Tervetuloa Marjutin sivuille!
Kainuussa sanotaan: "Heikkisiä enin helvetissäkin, toinen kimppu Kinnusia".
Sattui kuitenkin niin, että Marjut o.s. Heikkinen kohtasi Katajalan eli Jussin. Katajalat ovat kuulemma harvinaista herkkua, joten mitä muutakaan tässä voi: menimme naimisiin. Meillä on kolme kollinroikaletta: Mini, Maxi ja Frank.
Heikkis-juureni vievät Savoon, tarkemmin ottaen Muuruvedelle, josta isäni isä oli kotoisin. Isäni äiti taas on Karjalan kannakselta, ja äitini suku taas ilmeisestikin hyvinkin päijät-hämäläistä perua. Olen siis hämäläis-karjalais-savolainen cocktail eli hidas, mutta kuitenkin vilkas ja kieroa piällysmiesaineista tietenkin!
Tällä hetkellä työskentelen teknisenä kirjoittajana, yritän saada graduni kirjoitettua loppuun ja jos olen luovalla tuulella, teen kaikkea enemmän ja vähemmän hyödyllistä eli suunnittelen ja toteutan neuleita sekä päivitän kissojemme sivustoa. Lisäksi toimin nettineulelehti Ullan päätoimittajana, webmasterina ja Neuleyhdistys Ullan puheenjohtajana.
Satunnainen insinöörivitsi
Ruotsin kuningasta alkoi tympiä, koska Ruotsilla ei ollut minkäänlaista avaruusohjelmaa. Niinpä hän kutsui Ruotsin parhaat insinöörit koolle ja esitti toiveenaan, että myös Ruotsilla olisi luotava oma avaruusohjelma. 400 insinöörin voimalla asiaan löytyi ratkaisu ja näin alkoi yli kymmenen vuotta kestävä projekti.
Kun avaruusalus saatiin vihdoin valmiiksi, järjestettiin suuri julkistustilaisuus, johon kutsuttiin kaikki maailman parhaat avaruusasiantuntijat. Projektin johtaja paljasti hienon aluksen ylpeänä. Tällöin eräs amerikkalainen Nasan suunnittelija kysyi, mihin he aikoivat aluksella mennä. Projektipäällikkö vastasi:
- Aurinkoon.
Tällöin venäläinen asiantuntija tiedusteli, eikö alus sula yhdeksi möykyksi jo miljoonan kilometrin päässä auringosta. Tällöin projektipäällikkö katsoi yleisöön voitonvarmana ja sanoi:
- Niinpä niin, päivällä.
