« syyskuu 2011 | Blog | marraskuu 2011 »

23.10.2011

Toshklubi - Tosh yarn club

Toivottavasti kaikki ovat jo saaneet TitiTyyn Tosh-klubin langat, etten spoilaa.
I hope everyone has already got the Tosh club yarns from Titityy so I won't spoil anything.

toshklubi.jpg

Klubin langat saapuivat kahdessa osassa, ensimmäisenä Tosh Vintage, väri Hollyhock. Tykkään. Pitäisi vain keksiä, mitä saa tehtyä n. 180 m merinolankaa... Pienen huivin?

There were two deliveries, first was Tosh Vintage in the colourway Hollyhock. Me likey. Now I just would have to figure out what to knt of approximately 180 metres of merino wool. A small scarf maybe?

Toisessa lähetyksessä tuli kaksi vyyhtiä: Tosh Lacea, väri Glazed Pecan ja Tosh Merino Lightia, väri varta vasten Tosh-klubia varten värjätty mustan ja vihreän sekoitus.

Then I got two skeins: Tosh Lace in the colourway Glazed Pecan and Tosh Merino Light in a custom black and green colourway for the Tosh club.

Glazed Pecan on mielenkiintoinen rusertavankellertävä väri ja siitä tuli itse asiassa mieleen aiemman sukkaklubin Shibui Knitsin lanka, tosin se oli Dijon-sinappia ja tuo taas on pekaanipähkinää (ja kohta tulee nälkä!), mutta mieli tekisi kyllä mallailla lankoja vierekkäin ja katsoa, kuinka ne sopivat yhteen (jos vain saisin aikaiseksi). Tykkään kyllä.

Glazed Pecan is an interesting brownish-yellow colour and it actually reminds me of a Shibui Knits sock yarn from a previous yarn club though that was Dijon mustard and this is pecan nuts (and I'm becoming hungry!). I'd like to compare the yarns and see how they match (if only I could get that done). I like it anyway.

Custom-värikin on jännä. Jos nyt unohdetaan suhteeni vihreään, niin värjäys on mielenkiintoinen, mustan keskeltä ikään kuin välähtee vihreää. Oi, jos värinä olisikin vaikka magentaa...

The custom colour is also interesting. If I forget my feelings about the green colour, I have to admit that the dye job is great, like flashes of green among the black. If only the colour was, for example, magenta...

Lopuksi vielä kiitos kaikille myötätunnosta ja kannustavista kommenteista! Toisaalta on helpottavaa tietää, että väsymykseen on ratkaisu ja että tämän kanssa voi elää hyvinkin helposti, toisaalta on vaikeaa myöntää itselleen olevansa sairas koko loppuelämänsä.

| (2) kommenttia - comments

19.10.2011

Tähän mennessä tapahtunut - The story so far

Huom! Ei sisällä laisinkaan neuleasiaa.
Note! No knitting-related content at all!

Meillä on kuultu usein seuraavaa:

- En mä jaksa.
- Pitäisi siivota, mutta kun en saa aikaan. Pitäisi blogata, mutta ei siitä taaskaan tule mitään. En mä vaan saa aloitettua mitään.
- Olisi jo viikonloppu tai loma ja saisi nukkua. Joo joo, menen nukkumaan enkä vaan rötvää sohvalla, vaikka kello on vasta yhdeksän.
- Ehkä mä olen vain vain valvonut liikaa. Taas tuli roikuttua Ravelryssa koko ilta. Mä tarvitsen paljon unta. Ja sä kuorsaat!
- Töihin pitää herätä niin aikaisin, joten ei ihme, että väsyttää. Meinasin taas nukahtaa tietokoneen ääreen.
- Onko pakko? En mä haluaisi lähteä. Koko viikonlopuksi? Ei kyllä onnistu. Lenkille? Kävelemään? Pitäisi kyllä harrastaa enemmän liikuntaa, mutta en vaan pääse sohvalta ylös. Laiska mikä laiska.
- Lihon vaan koko ajan, taas piti ostaa numeroa suuremmat farkut. Se on tää vanheneminen taas.
- Mut mä yritän laihduttaa, ihan tosi! No okei, söin läheisessä kiinalaisessa ravintolassa lounasbuffetin. Ja kävin kebabilla. Ehkä mulla on vaan epäterveelliset elintavat. Ei osteta enää perunalastuja.
- Taas on hiukset ihan huonossa kunnossa, vaikka vasta kävin leikkauttamassa. Kuinka niitä taas irtoaa pesussa näin paljon? Tarttiskohan mun ostaa parempi shampoo?
- Mitä sä sanoit, en mä kuullut? Ai, en mä taas tajunnut, käyn vähän hitaalla tänään.
- Polviin sattuu, mut ehkä ne vertyy päivän aikana.
- Palelee. Mutta muutkin sanoo, että toimistolla on kylmä. Eikö sua palele, vaikka sä olet vaan t-paita päällä? Naiset kai palelee aina.

Ja niin se pikkuhiljaa paheni eivätkä hyvät selitykset enää riittäneet. Diagnoosiksi tuli subkliininen hypotyreoosi eli piilevä kilpirauhasen vajaatoiminta. Eilen aloitin tyroksiinin, joten ehkä elämä tästä voittaa.

I have used the following phrases many, many times.

- I'm too tired.
- I should clean up but I could not bring myself to it. I should blog but it just did not happen. I just cannot get anything started.
- I wish it was the weekend or a vacation and I could sleep. Yeah, I'll go to bed and stop laying on the sofa though it's only nine o'clock.
- Maybe I've just stayed up too late again. I should quit hanging out in Ravelry all night. I do need a lot of sleep. And you snore!
- I have to wake up so early for work so no wonder I'm tired. I almost fell asleep at the computer again.
- Do I have to? I don't wanna go. For the whole weekend? Sorry, no. Outside for a walk? I should exercise more, I know, but I just cannot get up from the sofa. Yes, I'm lazy.
- I gain weight all the time, I had to buy bigger jeans again. Is this what getting older means?
- But I'm trying to lose weight! OK, I had the lunch buffet at the near by Chinese restaurant. And went for a kebab. Maybe I just live an unhealthy life. Let's not buy potato chips anymore.
- My hair's a mess though I just had it cut. And how come there are so many loose hairs again? Should I get a better shampoo?
- What did you say, I did not hear you? Oh, I did not get it, I'm a bit slow today.
- My knees hurt but maybe it's just stiffness from sleeping.
- I'm cold. But others also say that the office is cold. Aren't you cold in your t-shirt? I guess women are always cold.

And so it slowly got worse and good explanations were not enough. The diagnosis was subclinical hypothyroidism (an early stage of hypothyroidism, that is). Yesterday I started taking thyroxine so maybe life will overcome sooner or later.

| (12) kommenttia - comments

« syyskuu 2011 | Blog | marraskuu 2011 »