisen langan mukaan lauantaina - ja sen vihreän myös! Olisiko sopiva vyyhdin hinta kahvi ja pulla (tai vastaava), jos sä vielä haluat sammakkolankaa?
AnneV: hitsi vie, Viru Valget jäi kauppaan... Pitääkö mun nyt mennä uudelleen Tallinnaan? Voi eiiiih....!
*kuolaa Marjutin punaista villalankaa*
Hyvä muisti mutta lyhyt. Mun piti samalla vihjata sulle, että yhdessä blogissa on aika hiano kuva latvialaisista kirjokintaista. http://norwayneedles.blogspot.com/
Jaa että "haitari ja hattu / perinnöksi sattu"?
Ja mitäs mä sanoin Kieslowskista; siellä on ollut ihan selvä väritrilogia ollut kehitteillä. Entäs valkoinen pullo? Viru Valge?
Tutulta näyttää. :) Me ei kreivin valintaa nähtykään, kun oltiin paikalla vain lauantaina.
Käyppäs katsoo, siellä mun blogissa on hieman samaa sisältöä :D Ollaan käyty aika paljon samoissa paikoissa ilmeisesti...