Neljän päivän Riikan-matka on ohi ja kohta talvilomakin on loppu... Huokaus.
Riika, kaupunki, joka on perustettu 1201
Riika, Latvian pääkaupunki, sijaitsee Itämeren rannalla. Asukkaita kaupungissa on noin 815 000. Jo 1300- ja 1400-luvulla Riika oli tärkeä Hansaliiton kauppapaikka ja tänäkin päivänä kaupunki on merkittävä liikenteen risteyspaikka.

1300- ja 1400-luvuista puheenollen, hotellimme Konventa Seta (Luostarin piha) on rakennettu keskiaikaiseen talokokonaisuuteen. Myöhemmin luimme, että viereisessä huoneessa myös kummittelee - ja minä kun luulin, että möykkää pitivät italialaiset turistit...

(Oikeanpuoleisessa kuvassa viimeisin ikkuna on kylppärimme ikkuna.)
Jussi kertonee enemmän nähtävyyksistä ja historiasta blogissaan, kunhan ennättää, mutta mun on pakko mainita, että hotellimme lähellä oli kissatalo, jonka katolla on kaksi pyllistävää kissaa. Sehän oli tietenkin pakko etsiä heti ensimmäisenä, koska me jätimme omat kissamme naapurien hellään hoivaan.

Hyviä vinkkejä: Riikassa kannattaa etsiä kahden kuukauden välein ilmestyvä
Riga this week -lehti/esite. Siitä saa paljon tietoa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, nähtävyyksistä ja muusta mielenkiintoisesta - ja lisäksi lehdessä on kaupungin kartta. Mikä parasta, lehti on täysin ilmainen!
Toinen vinkki: kokeilkaa pelmeneitä! Niitä myydään itsepalvelupaikoissa ja ne ovat ihan naurettavan halpoja ja hyviä, tortellinin tai raviolin tapaisia lihalla tai kasviksilla täytettyjä nöllejä.
Sitten sananen latvian kielestä...
Latvian kieli kuuluu indo-eurooppalaisiin kieliin, joten se on kaukaista sukua slaavilaisille kielille ja jopa germaanisille kielille, kuten englannille. Hyvin etäinen tarkoittaa todellakin hyvin etäistä, ja aikaa kielten eroamisesta mitataan vuosituhansissa.
Tarkemmin sanoen latvian kieli kuuluu balttilaiseen kieliperheeseen, jonka toinen kieli on liettua. Perheen kolmatta kieltä, vanhaa preussia, ei puhuta enää. Latvian ja liettuan kielet eriytyivät jo 1500 vuotta sitten, joten satunnaisista yhtäläisyyksistä (esim. samankaltaisista tervehdyksistä) huolimatta kielet ovat niin erilaisia, että latviaa puhuva henkilö ei ymmärrä liettuaa tai toisinpäin.
Latvian kielessä on ihailtavaa se, että se vaikuttaa vastustavan ulkomaalaisia vaikutteita hyvin sitkeästi, vaikka kieltä puhuu vain 1,4 miljoonaa ihmistä. Latvian kielessä jopa ulkomaalaiset nimet sopeutetaan kielen kirjoitus- ja äännejärjestelmiin ja kielioppiin: maskuliineihin lisätään loppuun s ja feminiineihin e. Näin kaupoissa Dz.K. Rowlingen, Duglass Adamssin ja Nils Geimansin kirjoittamia kirjoja - ja arvatkaapa, kenen kuuluisan Riiassa asuneen säveltäjän mukaan tämä katu on nimetty?
Kielitieteen opiskelijan huomion kiinnitti myös se, että suomen ja latvian kielissä oli useita samankaltaisia sanoja - enkä tarkoita uusia lainasanoja, jotka ovat samanlaisia joka kielessä, vaan vanhoja balttilaisista kielistä suomen kieleen tulleita lainasanoja. Aion nyt arvailla villisti, mitä ne voisivat olla.
Sivumennen sanoen, suomen kieli kuuluu uralilaisiin kieliin unkarin, eestin ja saamen kielen kanssa, mutta sen te varmaan jo tiesittekin. Sanat taas lainautuvat, kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ihan niinkuin tänäkin päivänä.
Tietysti tässä välissä voisi myös mainita sanoja, jotka ovat hassunhauskoja, koska niiden merkitys on ihan eri: esimerkiksi vasara tarkoittaa latvian kielessä kesää. (Vai onko kesällä ja vasaralla jonkinlainen yhteys?)
Ai niin, mainittakoon vielä, että en osaa kirjoittaa latviaa tällä näppiksellä ja saa erikoisia kirjaimia oikein, mitä pahoittelen.
Lainasanoihin siis: arvaan, että seuraavat voisivat olla lainasanoja. Latvian kielessä maja tarkoittaa "koti, talo" ja niihän se on suomen kielessäkin - "tervetuloa matalaan majaani". Maksat (tuo on verbin perusmuoto) tarkoittaa yllättäen "maksaa, olla hintana" ja tornis taas tarkoittaa - yllätys yllätys - tornia. Tumvais taas tarkoittaa tummaa esim. tutuksi tulleissa sanoissa "tumsais alus" eli tumma olut.
Näin myös "The Interpreter"-elokuvan mainoksen Stockmannin seinällä ja nimi oli... Kyllä vain: "Tulks".
Hieman kauempaa haettu voisi olla sana karsta, joka tarkoittaa latvian kielessä kuumaa. Kun on kuumaa, syntyy karstaa! Lisäksi "seras" on suomeksi "suru" eli kun ajattelee, kuinka sanat ja äänteet muuttuvat aikojen kuluessa, sanoilla voisi mahdollisesti olla yhteinen alkuperä.
Hassunhauskaa taas on se, että latvian kielellä tori on tirgis - tai siis tuo ei ole vielä hauskaa. Sana on mitä todennäköisimmin tullut latvian kieleen muinaisen venäjän kielen sanasta trg, josta myös suomen kieleen tuli sana "turku", joka tarkoitti ensin toria ja sittemmin vain tuota länsirannikon helmeä Turkua. Etteivät asiat olisi ihan yksinkertaisia, sana turku tarkoittaakin latvian kielessä turkkilaista! Täytyy myöntää, että Turku restorans -kyltti pysäytti hetkeksi.
Turkulaisista ravintoloista puheenollen: Riikassa on myös Hesburger. On siellä McDonaldskin.
Entäs ne lankakaupat?
Jos Riikaa (Riiaa?) vertaa Tallinnaan, langan löytäminen on hankalampaa, koska Tallinnassa paikallista villalankaa ja hahtuvalankaa myydään monessa matkamuistomyymälässä. Riiassa ei.
Näin lankaa vain yhdessä Ratas pazazalla olevassa matkamuistomyymälässä. Paikka on lähellä Mustapäiden taloa, jossa sijaitsee myös turisti-info. Lanka oli villaa ja värit olivat melko rätväköitä vihreitä ja turkooseja eikä keriä ollut montakaan esillä. Hintaa en huomannut katsoa, koska vieroksuin värejä.
Tietenkin lankaa voi lähteä etsimään järjettömän laajalta keskustorilta. Katsokaa, se on valtavan kokoinen alue, nyt en liioittele laisinkaan!
Onneksi Minna oli kertonut, että torilla on lankaa, joten jaksoin etsiä sitä - muuten paniikki meinasi kyllä iskeä. Minkähän fobian saa laajalla, mutta täydellä aukiolla? Avoimen suljetun paikan kammon?

Stockmannin vieressä on viisi zeppelinejä varten rakennettua hallia. Halleista yhdessä myydään lihaa, toisessa kalaa, kolmannessa kasviksia, neljännessä leipomotuotteita, viidennessä maitotuotteita; lisäksi tarjolla on kukkia, vaatteita, suklaata... Tori on sitten levinnyt hallien ympärille.
Torilla voi vaeltaa vaikka kuinka kauan ja aina jonkin nurkan taraa löytyy uusia kojuja. Se vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu! Siellä myydään kaikkea hedelmistä ja vihanneksista alkaen, saippuaa, sukkahousuja, takkeja, t-paitoja, levyjä, pelejä, lemmikkien ruokaa, kenkiä... Yhdessä kojussa näytti myös olevan lankaa, mutta en ostanut sieltä mitään.
Torilla kaikki myyjät eivät välttämättä puhu englantia, vaan latviaa tai venäjää. Joskus kannattaa kokeillä myös saksaa. Lisäksi osoittamalla ja nyökyttelemällä pääsee pitkälle, sillä tavalla ostin äidilleni huivin.
Lisäksi yhden pöydän takana ystävällinen vanha nainen myi villalankaa 7 latia / kg. (1 lati on noin 1,5 euroa.) Hänet löysimme vasta seuraavana päivänä, ensimmäisenä päivänä käännyimme varmaankin väärään suuntaan ja missasimme hänet.

Lisäksi Riiassa on samanlainen Filatin kauppa kuin Tallinnassakin osoitteessa 3 Zirgu iela (Hevoskatu)! Liike löytyi ihan vahingossa. Jussi halusi kääntyä kadulle, kun olimme palaamassa hotellille ja mitä näinkään!
Joskus käy tuuri: Filati-kaupassa oli ale 31.3. saakka. Nyt kaikki yhteen ääneen: "Voi ei!" Kaupassa on Tallinnan tapaan myynnissä ONlinen lankoja, Lana Grossaa, italialaisia lankoja ja Addin puikkoja siinä 2,5-4,4 latin hintaan paksuuden mukaan (ne koot, jotka bongasin). Toinen myyjistä puhui hieman englantia, toinen ei.
Alelankojen hinnat olivat 0,39-0,79 latin hujakoilla per kerä ja normaalit hinnat olivat 1-3 latin kieppeillä, joten hintataso ja valikoima näytti olevan Riika-Filatissa samanlainen kuin Tallinna-Filatissakin.
Siispä sain lankaa. Mutta mikä muu saa tytön onnelliseksi? Tietenkin lämmin suklaakakku ja ultimate Long Island Ice Tea T.G.I Friday'silla.

Entä mikä teki Jussista onnellisen? No, olut oli edullista ja kävimme mm. Alus Arsenals -pubissa(alus tarkoittaa muuten olutta), jossa Jussi tilasi... hmm... pienehkön välipalan nimeltä 1000 mm. Jos olet kasvissyöjä, katso muualle!
Se on 1 m mittainen grillattu makkara! Iiiik! Ja toinen olut!

20:18
| (6) kommenttia - comments