Galleria - Kevät 2003
Pitsineule Kid Mohairista
Ostin
oliivinvihreää, beigeä ja suklaanruskeaa Kid Mohairia Leppävaaran
Maxin muuttoalesta, vaikka en kovinkaan usein pidä mohairneuleita.
Lanka oli kuitenkin niin edullista, että ajattelin perehtyä mohairneuleiden
ihmeelliseen maailmaan vaikkapa seuraavana syksynä... Mohair on kuitenkin
yllättävän lämmintä ja houkuttelevan pörröistä.
Tämä neule on tehty Novitan numeron 2/2003 ohjetta nro 10 mukaillen siten, että tässä neuleessa mallineuleessa on reikärivien välissä yksi silmukka vähemmän ja pitsineule ylettyy helmassa ylemmäs. Hihansuut taitavat olla hieman kapeammat kuin alkuperäisessä mallissa.
Lisäksi neuloin hieman isommilla puikoilla kuin mitä langan vyötteessä suositeltiin, jotta sain siitä harvemman ja - köh köh - groovymman... Lisäksi yllätin itseni neulomalla vihreän paidan, vaikka en edes pidä vihreästä. Oikeastaan ainoa armon saava (ts. vaatekaappiini päätyvä) vihreä on juuri tällainen oliivinvihreä.
Inspiraatiota tähän paitaan en kehtaisi millään myöntää, mutta olkoon: näin ohimennen Britney Spearsilla (noloa!) MTV:n Total Request Live -ohjelmassa lyhyen mohairneuleen, jossa oli nyöri pääntiessä ja ajattelin, että vaikka neule on lyhyt, sen pääntie on kiva, haluaisin sellaisen neuleen itsellenikin ja kun Novitassa oli sopiva ohje, niin ryhdyin soveltamaan... Kaula-aukko kiristetään sopivaksi mustalla satiininauhalla (Tapiolasta ei löytynyt oliivinvihreää satiininauhaa millään, joten musta sai kelvata tähän hätään.)
Lanka kului todella vähän, varmaankin vain noin 200 g koko neuleeseen!
Hipahtava neuletakki Balista
Bali-lankaa
ostin aikanaan Helsingin villakehräämön Lauttasaaren-myymälästä
kohtalaisen pitkän harkinnan jälkeen. Kävin sitä muutaman
kerran katselemassa ja fiilistelemässä ja viimein päädyin
ostamaan lankaa, kun huomasin, että kerässä onkin 100 g lankaa
(eikä 50 g - pitäisi lukea vyöte huolella).
Paksu pinkinsävyinen liukuvärjätty nauhalanka houkutteli (erilaiset punaiset ja pinkki ovat aina olleet akilleen kantapääni - kaikki punasävyiset langat ovat aina hyppäämässä kuin itsestään ostoskoriini), mutta toisaalta en tiennyt, mitä langasta oikein tekisin. Toisaalta, onko se ennenkään estänyt ostamasta lankaa? Yritin miettiä monenlaisia kesäisiä ajatuksia, mutta palasin aina leveneviin hihansuihin.
Päädyin viimein hippityyliseen neuletakkiin, jonka helmassa ja hihansuissa on kolme riviä pidennettyjä silmukoita. Takista tuli ehkä hieman liian lyhyt, mutta enköhän keksi helmaan vielä jotain - lankaa jäi vielä reilusti toppia varten, joten kesäinen twinset on valmistumaisillaan. Balia neulotaan 12 mm puikoilla, joten neuletakki valmistui viikossa sen kummemmin yrittämättä, topin saanee myös tehtyä yhdessä hujauksessa.
Neuletakista puuttuu vielä kiinnitys, vaihtoehtoina ovat nyörit tai nappi.
Lisää hippiyttä Higgin'istä
Higgin's-paidan
langat ostin Espoon ainoasta lankakaupasta Neuletikistä Tapiolasta.
Olin jo jonkin aikaa tiennyt, että Tapiolassa on lankakauppa, mutta
en tarkalleen tiennyt sen sijaintia. Valitsimmekin siis kerran reitin Tapiolasta
kotiin niin, että pääsimme bongaamaan kaupan kaikkien rakennustelineiden
keskeltä (talossa tehtiin remonttia kevällä 2003). Kun sijainti
selvisi, avomieheni teki virheen ja päästi minut vapaaksi siinä
lähistöllä...
Oikeastaan olin etsimässä satiininauhaa tämän sivun yläreunassa esitellyn Kid Mohair -paidan pääntietä varten, mutta ainahan voi ostaa lisää lankaa, kun sopiva tilaisuus tulee! En millään osannut päättää, mitä ostaisin, sillä liikkeessä oli niin paljon uutta: Marks&Kattensin ja Garntjänstin lankoja ja paljon muutakin...
Lopulta päädyin Higgin'siin, siinäkin puntaroin ensin, ottaisinko punaista vai valkoista lankaa ja päädyin lopulta valkoiseen. Langasta tulee hauska tweedmäinen pinta, oikeastaan paita on melko kansallisromanttinen. Melkein näen itseni ja Jussin Higgin'sistä tehdystä riihipaidoissa kirmaamassa pitkin niittyjä vaaleat letit liehuen - paitsi että Jussi on tumma ja minä tällä hetkellä punapää, kummallekaan ei saa lettejä ja kirmaaminenkin on hieman heikonpuoleista. No, joka tapauksessa Higgin's on mukava lanka, kalliimmanpuoleinen kyllä, mutta varsin miellyttävä uusi tuttavuus.
Ihme kyllä, vaikka lanka oli Marks & Kattensin, meidän kattensimme pysyivät pois kuvista...
Hiljaa tehden hyvä tulee -neuletakki Orkidésta
Orkidé-lanka
oli rakkautta ensi silmäyksellä. Niinkuin yleensä, tapasimme
sattumalta, koska olin etsimässä jotain aivan muuta (ks. Higgin's
yllä), mutta alku ei ollut lupaava: en ensin halunnut ostaa lankaa,
koska se oli niin ohutta. Viime hetkillä singahdin kuitenkin Neuletikkiin
Tapiolaan ostamaan Orkidéta, koska en saanut sitä mielestäni
ja lankakauppa oli menossa remontin takia kiinni puoleksitoista kuukaudeksi.
Orkidén ja minun suhde kehittyi hitaasti mutta varmasti. Aluksi se ei tuntunut löytävän muotoaan ja kehittyi ribbineuletakista pitsineuleeseen. Pitsineuleen malli on peräisin The Harmony Guides - 450 Knitting Stitches vol. 2 -kirjasta, malli Diamond and Eyelet pattern.
Lanka tuntui mukavan pehmeältä, joten ohuesta langasta neulominen ei harmittanut lähellekään niin paljon kuin luulin. Lisäksi punainen väri on aivan upea, punainen on ollut lempivärini jo pitkään.
Yhteinen tiemme ei kuitenkaan ollut aivan mutkaton: tarkoituksenani ei ollut tehdä röyhelöä neuletakin reunaan, mutta koska satuin kuitenkin poimimaan kaikki silmukat enkä vain 3/4 kaikista reunan silmukoista, sain reunuksesta röyhelön ja hyvä niin. Lisäksi pitsineule on leveämpää kuin sileä neule. Ensin yritin neuloa reunuksen samalla, mutta se ei kolmen yrityksen jälkeekään näyttänyt onnistuvan, joten päätin ottaa riskin ja tsempata itseni poimimaan silmukat kappaleiden reunasta reunakaitaletta varten.
No, mukavalta neule näyttää noinkin, ongelmana oli vain sopivan kiinnitystavan löytäminen... Lopulta virkkasin ketjusilmukkaketjut röyhelön ja varsinaisen neuleen rajaan siihen kohtaan, missä kauluksen kavennukset alkavat.
Instant Gratification -neuletakki Grandesta
Hieman
ennen toukokuun loppua vaelsimme epätoivoisina Itäkeskukseen etsimään
vaatteita yksiin ylioppilasjuhliin ja kolmiin häihin. Ylioppilasjuhlien
vaatteet löytyivät (juuri ja juuri), häävaatteet eivät.
Toisaalta, samalla löytyi myös lankakauppa! Muutaman kerran olen
kai siitäkin kävellyt ohitse, mutta jättänyt noteeraamatta
(koskahan kävin edellisen kerran Itiksessä? Kaksi vuotta sitten?
Siskon kanssa se kuitenkin oli.)
Lanka-Vakka sijaitsee Hansakujalla divaria vastapäätä, joten Jussi pelasti itsensä divariin kirjojen keskelle ja minä otin missiokseni lankakaupan valloittamisen. Ulkomaalaisten lankojen valikoima oli hieno: Marks & Kattens, Sandnes, Garntjänst - Ullrikin pari väriä oli tarjouksessa! - Hjertegarn, olisikohan vielä Gjestalkin ollut mukana?
Mietin, mitä mieleni tekisi ja tekihän minun mieli vaikka mitä, mutta lompakkoni ei valitettavasti suostunut yhteistyöhön... Tosin olisin hetken aikaa ollut lankakaupan lempiasiakas, kun olisin ostanut jokaista lankaa paidan verran. (Krhm, minäkö muka varastoisin lankaa?) Orkidé-langan jälkeen mieleni teki jotain nopeasti neulottavaa. Lisäksi mietin, että tämän hetken suosikkivaatevärini punaisen lisäksi ovat beige ja oliivinvihreä(!), joten hetken aikaa haahuiltuani päädyin ostamaan paksua beigeä puuvillasekoitelankaa.
Hieman epäilin, riittäisikö lanka, mutta se riitti vallan mainiosti - tosin ystävällinen myyjä lupasi pitää yhtä kerää varalla muutaman viikon varmuuden vuoksi, jos lanka näyttäisi loppuvan kesken. Sitten pitikin miettiä malli ja päätin kokeilla, mitä enimmäkseen nurja pinta näyttäisi. Ensin epäilin sitä, mutta nyt olen ihastunut uuteen neuletakkiini niin, että en muuta pitäisikään. Pitänee ostaa lisää beigejä vaatteita takin seuraksi... Kaiken muun hyvän lisäksi neuletakki valmistui nopeasti, noin viikossa.
"Teen, vaikka ei pyydetty" -kypärämyssy
Tein
aikaisemmin ystäväni tyttärelle hupparin
Palmasta ja Butterflystä ja koska tapani mukaan varasin lankaa
enemmän kuin riittävästi, Palmaa jäi hieman alle kaksi
kerää jäljelle. Päätinkin siis neuloa siitä
toisen kaverini vastasyntyneelle tyttärelle jotain pientä ja kivaa.
Yhdistin tällä kertaa Palmaa lankavarastojeni kätköistä löytyneeseen vyötteettömään puuvilla(sekoite)lankaan. Täytyy myös myöntää, että neulepaita tai -takki oli houkutteleva ajatus, mutta jälleen kerran järki yllätti (1. kesä on tulossa ja 2. Palmalle suositellaan käsinpesua), joten päätin tehdä jotain (toivottavasti) vähemmän pesua vaativaa eli myssyn ja sukat. Vauva oli kuitenkin myssyä neuloessani vasta viisi päivää vanha, joten pestävää varmaan riittää runsaasti muutenkin eikä käsinpestävä paita varmaankaan kirvoita ilonkiljahduksia uunituoreilta vanhemmilta.
Myssy oli muuten helppo, mutta sen kokoamiseen tarvittiin insinöörin apua, sillä ensin takasauman rakenne ei suostunut paljastumaan, vaikka kuinka pohdin... Aikamme pähkäiltyämme päädyimme siihen, että saumoja on enemmän kuin yksi. Kuvassa myssyä esittelee nalle, sillä Minin mielestä vaaleanpunainen myssy ei sovi hänen imagoonsa (hän halusi olla kuvassa vain kannatuksen vuoksi).
Pitsineule Violasta
Kesäisin
tekee mieli neuloa jotain pitsistä ja puuvillaista, koska villalangat
tuntuvat jotenkin olevan väärin. Viola-lanka oli Anttilassa alennuksessa
(euron / kerä), joten päätin neuloa siitä pitsineuleen.
Vanhasta kunnon The Harmony Guides 450 Knitting Stitches (volume 2) -kirjasta löytyi pitsineuleen ohje Single Lace Rib, jota muutin hieman. Ohjeessa neuvottiin neulomaan silmukat oikein tai nurin yhteen, mutta sen sijaan tein ylivetokavennukset. Ne tuntuivat vain tulevan sujuvammin langankiertojen yhteydessä.
En halunnut perinteistä pitsineuletta, joten tämä graafinen mallineule miellytti silmää - tosin malli vaatii sen, että myös nurjalla puolella neulotaan mallineuletta eikä nurjalla voikaan vain neuloa sujuvasti pelkkää nurjaa niinkuin monissa pitsineuleissa.
Neule valmistui heinäkuun alussa 2003, juuri ennen kesän siihen mennessä helteisintä viikkoa. Onnistuin kyllä kämmäämään toisen hihan levennykset ja urheasti leikkasin ylijäävän osan pois. sen jälkeen keräilinkin karkailevia silmukoita vielä pariin kertaan, vaikka kuinka luulin huolitelleeni reunan hyvin. Ilmeisesti villa on leikkaamisen suhteen armollisempaa...
Huivi Butterflystä
Butterfly-huivin
aloitin, kun Viola-paidan ensimmäinen hiha oli lähes valmis. Ajattelin
tehdä jotain kevyttä pitsistä ja jostain syystä päädyin
pläräämisen jälkeen käyttämään samaa
vinoneliömallia kuin punaisessa Orkidé-takissanikin, tällä
kertaa vain vinoneliöt sijoittuivat lomittain. Malli löytyi jälleen
The
Harmony Guides 450 Knitting Stitches (volume 2) -kirjasta.
Ostin kaupasta ruskea-beigekuvioisen mekon ystäviemme häihin, mutta en millään löytänyt mekkoon sopivaa huivia. Ajattelin siis tehdä sellaisen itse. Ikävä kyllä Butterfly olikin hieman liian vaaleanpunertavaa eikä sopinut mekon ja kenkien kanssa. Huivi joutui siis jättämään kesän ensimmäiset häät väliin heinäkuun puolessävälissä ja vielä toisetkin elokuun alussa, koska oli niin kuuma. Kolmannetkin häät elokuun lopussa jäivät huivilta väliin.
Täytyisihän huivi saada käyttöön, ettei kaikki vaivannäkö mene ihan hukkaan... Kai tässä pitää sitten mennä itse naimisiin, jotta huivin saa vihdoin viimein käyttöön!