« maaliskuu 2009 | Blog | toukokuu 2009 »

30.04.2009

Hauskaa vappua - Happy May Day

Taas on se aika vuodesta, kun opiskelijat, työläiset ja kaikki kevään ystävät juhlivat. On se aika, kun innokas humanistinainen harhailee kiihkeä katse silmissään kaupungilla haalareita zoomaillen ja sellaisen nähdessään pinkaisee pahaa-aavistamattoman teekkaripojan perään. "Yks vappulehti, kiitos!"

It's that time again. The time to celebrate for students, workers and all who enjoy the spring.

Tämä teekkari ei juokse karkuun. Tämä teekkari on myös osoitus siitä, että en osaa askarrella-paskarrella ja pelkkä leikkaa-liimaa on jo kovin haastavaa. Hellyyttävää on, että teekkarilla on lapaset eli tumput, joten se voi seisoa tumput suorina (ehheh) vaikkapa työpöydällä (ja ennemmin neulon oikealle teekkarille oikeat tumput ennenkuin väkertelen tuollaiset paperiset uudelleen!) ja järkyttävää, sangen järkyttävää on se, että teekkarilla ei ole tupsulakkia! (Kysyn vaan, miksi kaikki tuo vaiva phuksin askartelemiseksi?)

This is a tech student. It's also a proof of my unexisting skills in paper crafts, cut-and-glue is far too challenging for me. It's adorable that the tech student wears mittens (and I am smitten, except that I would knit real mittens for a real tech student rather than do those paper ones again) and it is shocking that the tassel is missing from the student cap! (So he must be first year student who has not got the tassel hat yet. I just wonder why because the tassel is essential.)

Tupsuja sen sijaan on muualla ja maineeni humanistina on mennyt. Hitsinhitsi. Se on mennyt niin pahasti, että kuvan tupsun (aitoa seiskaveikkaa) ojensi juhlallisesti todistajien läsnäollessa sen omin käsin tehnyt alan asiantuntija, ylin guru ja auktoriteetti ja ihana ihminen Totoro. Kiitämme! Varsinkin vappuna tupsut ovat tarpeen.

Instead, the tassels are elsewhere. My reputation as a student of humanities is ruined. It's ruined so badly that I was ceremoniously given this tassel in the presence of witnesses. Usually tassels are seen in the student caps of tech students and engineers as you might have guessed. I'm definitely not one. This tassel is made by the expert, guru and the authority herself, the lovely Totoro. Thank you! Now it really is the time for tassels.

| (7) kommenttia - comments

28.04.2009

Lätkän MM - Ice Hockey World Championships

Keväinen jääkiekkokisastudio on perustettu sohvalle. Kissoilla on tänä vuonna turnausväsymystä: perinteinen "kun Suomi tekee maalin" -nami jaksaa kiinnostaa vain Miniä, mutta Mini auttaa muita ja syö mielellään muidenkin namit. Uusi, Jussille eilen esitetty "jos Tanska tekee maalin, saat ottaa Carlsbergin" -tarjous ei myöskään kantanut kovin pitkälle, kun Suomi voitti 5-1.

Kisakatsomossa yritetään neuloa. En tiedä, kuinka onnistunut suoritus se loppujen lopuksi on...

The ice hockey auditorium has been built on the sofa like on every spring. The cats are uninterested in participating this year: the traditional "when Finland scores a goal" treat interests only Mini, however, Mini is more than willing to eat the other cats' treats as well. The new "if Denmark scores a goal, you can have a Carlsberg" treat suggested to Jussi yesterday did not get very far either because Finland won 5-1.

Some knitting does happen. I do not know if it will be a good perfomance or not.

Jotain uutta täällä sentään on: otsis! (Saa kehua. Niin, ja kuvassa hiukset ovat ponnarilla.)
There's something new here: my fringe! (You may compliment on it. Oh, and the rest of the hair is on a ponytail.)

(Pelottavaa kyllä huomata, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näytän äidiltäni. Tähän saakka kaikki ovat aina väittäneet, että olen isän näköinen.)
(It's scary to realise that the older I get, the more I look like my mom. So far everyone has said that I look like my dad.)

| (6) kommenttia - comments

25.04.2009

Tallinnan lankakauppoja - Yarn shops in Tallinn

(EDIT: Kuvia lisätty / Added pictures)

Ennen lankakauppoja pitää hehkuttaa ihanaa lauantaita! Iltapäivisin aurinko alkaa paistaa meidän puolellamme taloa ja nyt sen lämpö vetää puoleensa. Pesin pyykkiä ja vein pyykkitelineen parvekkeelle. Sen jälkeen keitin kahvia ja nostin keittiön tuolin pyykkitelineen viereen samaan aurinkoiseen länttiin. Istuin parvekkeella kissojen kanssa: Frank paistatteli päivää laatikon päällä, Takku kieriskeli lattialla, Maxi hyppäsi syliin ja Mini kurkisteli oven raosta, josko lämpötila olisi yli +15 ja vilukissoista vilukissoin tarkenisi pistää kirsuaan kynnystä pidemmälle. Frank seurasi lintuja, vanhalla herralla ovat vaistot vielä tallella ja kaula venyi ainakin metrin, kun joku siivekäs lensi ohi tai visersi lähipuussa. Kokeilin pyykkejä, musta kangas alkoi olla hetken kuivuttuaan jo melkein kuivaa! (Sitten Takku puri Frankia niskasta. Kuviakaan en saanut, koska Conan EOSiaani ja sen pikkuveli Ixus lähtivät Jussin mukaan aamulla.)

Before the yarn shops I have to tell about the lovely Saturday! The sun starts to shine on this side of the building on afternoons and now its warmth is quite tempting. I did the laundry and took it to the balcony to dry. I made some coffee and lifted a chair to the same sunny spot with the drying rack. I sat there with the cats: Frank laid down on a box, Takku rolled on the floor, Maxi jumped onto my lap and Mini peeked at the door wondering if the temperature would be over +15 degrees centigrade and warm enough for him. I watched Frank watching the birds. The cranky old cat still has his instincts left, his neck stretched at least one meter every time a winged creature flew by or sang in a near-by tree. I touched the laundry after a while and black fabric felt almost dry! (Then Takku bit Frank on the neck. I did not get any pictures taken either because Conan the EOSian and its baby brother Ixus left with Jussi in the morning.)

Mutta asiaan. Kaikki varmaankin tietävät, että Karnaluks on neulojan taivas. Emme menneet sinne, koska meillä oli vain muutama tunti aikaa maissa ja minun mielessäni huutelivat myös ravintola Troikan mainiot suolakurkut hunajan ja smetanan kera laivan buffetin sijaan. Myös Pronksi lõngapood ja ateljeen (Pronksi 6) jätimme tällä kertaa väliin, samoin Kosmoksen lankakaupan (Pärnu mnt 46).

But, to the point. All knitters in Finland probably know that Karnaluks is the knitters' heaven. We did not go there because we had only a couple of hours time and the salted pickled cucumbers with honey and sour cream in the restaurant Troika called to me more than the buffet onboard the ship on the way back. We also skipped Pronksi lõngapood ja ateljee (Pronksi 6) and the yarn shop near Kosmos (Pärnu mnt 46).

Sen sijaan vanha kunnon Liann Lõngad kutsui, koska poikkesimme joka tapauksessa Virukeskuksessa. Sielläkin oli myllerretty: vanha kunnon lettupaikka oli kadonnut ja sen tilalla myytiin kodinkoneita ja sushia. Liann Lõngadissa jumitin Katia-hyllylle: laamaa, alpakkaa, silkkiä! Jätin kuitenkin hyvästit enemmän kuin houkuttelevan värisille Miskille ja Sulkalle ja ostin vain pari vauvalaamaa Jussia ajatellen. (Miten niin uraudun, minäkö muka?)

Marjut (pitää lankaa ja miettii, että kesä on kyllä tulossa): Pitäisikö mun ostaa tätä? Ihanan väristä ja lämmintä.
Jussi: Miski?
Marjut: No siski...

Instead, the good old Liann Lõngad could not be skipped because we went to Virukeskus anyway. It had changed again: my favourite pancake café was gone and there were a home electronics store and a sushi place instead. In Liann Lõngad I got stuck by the Katia shelf: llama, alpaca, silk! I bid adieu to the lovely yarns, though, and only bought some baby llama for Jussi. (Who, me predictable? No way!)

Pärnu maanteen alkupäästä (viereinen talo taisi olla numero 6) bongasimme tällaisen pikkukaupan. Siellä myytiin vironvillaa, vähäsen muitakin lankoja, helmiä ja jonkin verran puikkoja ja koukkuja.

In the beginning of Pärnu maantee (I think the next building was number 6) we spotted this small shop that sold the colourful Estonian wool and some other yarns as well, pearls and some needles and hooks.

Kristiina kertoi, että lankakaupat ovat palanneet Müürivahelle, joten etsiydyimme sinne. Opasteet ohjasivat oikeaan suuntaan: jo lopettaneen Filatin tilojen vieressä oli lankakauppa ja sitä vastapäätä Jolleri Käsitöökamber.

Kristiina told that yarn shops had returned to Müürivahe, so that's where we headed as well. The signs pointed us to the right direction: there was a yarn shop next to the old Filati shop quarters and Jolleri Käsitöökamber right opposite to it.

Mikähän tuon ensimmäisen kaupan nimi on? Siellä myyjänä oli charmikas vanha mies, joka puhui hyvää suomea. Alakerrassa tarjolla oli lähinnä efektilankoja ja mohairia ja niiden lisäksi grafiikkaa ja keramiikkaa, joten en oikein keksinyt mitään ostettavaa, mutta toisaalta en kehdannut lähteä mitään ostamattakaan pois, koska myyjä oli koko ajan niin lähellä ja jutteli kohteliaasti (hankalaa, tiedän, tuo taktiikka toimii aina). Hän vei meidät myös lukossa olleeseen toiseen kerrokseen, jossa lankaa olikin parin huoneen verran laatikoissa, myös villaa ja puuvillaa.

Jolleri Käsitöökamber vaikutti kivalta, tilavalta ja monipuoliselta ja myyjätär oli myös mukava. En ehtinyt tutustua siihen tarkemmin, koska suolakurkut kutsuivat jo kovin äänekkäästi, mutta palaan sinne varmasti seuraavalla kerralla.

Lisään ostoksista kuvia, kunhan kamera palaa kotiin. Pysykää kanavalla!

Kiitos myös kommenteista. Keinoja bläähin taltuttamiseksi voi keksiä edelleen, niin palaan asiaan myöhemmin!

I wonder what's the name of the first shop? The salesperson was a charming old man who spoke good Finnish. There were mostly novelty yarns and mohair available downstairs, as well as graphics and ceramics so I could not find anything I'd fancy. However, I felt like I could not leave without bying anything because the salesperson was so polite and kept on talking to us. (I know, that tactic always work for me.) He also took us to the second floor which had a couple of room full of wool and cotton yarns in boxes.

Jolleri Käsitöökamber seemed nice, it was spacious and the selection looked good. The lady was also nice. I did not spend much time looking around because I heard the call of pickled cucumbers but I will most certainly return to the shop next time.

I'll add pictures of the things I bought as soon as the camera returns home. Stay tuned!

EDIT: Ne ostoskuvat / The shopping pictures

He ovat kuin kaksi marjaa: keramiikkakissa Müürivahelta ja Mini & Maxi (jotka saavat kyllä vaihtaa valkoiset sukat punaisiin saappaisiin ihan heti)

They're spitting images: a ceramic cat from Müürivahe and Mini & Maxi (who will change their white socks to red boots as soon as possible)

Pärnu maanteen pikkukaupasta ostin aurinkoista vironvillaa (250 g, 112,50 kroonia) ja Liann Lõngadista laamaa Jussille (64 kroonia per 50 g vyyhti).

From the small shop on Pärnu maantee I got Estonian wool in sunny shades (250 g, 112,50 kroonis) and from Liann Lõngad llama for Jussi (64 kroonis per 50 g hank).

Müürivahen toisesta lankakaupasta ostin Onlinen Tondoa (paksua kesää ajatellen, mutta niin kaunista viininpunaista) ja Onlinen hauskaa väriään valon mukaan harmaan ja violetin välillä vaihtavaa Supersocke Silk -sukkalankaa, yhteensä noin 700 kroonia. Jolleri Käsitöökamberista ostin ohutta pitsihuivilankaa, harmonista meleerattua sinistä Filatura di Crosan Centolavaggia, superwash-merinoa (135 kroonia / 100 g ja 1,4 km).

From the other yarn shop on Müürivahe I got Tondo by Online (thick considering that summer is coming but the colour is a lovely burgundy red) and, also by Online, Supersocke Silk that shifts its colour in different light from gray to lilac, about 700 kroonis altogether. From Jolleri Käsitöökamber I got yarn for a lace scarf, Centolavaggi by Filatura di Crosa in lovey variegated blue shades (superwash merino, 135 kroonis for a 100 g skein or 1,4 kms of yarn).

PS. Vartti: Salaperäiset virkkaajat (sic!) koristelevat kaupunkia

| (3) kommenttia - comments

23.04.2009

Terveisiä Tallinnastakin - Greetings from Tallinn, too

(First a long reply to comments. Scroll down to get to the pictures.)

Nimimerkit "minä vaan" ja "marsku" kommentoivat kuusivuotisvalituksessa ensin seuraavaa: "valitettavasti odotan neuleblogilta muutakin kuin kissoja edestä ja sivulta tai yleistä höpinää. Haluaisin nähdä neuleita! Oletko ehkä väsähtänyt neulomiseen?" ja sitten hieman jyrkemmin: "Muutama vuosi sitten vierailin blogissasi paljon, mutta nyt harvakseltaan. Syy on siinä, että odotan neuleblogilta neuleita, en kissojen kuvia tai muuta höpinää. Oletko ehkä kyllästynyt neulomiseen?"

En tiedä, lukeeko marsku tätä vastausta, mutta vastaan silti. Matka- ja kissakuvista kiinnostuneet voivat skrollata alemmas. (Sanoin vain "marsku", koska kommentit olivat lähes samansisältöisiä ja tulivat lyhyen ajan sisään samasta IP-osoitteesta, joten oletan, että ne lähetti sama henkilö.) Täytyy myöntää, että en tiedä, millä sävyllä kommentit pitäisi lukea: ollaanko minusta huolissaan vai halutaanko minun huolestuvan lukijoiden kadotessa?

Tässä pitkä vastaus kommentteihin: kyllä, olen väsähtänyt ja osittain kyllästynytkin. Siirryin talviunesta sujuvasti kevätväsymykseen ja neulebläähiin niinkuin hieman aiemmin totesin. Neuleennälkäisten ihmisten onneksi erilaisia neuleblogeja on useita satoja, joten jossain valmistuu aina neuleita ja Googlen kuvahaulla löytää paljon inspiroivaa kuvamateriaalia, joten aineistoa riittää.

Aktiivisempaa neuletulevaisuutta ajatellen voin kuitenkin vakuuttaa, että valmistui täällä neuleita tai ei, yleinen höpinä ja kissakuvat eivät katoa minnekään. Aion pohdiskella edelleen omaa elämääni neulonnan kautta - elämää, johon kuuluvat perusteellisesti valokuvatut kissat ja neulontaharrastuksen lieveilmiöiden kanssa toivon mukaan sopuisasti elävä mies. En halua vain esitellä neuleita, sillä se olisi kovin tylsää varsinkin tällä neuleiden valmistumistahdilla. Teen harvemmin nopeita pikkuneuleita (paitsi sukkia ja niidenkin kanssa saan junnattua nykyisin hyvän aikaa) ja neuletakit ja muut valmistuvat hitaasti. Tällä hetkellä ne valmistuvat hyvin, hyvin, hyvin hitaasti jopa hämäläiset geenini huomioon ottaen, mutta en vain malta pysyä hiljaa sillä välin.

(Kissoja ja kukkasia sekaisella pöydällä, olkaa hyvät.)

En myöskään halua kirjoittaa neuleblogia, jos neuleblogin pitää noudattaa tiettyä kaavaa. Töissä kirjoitan sääntöjen mukaan. Harrastuksekseni kirjoitan niinkuin haluan. Jos neuleblogissa on tarkoitus esitellä vain neuleita ja lankablogissa lankaa, niin tämä ei silloin ole neuleblogi eikä lankablogi, vaan erään neulonnan harrastajan varsin kissa- ja diplomi-insinööripitoinen yleishöpinäblogi, jossa saattaa olla myös neuleita tai lankaa, jos säkä käy tai jotain ihan muuta (paitsi ehkä veneenveistoa, mutta en mene lupaamaan mitään - banjonsoitostakin sain hyviä vinkkejä aiemmin).

Olisiko nyt kyselyn paikka? Edelliseen merkintään ei tullut kommentteja, joten kalastellaan niitä nyt. Tiedän, että sisällöstä keskusteltiin aiemmin ja että osa pitää kissoista, osa haluaa lukea minun elämästäni, osa arvostaa Jussin letkautuksia, osa haluaa lukea pohdiskeluja, osa matkakuvauksia, osa lanka-arvioita ja osa ei pidä mistään/jostakin edellämainitusta ja että kaikesta ei voi pitää eikä kaikkia miellyttää ja ne lukevat tätä, joita kiinnostaa ja jos ei kiinnosta, muita vaihtoehtoja on runsaasti (jne jne jne). Siksi en kysy sisällöstä, vaikka se houkuttelisi, vaan jos saan pyytää, arvoisat lukijat, vastatkaa seuraavaan kysymykseen:

"Marjutilla on nyt blääh eikä hän saa neulottua. Miten hän löytää neuleinspiraation uudelleen?"

Paras ja/tai toimivin ja/tai hauskin vastaus saatetaan ehkä mahdollisesti palkita.

Sitten loppuu jaarittelu ja siirrytään otsikon mukaiseen asiaan. ("Oli jo aikakin", toteaa suuri joukko kyllästyneitä lukijoita.) Kävimme Tallinnassa viime maanantaina talviloman viimeisen päivän kunniaksi. Jussi on nykyisin innostunut valokuvauksesta eikä minuakaan tarvitse käskeä kahta kertaa ulkoiluttamaan kameraa tai photoshoppaamaan, joten tässäpä päivän saldoa Lomo-kameratyyliin:

Last Monday Jussi and I visited Tallinn on the last day of the winter vacation. Jussi's become interested in photography lately and I dont have to be told twice to take out my camera or start photoshopping, so here are the results in Lomo camera style:

Linnahall sataman lähellä
Linnahall close to the harbour

Paitsi että kun sain kuvat liitettyä, selain kaatui ja kadotin kaiken enkä jaksa kirjoittaa nyt mitään uudelleen. Grr! Lankakauppakatsaus ja ihan tavallisia kuvia seuraavalla kerralla. Kuvat ovat kuitenkin Flickrissä, osa myös lomotettuina versioina.

Except that when I had added all the pictures, the browser crashed and I'm too mad to do that all over again. Grr! Yarn shop review and regular pictures coming up next time. You can find the pictures in Flickr, though, there are also some lomofied versions.

Ai niin, Flikka, en ole unohtanut chilikysymystä, en ole vain saanut luntattua lapuista, mitä uudet yksilöt ovat. Oma chilitietouteni on kovin heikkoa ja lähinnä luokkaa "eihän noi ole kovin tulisia, eihän?"

Nyt tarkistin: nuo vasta istutetut ovat Jussin Pulju.netistä tilaamia ja niiden lisäksi chiliviidakossa on itse siemenistä kasvatettuja urheita henkiinjääneitä sankarichilejä: kaksi Jussin työkaverin habaneron jälkeläistä, punaisen ja keltaisen Pirkka-chilin jälkeläisiä (jotain hybridejä siis), enää yksi pizzapippuri (tai mikälie jalapeno) ja mahdollisesti kaikki tai joitakin seuraavista: Barcelonasta ostettujen chilien jälkeläisiä (pussissa luki "escabeche", mutta Google ei paljastanut sen enempää, pitkiä oranssinpunaisia), Intiasta saatujen chilien jälkeläisiä (punaisia pyöreähköjä) ja Chicosin chiliviikoilta mukaan napatun chilin jälkeläisiä (pitkiä punaisia). Barcelonasta hankitun rawit-chilin siemenistä kasvaneet taimet joutuivat julman murhan uhreiksi viime keväänä, kun kissat söivät ne heti, kun ne uskalsivat pukata vähän vihreää lehteä emmekä ole enää yrittäneet kasvattaa niitä.

| (38) kommenttia - comments

19.04.2009

Terveisiä Tukholmasta - Greetings from Stockholm

tukholma_160409_3.jpg

Tukholmassa oli jo kevät, ihana kevät. Auringonpaisteessa oli lämmin.
It was spring, lovely spring in Stockholm. It was warm in the sunshine.

tukholma_160409_7.jpg

Merellä oli melkein mukavaa, jos keskellä yötä kimppuun hyökkäävää Ahvenanmaata ei lasketa... Eikä laivan keinumista, sitä pientäkin.

It was almost nice on the sea if you do not count Ahvenanmaa that attacks in the middle of the night (the boat stops there) and the small rocking of the boat.

tukholma_160409_9.jpg

Tukholmassa oli yhtä viehättävää kuin ennenkin. Kävelimme Södermalmilla, kävimme tutustumassa Ritarihuoneeseen ja pyörimme ympäri Riddarholmenia, sitten suuntasimme vanhaan kaupunkiin.

Stockholm was as charming as always. We went first to Södermalm and visited the House of Nobility and walked round Riddarholmen before heading to the old town.

tukholma_160409_8.jpg

Kuohuviiniä. Kahvia. Lihapullaleipää. Se pakollinen olut. Nam.
Sparkling wine. Coffee. Meatball sandwiches. The mandatory beer. Yum.

tukholma_160409_4.jpg

Etsimme Södermalmilta Knitlabia. Sen piti olla osoitteessa Rosenlundsgatan 38 F, mutta löysimme vain tyhjän liikehuoneiston. Tukholmalaiset lankakaupat katoavat liian nopeasti! Ei ollut ensimmäinen kerta, kun seisomme oikeassa osoitteessa väärään aikaan. Vielä tammikuussa liikkeestä oli mainintoja, mutta nyt... Ei mitään. Niin sanoi viereisen firman kylttikin: "Ei o". Ravelrykaan ei auttanut jälkiviisastelemaan, joten en tiedä, onko kauppa muuttanut vai lopettanut.

We looked for Knitlab on Södermalm. It was supposed to be located on Rosenlundsgatan 38 F but we found just an empty place. The yarn shops in Stockholm disappear too fast! This was not the first time: in July 2003 we also stood in the right address but at a wrong time. There was an article on Knitlab in January but now it was gone. The sign next door said "Eio" which to a Finn looked like "ei o", "is not", so even they knew better! I searched Ravelry later but did not become any smarter, so I don't know if they quit or moved.

tukholma_160409_5.jpg

Vanhassa kaupungissa kaupat olivat tallella: Science Fiction Bokhandeln, Comics Heaven, Anntorps Väv ja Sticka. Uusia kauppojakin on: Knitlabin puuttumisen korvasi se, että Pralinhusetilla on nykyisin myymälä Österlånggatanilla Anntorps Vävin ja Stickan välissä eikä meidän tarvinnut laahustaa Drottningsgatanille saakka (vaikka siellä olisikin ollut Yllet matkan varrella ja Nysta parin korttelin päässä).

In the old town the old shops still remained: Science Fiction Bokhandeln, Comics Heaven, Anntorps Väv and Sticka. There were new shops as well: the missing Knitlab was well replaced by the new Pralinhuset chocolate shop.

tukholma_160409_6.jpg

Ostoksia tarttui mukaan: Malabrigon merinoa ja pälsullia Anntorps Vävistä, suklaata Pralinhusetista ja viiniä laivalta (ja kirjoja Science Fiction Bokhandelnista).

We did do some shopping: Malabrigo Merino and pälsull from Anntorps Väv, chocolate from Pralinhuset and wine from the boat (and books from Science Fiction Bokhandeln).

Lopuksi vielä elämän tosiasioita:
Lastly, some facts of life:

tukholma_160409_2.jpg

"Tällä penkillä on enemmän lukijoita kuin blogillasi". Jep.
"This bench has more readers than your blog". Yep.

Polaroidisointi / Polaroidising: Poladroid
Isot Polaroidit / Big Polaroids: Flickr
Alkuperäiset kuvat / Original photos: Flickr

| (0) kommenttia - comments

18.04.2009

Matkalla - Traveling

tukholma_160409_1.jpg

Kävimme matkailemassa, raporttia myöhemmin. Kaupunki on tuttu mm. Pinkin Sober-videosta... ja tiedoston nimestäkin sen saattaa arvaa ja Facebook-päivityksistä ja ja ja...

We went traveling. The city is familiar from, eg. Pink's video Sober... and you might guess it from the file name and from my Facebook upates.

| (1) kommenttia - comments

13.04.2009

Horroksessa - Hibernating

Pari viimeistä kuukautta on mennyt kuin horroksessa. Sairastelin jonkun verran tai olin vain väsynyt ja apaattinen. Neuleita ei valmistunut, vaikka hamsterikuun aikana lankavarastoja olisi voinut tuhota urakalla ja talvikuukaudet suorastaan vaativat tekemään lisää lämpimiä neuleita. Päässä on ideoita ja ajatuksia, varastot pursuvat lankaa ja vaatekaappi vaatii uusia neuleita vanhojen pieniksi jääneiden ja rähjääntyneiden neuleiden tilalle.

Jossain on kuitenkin vika ja yhteys pätkii: suunnitelmat eivät siirry käsiä ja puikkoja pitkin langalle, vaan jäävät jonnekin aivojen synapsien välille harhailemaan. Se häiritsee. Tuntuu, että hyvää neulomisaikaa menee hukkaan, mutta en vain saa aikaan ja tekemisen ilo on hukassa. Muuttaisiko joku meille vaikkapa viikoksi ja potkisi minua, jotta pääsisin vauhtiin?

I have spent the past two months hibernating. I've been somewhat sick or just tired and apathetic. I did not get much knitting done though I could have used up a lot of my stash during the Yarn Hamsters month and the winter months basically insisted on making more warm knits. I have ideas and thoughts in my head, my stash is overflowing and my wardrobe demands new knits to replace the old, small and worn out knits.

There's a malfunction somewhere and the connection is not working. My plans do not move from my head through my hands and needles to yarn but remain somewhere between the synapses of my brain. That bothers me. I feel like I'm wasting good knitting time. I just can't get things done and joy of creating is missing. Would someone move in here with us and kick me so I could get started?

Sen sijaan olen räpsinyt kuvia. Valokuvataiteen puolella ovat syntyneet mm. seuraavat merkkiteokset:
Instead, I've been taking pictures. My photographic art includes, for example, the following masterpieces:

Muotokuva haukottelevasta kissasta
Portrait of a yawning cat

Actionkuva kissasta ja sormista
An action shot of a cat and fingers

Capsicum domesticum - lähes reaaliaikainen tutkielma chilinsiementen itämisestä ja chilien kasvusta (Flickr)
Capsicum domesticum - a study of the growth of chili and chili seeds in almost real time (Flickr)

Neulepuolella voisin esitellä viimein jotain, joka on jäänyt esittelemättä: helmi- ja maaliskuun peittotilkut.
From the knitting projects I could finally show something that has not been shown: February and March blocks.

Helmikuun tilkku on yllättäen helmineuletta. Ehheh. Maaliskuun tilkussa on palmikoita.
The February block is seed stitch. The March block has cables.

Ruskeassa helmineuleessa on jotain rauhoittavaa. Helmikuu kului äkkiä eikä sen aikana saanut aikaan kuin helmineuleen kaltaisia perusjuttuja... Ja kyllähän nimi velvoittaa, ei helmikuussa voi tietenkään neuloa muuta kuin helmineuletta. Lisäksi helmikuu oli hamsterikuu ja hamsterikuun vetäjä Kristel tunnetaan helmineuleesta...

Maaliskuussa taas asiat vääntyilivät ja kääntyilivät ainakin minun omassa päässäni niinkuin palmikot - sitäpaitsi, oli jo aikakin tehdä jotain palmikkoista tähän peittoon.

Brown seed stitch is calming. Seed stitch or moss stitch is called "helmineule" in Finnish, literally translated as "pearl stitch" . February is "helmikuu", translated as "pearl month". Pun intended. February was a short month that passed quickly and all I could get done were some basic things. Seed stitch is also a basic thing. February was also Yarn Hamsters month and the hostess Kristel is famous for knitting seed stitch...

In March things twisted and turned at least in my head like cables twist and turn. Besides, it was about time to knit some cables.

| (7) kommenttia - comments

11.04.2009

Hyvää pääsiäistä - Happy Easter

Oikein hyvää Pääsiäistä kaikille!
A happy Easter to you all!

Pääsiäinen on toivon ja uuden elämän aikaa myös Jussin chileille. Siemenet alkavat itää ja toivottavasti talouden diplomi-insinööri muistaa myös kastella niitä.

Easter is the time of hope and new life also for Jussi's chilis. The seeds start to grow and hopefully the engineer of the house also remembers to water them.

Lopuksi vielä valikoitu viini- ja nostalgia-aiheinen vastauspläjäys. Kiitos kaikille kommenteista!

Anni, oli se kutsu. Sovitaan, että sä tarjoat?
Pilvi, todistettavasti tissutteleminen ja neulominen riittää. Todistusaineistoa voi julkaista vaikka blogissa. Jäämme odottamaan!
Woolly Kutous, Alkon sivuilta ei viiniä löydy. Valitettava takaisku! Sitä olisi voinut kyllä ostaa kotiinkin.
Terde, sua mä en sentään unohtanut, vaikka kaikki muut tutut kyllä! Arkistojen mukaan mainitsin sun blogista jo huhtikuun 2004 puolella, joten pidänkö otsikkona edelleen huhtikuun vai vaihdanko toukokuuksi?
Minna, kiitos. Toi kuva naurattaa näin paikalla olleena edelleen.

| (4) kommenttia - comments

09.04.2009

Suomen ensimmäiset neuleblogit - The first Finnish knit blogs

Oletko koskaan miettinyt, ketkä olivat Suomen ensimmäiset neulebloggaajat? Itse aloitin maaliskuussa 2003 ja pääsiäisen kunniaksi kaivaudun arkistoihin (lisää tähän muisteluväpätysefekti):

Have you ever wondered who were the first Finnish knit bloggers? I started in March 2003 and to celebrate Easter, I dig my way through the archives (add the flashback special effect here):

Heinäkuu 2003

Minnan Pieni neuleblogi aloitti ensin omassa domainissa, mutta muutti reilun vuoden ikäisenä Bloggeriin. Muutto oli toisaalta harmi, sillä kaipaan bittiavaruuteen kadonneista merkinnöistä erityisesti kuvaa, jossa turistit ihmettelevät Café Javassa pidettyä neuletapaamista ja morjenstavat leveä virne naamallaan ison lasi-ikkunan takana - yleensä turistit kuvasivat meitä kuin olisimme olleet isompikin nähtävyys tai akvaariokaloja, joten Minnan vastaiskukuva osui nappiin. (Ehkä menen Archive.orgiin penkomaan.) Minnaa voimme kiittää myös yhdestä neulemaailman klassikosta, jonka pariin ihmiset palaavat uudelleen ja uudelleen: ensimmäisen Ullan tiimalasikantapään ohjeesta. (EDIT 6: Minna aloitti heinäkuussa, ei elokuussa niinkuin ensin väitin.)

July 2003

Minna's Pieni neuleblogi started in August 2003 first in an own domain but moved to Blogger about one year later. That's in a way a shame; of all the things lost in cyberspace I miss the picture of a couple of tourists behind huge glass windows staring at us with a big grin while we're having a knitting meeting. Usually the tourists took pictures of us as if we were some kind of sights or fish in an aquarium so Minna's revenge shot was more than better. (Maybe I'll check out Archive.org.) Minna gets also the thanks of writing the short row heel tutorial for the first issue of Ulla. (EDIT 6: Minna started in July and not in August like I first said.)

Maaliskuu 2004

Heinäkuun jälkeen oli hiljaista, kunnes maaliskuussa neuleblogien määrä kasvoi räjähdysmäisesti kahdesta viiteen. Jenni Jyväskylästä aloitti sittemmin kadonneen neulebloginsa (en tiedä, onko hän aloittanut muualla uudelleen) ja lisäksi Pia ja Tiina liittyivät neulebloggaajien joukkoon.

Pian eli Villapallon blogi on ollut liikekannalla ja ehtinyt muuttaa jo kaksi kertaa. Mieleeni ovat jääneet erityisesti upeat kirjoneuleet - tai eivähän ne ole muuttuneet mihinkään, Pian kirjoneuleet ovat edelleen upeita ja niistä Saaga päätyi ensimmäisen Ullan kanteenkin. Pia taisi myös olla ensimmäinen, joka lisäsi bloginsa Blogilistalle ja ihailin sitä suuresti, sillä itse ujostelin oman blogin lisäämistä hyvin pitkään. Muutama päivä sitten satuin myös löytämään Etelä-Suomen Sanomista vuosia sitten talteen leikatun jutun, jossa Piaa haastateltiin... Tuli nostalginen olo.

Tiinan neuleblogi noudattaa tuttua kaavaa ja ja muutti myöskin hieman vanhennuttuaan alkuperäisestä paikastaan Bloggeriin. Tiinasta olette kuulleet täällä ennenkin ja mitä todennäköisimmin lauseessa "ilman Tiinan viestiä vieraskirjassa Ullaa ei olisi". Siitä olen ikuisesti kiitollinen ja lähetän muutenkin lämpimiä ajatuksia sinnepäin, sillä Tiinan blogi on aina kodikas ja mukava. Tiina tunnetaan myös sukkien ja lapasten kokotaulukostaan, jota ilman moni neuloja olisi pulassa.

Nettituttavuutemme ovat olleet pitkiä, mutta en ole koskaan onnistunut tapaamaan Tiinaa tai Piaa ihan elävässä elämässä. Toivottavasti se onnistuu vielä jonain päivänä.

March 2004

After July it was quiet for several months. Then in March the amount of knitting blogs multiplied from two to five. Jenni from Jyväskylä started a now gone knitting blog. I do not know if she's blogging again elsewhere. Also Pia and Tiina started their blogs.

Pia a.k.a.Villapallo as been on the move and ther blog has changed its location twice. When I think of Pia, I think of fabulous coloured knitting, Pia's projects have been and still are magnificent. Of those, Saaga was featured on the cover of the first issue of Ulla. Some days ago I happened to find an old newspaper article in which Pia was interviewed many years ago... It made me feel really nostalgic.

Tiinan neuleblogi also follows the pattern and moved to Blogger after some time. You've heard of Tiina here before, most likely in a sentence "had she not left a message in my guestbook, Ulla would not exist today". For that I am eternally grateful and I frequently send warm thoughts to her direction because Tiina's blog is always nice and cosy. She's also famous for her sock and mitten size charts, I bet many knitters find those very useful.

Though we have known each other virtually for a long time, I have not met Pia or Tiina in real life. Hopefully that will happen someday.

Huhtikuu 2004

Terde aloitti bloggaamisen. Sittemmin hän muutti sekä bloginsa paikkaa että nimeä Adorable Knitting with my Catista Lankakamariksi ja hankki lisää adorable catseja. Nimenmuutoksesta huolimatta Terhin kissat ovat vähintäänkin yhtä adorable kuin aiemminkin ainakin näin netin välityksellä nähtyinä - kissoja en ole päässyt rapsuttelemaan, mutta minulla on ollut ilo tavata Terhi muutaman kerran.

April 2004

Terde started blogging first in another place with the name Adorable Knitting with my Cat. Later on she moved to another host and changed her blog name to Lankakamari. However, her cat was still adorable and she got even more adorable cats. I have not met the cats but I have had the pleasure of meeting Terhi several times.

Kesäkuu 2004

Välihuomautuksena voisin mainita, että kesäkuussa 2004 Kristel teki neulesivut, jotka nekin ovat ehtineet muuttaa kerran. Neulebloggaamiseen Kristel sortui vasta noin vuotta myöhemmin toukokuussa 2005. Suomen aivan ensimmäiset neulesivut taas tekivät Susanna Winter (eri osoitteessa tosin) ja Cami. Ensimmäiset bloggaajat eivät myöskään tyytyneet vain bloggaamaan: myös Tiinalla ja Pialla on tai ainakin on ollut omat neulesivut, Jennilläkin taisi olla jotain blogin lisäksi ja myös Minna julkaisi ohjeita, jos en pahasti erehdy.

June 2004

As a small remark I could say that in June 2004 Kristel created her knitting-related site which have also moved away from the original location. She started blogging about one year later. The very first Finnish knitting sites or knitting-related web pages were made by Susanna Winter (first in a different location again) and Cami. Also the first knitting bloggers had web sites: Tiina and Pia had theirs, I think Jenni also had something besides a blog and Minna published some patterns if my memory does not trick me.

Syyskuu 2004

Niina aloitti Knitter's Block -bloginsa suoraan Bloggeriin. Voisikohan Niinaa siis syyttää tai kiittää siitä, että muutkin neuleblogia suunnitelleet löysivät Bloggerin ja rynnivät sinne sankoin joukoin? Niina on tuttu neuletapaamisista ja ansaitsee glooriaa ja ylistystä myös siksi, että hän on Ullan perustajajäsen eikä ole päässyt Ullasta sen jälkeen eroon... Tissuttelevista neulojista puhumattakaan. Tai Tallinnan matkoista. Tai...

September 2004

Niina started her Knitter's Block blog directly in Blogger. Could she then be blamed or thanked for the rush of new knitbloggers to Blogger? I've got to know her in knitting meet-ups and she also deserves praise because she's one of the founding members of Ulla and has not got rid of it since... Nor of the winey knitters... Or trips to Tallinn.. Or...

Lokakuu 2004

Bloggaamisen aloittivat Ziina, Anne, Riikka, Susanna, Jenni, Tiina, Martsuli sekä Miia ja Katja, joiden blogit ovat jo pitkään viettäneet hiljaiseloa. (EDIT 3: Katja lisätty. EDIT 7: Tiina lisätty.)

Ziina on ehtinyt välillä vaihtaa bloginsa nimeä, mutta se on aina ollut yhtä kuuma ja villainen eikä ollenkaan pahainen. Ziina on tehnyt hienoa työtä perustamalla suomalaisten neuleblogien blogiringin, kirjoittamalla blogiohjeita ja ylläpitämällä neuleblogilistaa, jonka kautta löytää myös niitä blogeja, jotka eivät ole Blogilistalla tai löydy heti Googlella.

Annen Neulomisen sietämätön keveys on ollut pitkään, aivan liian pitkään hiljaa. Tule takaisin, me tykätään susta ja sun jutuista ja pitsineuleista ja kaikesta muusta ja halutaan kuulla Paavon kuulumisia - vai pitääkö meidän tulla taas teille käymään?

Riikan neulesivut jatkavat tasaisen varmasti. Ensimmäisten neulebloggaajien kuulumisia on aina mukava lukea, joten toivottavasti tahti ei hiivu. Ikävä kyllä minun tahtini alkaa hiipua; muisteleminen on hauskaa, mutta rankkaa.

EDIT: Susanna! Voi hyvänen aika, unohdin Susannan! Kiitos KirsiÄrrälle muistutuksesta. Noloa, ihan kamalan noloa, kuinka tämä voi olla mahdollista? Susannan blogi on yksi suosikeistani, aina yhtä hersyvä ja elämänläheinen ja rehellinen ja Susanna on lahjakas, hauska ja ihana, tuttu ihan ensimmäisistä neuletapaamisista saakka.

EDIT 2: Ja Jenni! Lokakuu 2004 näyttää olleen loistavaa neuleblogiaikaa ja menneen minulta aivan ohi, sillä unohdin Jenninkin. Jennikin on ihana, neuletapaamisista tuttu, hauska ja hurmaava ihminen. (Menee kehumiseksi, mutta menköön, ehkä sillä saan nämä unohdukseni anteeksi. Sitäpaitsi kehut ovat ansaitut. Voitaisiinko viettää joskus lähiaikoina "kehu toisten neuleblogeja" -päivää?)

EDIT 7: Lokakuu oli todellakin hyvää aikaa sekä neuleblogien että Tiinojen kannalta: Tiinan käsityöt aloitti myös. Täytyy myöntää, että aluksi Tiinat saattoivat mennä sekaisin varsinkin, kun molemmat taisivat asua samalla suunnalla, mutta opin kyllä erottamaan heidät toisistaan. Tiina on lähettänyt Ullaan paljon hienoja ohjeita, joista joulusukat ja Lehtimetsä-huivi ovat jääneet parhaiten mieleen - samoin kuin suuri sukunimentaivutuskeskustelukin.

October 2004

Ziina, Anne, Riikka, Susanna, Jenni, Tiina, Martsuli and Miia and Katja started blogging, however, Miia and Katja's blogs have been quiet for quite some time. (EDIT 3: Katja added to the list. EDIT 7: Tiina added.)

Ziina has changed her blog's name but the style has always been hot and woolen. Ziina has done a great job by founding the Finnish knit blogs blog ring, writing instructions fr bloggers and maintaining the Finnish knitting blogs list which helps you find even more blogs.

Anne's Unbearable lightness of knitting has been quiet for way too long. Come back, we like you and want to hear from you and your lace knitting and everything else and Paavo the dog - or must we come over to visit you again?

Riikan neulesivut keeps on going steadily. It's always good to hear from one of the first ones so I hope she carries on. I'm finding it hard to carry on now, walking down the memory lane is quite hard.

EDIT: Susanna! How can I forget her? This is embarrassing because I really like her blog, it's hilarious, funny, down-to-earth and honest, full of life's ups and downs. Susanna's talented, charmng and lovely an we have met already in the very first knitting meet-ups.

EDIT 2: And Jenni! October 2004 seems to have been a fruitful knitting blog time. Jenni's also funny and lovely and charming and also familiar from the knitting meet-ups. (I seem to be giving a lot of compliments now. I hope they'll help people to forgive me for forgetting them. Besides, they deserve the compliments. Could we have a "Compliment other's knitting blogs" day someday soon?)

EDIT 7: October really was a good time both knitting blogwise and Tiina-wise: Tiinan käsityöt started as well. I have to admit that first I got slightly confused with Tiinas. They even happened to live on the same side of the country! I did learn who's who, though. Tiina has sent many lovely patterns to Ulla, the first ones that come to my mind are the Christmas socks and Lehtimetsä scarf .

EDIT 4: Marraskuu 2004

Näin tässä käy, kun hätäilee ja kirjoittaa kiireellä. Kaikki ne blogit unohtuvat, jotka pitäisi muistaa! Häpeän ja läpsin itseäni poskille. Ninni, myöskin lahjakas ja taiteellinen ja ihana ihminen ja maailman paras kampaaja (mielipiteeni saattaa olla hieman puolueellinen), aloitti neulebloginsa marraskuussa 2004 ja piti sitä kesäkuuhun 2007 saakka. Ninni ehti myös esiintyä Ullan kansikuvassa ja kunnostautua neulesuunnittelijana muutenkin.

EDIT 5: Koko totuus paljastuu vähitellen. Marraskuussa 2004 aloitti myös Mustaa villaa, ehdottoman kaunis ja esteettinen blogi ja sukkien ystävien unelma. Nykyisin blogi on vain englanniksi enkä ihmettele sitä laisinkaan, niin loistavan vastaanoton se sai ulkomaisten lukijoiden keskuudessa. Terhin olen tavannut joskus vuosia sitten neuletapaamisissa ja olisi kyllä hauska nähdä pitkästä aikaa uudelleen (niinkuin Pienen neuleblogin Minnaakin).

EDIT 7: Marin kässäpäivis aloitti myös marraskuussa! Näin vuonna 2004 aloittaneita blogeja alkaa vähitellen löytyä runsaasti, vaikka ensin tuntui hankalalta saada kasaan edes kymmenen. Marin blogista muistan hyvin aloituksen ja perustelut sille, miksi blogin nimi on "kässäpäivis". Hienoa, että kässäpäivis jatkaa edelleen!

EDIT 4: November 2004

This is what happens when you rush things and write in a hurry. I forget all the blogs I should remember! I am ashamed and slap myself. Ninni is an artistic, talented and lovely person and also the best hairdresser in the world (my opinion may be slightly partial) started her knitting blog in November 2004 and kept on writing until June 2007. Ninni was also featured on Ulla's cover page and turned out to be a wonderful knitwear designer.

EDIT 5: The whole truth slowly unravels. In November 2004 Terhi started her Mustaa villaa / Black wool, a definitely beautiful and aesthetically pleasing blog, a sock knitters dream. Nowadays Tergi blogs only in English which is no wonder after the great response she got among foreign bloggers. I have met Terhi years ago when knitting meet-ups were new but it would be nice to see her again (like it would be nice to see Minna from Pieni neuleblogi).

EDIT 7: Marin kässäpäivis also started in November! Slowly come across more and more blogs from 2004 though first it seemed hard to find even ten. I still remember Mari's first entry in which shen told why her blog is "a diary" and not "a blog". It's good to see that she's still going on strong.

2005

Vuonna 2005 homma karkasi käsistä enkä edes uskalla aloittaa vuonna 2005 aloittaneiden neuleblogien listaamista, sillä tässä vaiheessa infoähky ja hämmennys alkavat jo vallata muistelijan - niin monet blogit ovat jatkaneet niin pitkään! Ensin neuleblogit valtasivat Bloggerin, sen jälkeen ylle vyöryi Vuodatus-blogien aalto... Puuh. Pahoitteluni, jos unohdin jonkun välistä! Korjaavaa palautetta saa lähettää kommenteissa. Kommentiloota on avoin myös nostalgiaa ja muistelua varten.

In 2005 the whole thing exploded and I do not even dare to start remembering all the blogs that started in 2005. So many blogs have continued for so long! My apologies if I forgot any. The comments are open for additions, corrections and memories.

- Viimeisin päivitys 13.4.2009. Jos vuonna 2003 tai 2004 aloittamasi blogi puuttuu listasta, jätä kommenttia! -

| (16) kommenttia - comments

06.04.2009

Tissuttelevat neulojat tiedottaa - For winey knitters

Sommelierimme suosittelee: luumuinen, runsas ja tanniininen Carménère ja hedelmäinen Sauvignon Blanc. (YkkösBonus-kortilla tarjouksessa rajoitetun ajan ainakin Hemingway's:issa.)

Our sommelier recommends the Carménère and Sauvignon Blanc.

| (6) kommenttia - comments

03.04.2009

Katsokaa muualle - Look away

Herkkähermoisimmat voivat nyt katsoa muualle.

Muistatteko tämän? Ja sen jatko-osan? Saaga on nyt jatkunut ja ensimmäinen osa on valmis esitettäväksi. En tiedä, onko se puoliksi hyvä vai puoliksi huono asia... Valmiina? Tässä se tulee.

The most sensitive ones might now want to look elsewhere.

Remember this? And the sequel? The saga has now continued and the first part is ready to be presented. I don't know if that's half bad or half good... Ready? Here it is.

Kamaluuden maksimoimiseksi sukka on kuvattu mahdollisimman levotonta taustaa vasten minun jalassani (koko 38) eikä Jussin jalassa (koko 43-44), johon se on tarkoitettu. Olisin voinut laittaa myös tärähtäneen kuvan, mutta en pystynyt enää siihen.

To maximise the dreadfulness, I took a photo against a bacground as motley as possible with me wearing the sock (shoe size 38) instead of Jussi (shoe size 43-44) whom the sock is meant for. I could have chosen a blurry picture as well but I just could not bring myself into doing that.

| (11) kommenttia - comments

02.04.2009

Pöllöt eivät ole sitä, miltä ne näyttävät - The owls are not what they seem

Neuloin Jussille pöllöpipon laamasta.

Speksit / Proggis Ravelryssa
Tavoite: Neuloa musta sileä pipo ("Millaisen pipon sä haluat?" -"Mustan.")
Inspis: Täältä (tai sitten ei)
Lanka ja langan menekki: Cascade Yarns Pastaza, 50 % villaa ja 50 % laamaa, hieman alle vyyhti
Puikot: 5 mm (muistaakseni)
Ohje: Peruspipo omasta pääpästä, pöllökuvio Kate Daviesin Owls-paidasta
Kommentit: Pipo on mystisesti kadonnut, mutta toivottavasti talouden diplomi-insinööri osaa paikallistaa sen

Pöllöillä ei myöskään ole nappisilmiä, koska Jussin mukaan pöllöt näkevät pimeässä ilmankin.

I knitted an owl hat for Jussi from llama yarn.

Specs / In Ravelry
Task: To knit a plain black beanie ("What kind of a beanie would you like? -"Black.")
Inspiration: From here (or not)
Yarn: Cascade Yarns Pastaza, 50 % wool and 50 % llama, less than one skein
Needles: 5 mm, I think
Pattern: Basic improvised beanie pattern, owls from Owls sweater by Kate Davies
Comments: The beanie seems to have mysteriously disappeared but I believe that the engineer of the house is able to locate it

Loppuun vielä kissa- ja insinöörikevennyksiä. Takku täytti eilen kuusi vuotta ja juhlisti sitä nirsoilemalla ja jättämällä nakkinsa syömättä. Tyhmä ihminen osti kevytnakkeja! Emme tiedä Takun oikeaa syntymäpäivää, joten aprillipäivä on loistava valinta pikku vintiön juhlapäiväksi. Takku on todellakin löytänyt sisäisen riiviönsä ja tekee koko ajan pieniä jäyniä (ilmiselvää teekkariainesta), joten sen kunniaksi poliittisesti epäkorrektia sanailua pahimpaan vappulehtityyliin alkuviikolta:

Minä: Jussi, toi tumma ja karvainen tuijottaa sua merkitsevästi jääkaapin luota.
Jussi: Onko keittiössä joku turkkilainen, vai?

Seuraavana päivänä tapahtui hurja vastaisku:

Jussi (kurkkaa saunaan): Oletko sä nähnyt sitä harmaata änkyrää?
Minä (monen minuutin jälkeen raksuttaa viimein): Miksi sä etsit Matti Vanhasta meidän kylppäristä?

Takku turned six years old yesterday. We don't know his real birthday so April Fools' Day is a good pick for celebrating the little rascal. He's truly found his mischievous side now. Sigh.

| (10) kommenttia - comments

01.04.2009

Aprillia - April Fools

I'm commenting on the comments I got. Don't worry, English blogging will resume in the next entry.

Nöyrin kiitokseni kaikille kommenteista! Ehkä minulla ei ole paras ja kaunein neuleblogi, mutta minulla on varmaankin paras, kaunein, fiksuin, älykkäin, uskollisin ja kärsivällisin lukijakunta. Usein jouduin pyyhkimään kyyneleitä, niin kannustavia ja rohkaisevia kommentit olivat. Uskomatonta on myös se, kuinka moni on lukenut tätä melkein alusta saakka. Se on varsin hämmentävää, sillä kuusi vuotta on pitkä aika. Kiitos!

Jäin analysoimaan tuntemuksiani ja tämän blogin tulevaisuuteen ja mahdolliseen kehitykseen vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä seikkoja. Jaksatteko lukea vielä? Seuraavaksi lupaan palata neuleisiin (ja kissoihin).

Motivaatioon vaikuttaa tietenkin blogin saama palaute. Saan tasaisen asiallista, neutraalia tai positiivista palautetta. Olen välttynyt pahimmilta anonilleiltä ja neule- ja käsityöblogipoliiseilta, jotka katsovat parhaaksi ohjeistaa bloggaajaa jopa sähköpostitse siitä, millainen blogin tulisi olla. Mitään negatiivisen palautteen aiheuttamia traumoja minulla ei ole. Bloggaan omalla nimelläni ja naamallani ja elämä on siitä huolimatta rauhallista - miksipä ei olisi? Runsaat fanilaumat eivät päivystä pihalla edes silloin, kun lankamäärästä ahdistuneena uhkaan heitellä lankakeriä parvekkeelta. Satunnaiset ihmiset tunnistavat ennemmin Jussin kuin minut. En saa sähköpostia eikä puhelin soi. Kerran pyydettiin neulomaan villapaita ja toisen kerran työpuhelimessa kysyttiin, mitä tarkoittaa "yo", mutta siinäpä se.

Vastaavasti kommenteissa ei myöskään ihkuteta ja kehuta ylenpalttisesti. Täytyy myöntää, että se olisi varsin imartelevaa ja glooria ja ylistys hivelisi itsetuntoa enemmän kuin paljon, mutta toisaalta saattaisin myös jäädä siihen koukkuun ja masentua, jos kommenttien määrä ei olisikaan yhtä suuri kuin edellisellä kerralla. Kun tarkemmin ajattelee, nykyinen linja kelpaa hyvin.

Kommenttien määrä on vähentynyt ja se mietityttää. Aika kultaa muistot, mutta tuntuu siltä, että aiemmin sain jokaiseen merkintään kommentin melkeinpä saman tien ja nyt merkinnät voivat useinkin jäädä kokonaan ilman. Syitä kommenttien vähenemiseen on monia: ihmiset lukevat blogeja Google Readerin kautta, jolloin kommentointi ei ole enää yhtä helppoa, neuleblogien määrä on suuri eikä kaikkiin ehdi kommentoida ja joskus ei vain saa aikaan - minä en ainakaan, olen hirvittävän huono kommentoimaan enkä aina muista edes kiittää saamistani kommenteista, joten sekään ei rohkaise lukijoita kommentoimaan enemmän. Tietoa kävijämääristä saa laskureista ja webbihotellin tilastoista, mutta numerot ovat kovin persoonattomia. Sen sijaan kommentit lämmittävät aina.

Kommentit tai niiden vähäisyys eivät kuitenkaan ole mikään selitys tai syy, vaan blogin identiteettikriisi tulee sisältä. Ehkä odotin liikaa itseltäni ja olen pettynyt, kun en ehdi seurata kaikkea, raportoida kaikesta, olla ajan tasalla ja aikaansa edellä... Toisaalta, sitä varten on nykyisin Ravelry, turha yhden ihmisen on edes yrittää haalia kaikkea tietoa yhteen paikkaan ja stressaantua sitä yrittäessään.

Täytyy myöntää, että oman paikan ja oman viiteryhmän löytäminen monien neuleblogien joukosta on hankalaa. Totuin ehkä liian hyvään ja siihen, että "kaikkihan tätä lukevat", koska muita vaihtoehtoja oli vähän. Kun suomenkielisiä neuleblogeja oli viisi, kymmenen tai kaksikymmentä, aika riitti kaikkien seuraamiseen eikä blogeja tarvinnut valikoida, päinvastoin. Ainakin minä luin kaikkia silloisia blogeja vain sen takia, että ne olivat olemassa. Myönnän, että silloin oli myös kova paikka, kun uuden neuleblogin sivupalkissa ei enää mainittukaan automaattisesti minun blogiani! Nykyisin neuleblogeja on monta sataa, joten oman blogin jääminen pois suosikkilistasta ei enää yllätä, vaan ennemminkin sen löytyminen yllättää iloisesti.

Kriisi kiteytyy ehkä sanoihin "en saa aikaiseksi". Ehkä todellakin kaipaisin sen aisaparin, jonkun, joka potkisi eteenpäin, rohkaisisi, antaisi palautetta ja auttaisi olemaan luova ja sanoisi "älä nyt höpsi", kun murehdin turhia ja menetän uskoni itseeni ja omiin kykyihini. Yksin on kovin helppoa alisuorittaa ja tyytyä vähempään kuin mihin pystyy. Ehkä ensimmäisten joukossa oleminen oli edun lisäksi myös haitta: asetin tavoitteet liian korkealle ja halusin täyttää yksin ja kokonaan suurena ammottavan aukon. Mahdotontahan se olisi ollut, kun nyt ajattelee asiaa realistisesti. Ei päivätyön ohella jaksa kehittää kovinkaan kattavaa ja monipuolista neuleaiheista sivustoa.

Tuntuu kuitenkin siltä, että kuuden vuoden aikana olisi pitänyt saada aikaan enemmän, jotain hienompaa, merkittävämpää, sillä se on pitkä aika. Se korostuu, kun ihailen muiden saavutuksia. Samaan aikaan sanon itselleni, että olen taas laiska ja saamaton, ihan samanlainen vätys kuin aina, asiat puolitiehen jättävä hutilus, joka menee yli sieltä, missä aita on matalin. Pää on täynnä suuria haaveita ja ajatuksia, mutta mitään ei tapahdu, koska sohvalla velttoilu on helpompaa. Neulominen tuntuu omalta jutulta, joten haluaisin omistautua sille enemmän ja saada aikaan jotain konkreettista ja pysyvää. En vain tiedä, mitä se olisi. Omien ohjeiden kirjoittaminenkin jäi Ullan myötä kovin vähäiseksi. Ehkä on myönnettävä, että haluaisin paistatella, saada mainetta ja kunniaa ja Ullan päätoimittajan eteen voisi vierittää punaisia mattoja ja soittaa fanfaareja ja lähettää huomattavia määriä lahjuksia ja korruptiolankaa...

Ihmettelen, mistä ajatukseni johtuvat. Koulussa en koskaan jaksanut pingottaa. Töissä en ole erityisen kunnianhimoinen tai urakeskeinen enkä ole koskaan puskenut määrätietoisesti johonkin suuntaan, ennemminkin olen vain ajautunut sinne tänne. Yleensä yritän nähdä asioiden hyvät puolet, mutta nyt olen jollain oudolla tavalla sokea enkä osaa olla itselleni armollinen. Tuntuu, että en riitä itselleni ja sitä kautta muillekaan, mikä on kummallista. Tässä on taustalla jotain muuta, perinteisiä lapsuuden traumoja tai jotain, mutta en saa siitä kiinni. Ehkä se selvenee, kunhan harmaat aivosolut jauhavat tarpeeksi.

Uskon siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Jos minun on tarkoitus tehdä jotain mainitsemisen arvoista, siihen syntyy tilaisuus. Jos ei, jatkan valittamista vuoden päästä, kun blogi täyttää seitsemän ja menee ekaluokalle kouluun.

| (18) kommenttia - comments

« maaliskuu 2009 | Blog | toukokuu 2009 »