Aikajana 1400-luku
| Vuosi | Ruotsi-Suomi | Pohjoismaat ja Itämeren alue | Muu maailma |
| 1403 | Kuningas Eerik Pommerilainen käy ensimmäisen kerran Suomessa ja vierailee Viipurissa. Hän antaa Viipurille Upsalan kaupunginkirjan mukaiset kaupunginoikeudet sekä läänittää linnaläänin Tord Röri-kinpoika Bondelle. | ||
| 1404 | Tallinnan uusi raatihuone valmistuu. | ||
| 1407 | Kuningas Eerik Pommerilainen käy toistamiseen Suomessa ja perustaa Turkuun maaoikeuden sekä kohottaa useita Suomen miehiä rälssisäätyyn. | ||
| 1409 | Turussa aletaan lyödä omaa rahaa ja käytäntö jatkuu Kustaa Vaasan hallituskauden loppuun saakka | ||
| 1410 | Uudenmaan talonpojat käyvät luvatonta kauppaa venäläisten kanssa. Tämän vuoksi Raaseporin linnanpäällikkö Janeke Hampmos, jolla on hyvät suhteet Suomenlahden eteläpuolelle, joutuu selvittämään asiaa Narvan voudin kanssa. | Tallinnan suuren killan kiltatalo valmistuu. | |
| 1411 | Eerik Pommerilainen tukee uudisraivausta julistamalla kruunun Suomessa omistamat maat vapaasti hyödynnettäviksi. Novgorodilaiset tekevät ruhtinas Odgerdovitsin johtamina hävitysretken Viipuriin, polttavat osan kaupunkia ja vievät mukanaan paljon sen asukkaita, mutta eivät pysty valtaamaan Viipurin linnaa. | ||
| 1412 | Maunu Olavinpoika Tavast Turun 17. piispa 1412-1450. Maunu mm. laajensi Kuusiston piispanlinnaa, rakensi piispantalon Turkuun ja osallistui Naantalin luostarin perustamiseen. Maunu luopuu piispanvirasta 1450 ja kuolee 1452. Maunu Tavastin aikana Kuusistosta käytetään ensi kerran nimitystä 'linna' (castrum) aikaisemman 'kartanon' (curia) asemesta. Arbogan kirkolliskokous kieltää koronoton. | ||
| 1414 | Turun maanoikeus perustetaan. | ||
| 1415 | Kalannin kirkon Barbara-alttari valmistuu Hampurissa. Hämeen ja Savon ensimmäinen rajankäynti. Novgorodilaiset kauppiaat ja verottajat liikkuvat Pohjanrannan kauppapaikoilla ja ryhtyvät joulun alla yllättäen ryöstämään Oulunsalon kauppapaikkaa sekä sen ympäristöä. | Agincourtin taistelu | |
| 1419 | Rostockiin perustetaan Itämeren alueen ensimmäinen yliopisto | ||
| 1420 | Nousiaisten kirkon Pyhän Henrikin sarkofagin pronssilaatat valmistuvat. Ensimmäinen tunnettu Suomessa annettu aateliskirja: Eerik Pommerilainen aateloi ahvenanmaalaisen Björn Pavalssonin. Hämäläiset ja pirkkamiehet kiistelevät saamelaisten verotusoikeudesta | ||
| 1422 | Tallinnan Olevisten killan kiltatalo valmistuu. | ||
| 1424 | Upplannin laamanni puolustaa lappalaisten oikeuksia pirkkamiesten vaateita vastaan | ||
| 1429 | Turun tuomiokirkon palo. Viipurin linnaläänin käskynhaltijan Krister Niilonpoika Vaasan kirjoittaa kirjeen, jossa kerrotaan Kort-nimisen tykkimiehen karkumatkasta. Kirje on vanhimpia asiakirjoja, joissa puhutaan tykkien olemassaolosta Suomen linnoissa. | Tanskan kuningas Eerik Pommerilainen määrää Öresundin yli kulkeville tavaroille tullimaksun. Öresund on Själlnnin ja Skånen välillä, joten tullimaksu koskee käytännössä lähes kaikkea Tanskan ja Ruotsin välistä kauppaa. | |
| 1431 | Jeanne d'Arc poltetaan noitana | ||
| 1432 | Portugalilaiset löytöretkeilijät purjehtivat Afrikan länsirannikkoa pitkin | ||
| 1434 | Engelbrekt Engelbrektinpojan johtama Taalainmaan talonpoikien kapina leviää Suomen puolelle ja Korsholman linnan päällikön Eerik Puken alipäällikkö Juhana Folkenpoika valloittaa alkusyksystä Kastelholman. Piirityksessä tiedetään käytetyn mm. käsijousia (handbuga). Raaseporin linnanpäällikkö Otto Pogewisch on huolissaan Taalainmaan talonpoikien aloittamasta kapinasta ja pyytää Tallinnan raadilta lainaksi kahta tai kolmea tykkiä sekä miestä, joka pystyy opettamaan niiden käyttöä Raaseporin varusväelle. Korsholman linnaläänin haltija Niilo Kustaanpoika Bät kehottaa poikaansa linnanvouti Eerik Pukea ottamaan pohjoiset maakunnat kapinallisten haltuun. | ||
| 1435 | Porvarit ja talonpojat ensimmäistä kertaa edustettuina valtiopäivillä Arbogassa. Valtaneuvosto lähettää Kaarlo Tordinpoika Bonden Kastelholmaan ottamaan linnan kruunun haltuun, mutta Eerik Puke heitättää tulijat tyrmään ja riistää heidän tavaransa. Vuonna 1437 Kaarle Knuutinpoikaa vastustava Puke tuomitaan mestattavaksi. | ||
| 1437 | Kaarle Kristerinpoika Vaasa ilmoittaa kesäkuussa Viipurista Tallinnan raadille, että joidenkin Fleming-nimisten veljesten ja noin 200 merirosvon on onnistunut vallata Raaseporin linna tukikohdakseen, ja ehdottaa yhteisiä toimia heidän karkottamisekseen. Tämä toteutuukin elokuun puolella. Engelbrektin kapinanjohtaja Eerik Puke joutuu Ruotsissa Kaarle Knuutinpojan vangiksi ja hänet mestataan. | ||
| 1438 |
Naantalin birgittalaisluostari perustetaan. Talonpoikien kapinoita Satakunnassa. |
||
| 1440-1480 | Hattulan tiilikirkon rakentaminen | ||
| 1440-luku | Codex Aboensis kootaan. Codex Aboensis on pergamenttikäsikirjoitus, joka sisältää mm.pyhimyskalenterin ja osia eri laeista |
||
| 1440 | Maan käskynhaltijaksi nimitetty Kaarle Knuutinpoika Bonde saapuu Turkuun ja saa linnan haltuunsa muutaman päivän piirityksen jälkeen | ||
| 1441 | Ruotsin puoleinen Länsipohja erotetaan Korsholman linnaläänistä omaksi hallintoalueekseen. | ||
| 1442 | Kristoffer Baijerilaisen maanlaki. Rauma perustetaan. |
||
| 1443 | Birgittalaisluostari siirtyy Naantaliin, jonne perustetaan myös kaupunki. | ||
| 1446 | Hämeen ja Savon toinen rajankäynti | ||
| 1448 | Kaarle Knuutinpoika lähtee helluntaina 800 aatelismiehen seuraamana Viipurin linnasta ja purjehtii Ruotsiin vastaanottamaan kuninkaankruunua. Kesäkuun 20. päivänä hänet valitaan kuninkaaksi. | Oldenburgin suku tulee valtaan Tanskassa kuningas Kristianin myötä ja hallitsee yhä Tanskaa. | |
| 1450 | Olavi Maununpoika Turun 18. piispa 1450-1460. Olavi toimi Pariisin yliopiston rehtorina ja hänet vihittiin virkaansa Roomassa. | ||
| 1452 | Hämeen ja Savon kolmas rajankäynti | Leonardo da Vinci syntyy | |
| 1453 | Pitkän piirityksen jälkeen Konstantinopoli joutuu osmanihallitsija sulttaani Muhammed II:n käsiin. Osmanit saavat Bysantin kokonaan haltuunsa vallattuaan Konstantinopolin. |
||
| 1454 | Eerik Akselinpoika Tott valtaa Turun linnan Kaarle Knuutinpojan kannattajilta ja linna joutuu Kristian Oldenburgilaisen haltuun. Linnassa järjestetään kokous, jossa Suomen säädyt ja rahvaan edustajat painostetaan tunnustautumaan uuden hallitsijan alamaisiksi. | ||
| 1455 | Johannes Gutenberg julkaisee painetun Raamatun. 1455-1485 Ruusujen sota Englannissa. | ||
| 1457 | Eerik Akselinpoika Tott, joka on maaliskuusta lähtien ollut valtionhoitajana, saapuu keskikesällä laivastoineen Viipuriin ja valloittaa linnan kolmipäiväisen piirityksen jälkeen Kaarle Knuutinpojan kannattajilta uuden hallitsijan Kristian Oldenburgilaisen haltuun. | ||
| 1460 | Konrad Bitz Turun piispa 19. 1460-1489. Konradin aikana Kuusiston piispanlinnassa syttyy tulipalo, joka polttaa suuren osan kirkon arkoistoista. | ||
| 1463 | Varhaisin maininta tuulimyllystä Suomessa. Unionikuningas Kristian Oldenburgilainen käy kesällä Suomessa ja pitää Turun linnan edustalla, "alhaalla kaalimaassa linnan etu varustuksissa" käräjät. | ||
| 1468 | Kaarle Knuutinpoika, joka on valittu kolmannen kerran Ruotsin kuninkaaksi, ottaa asevoimin ja vastarintaa kohtaamatta Turun linnan haltuunsa. | ||
| 1471 | Kumotaan säädös, jonka mukaan puolet kaupunkien raatien jäsenistä tuli olla saksalaisia. | ||
| 1472 | Turun linna kuuluu vuosina 1472-1499 valtionhoitaja Sten Sture vanhemman Suomessa oleviin läänityksiin. Sten Sture käy Suomessa sinä aikana ainakin 14 kertaa ja viipyy aina useita kuukausia. | ||
| 1473 | Turkulainen porvari Henrik Gorzhagen mainitsee kirjeessään, että hänen palvelijansa on jäänyt hänelle velkaa jousen ja kepeän pyssyn,joten kevyet käsiaseet ovat jo yleisesiä Suomessa. | ||
| 1475 | Viipurin käskynhaltija ja Ruotsin entinen valtionhoitaja, valtaneuvos Eerik Akselinpoika Tott neuvottelee kevättalvella Viipurissa veljensä Lauri Akselinpojan ja Turun piispan Konrad Bitzin kanssa Itä-Suomen puolustukseen liittyvistä kysymyksistä. Hän perustaa Pähkinäsaaren rauhan raja-alueelle, Savon vesiteiden solmukohdassa sijaitsevalle Kyrönsalmen kalliosaarelle pysyvästi miehitetyn sotilaallisen varustuksen, joka saa nimekseen Pyhän Olavin linna, lyhyemmin Olavinlinna. | ||
| 1477 | Uppsalan yliopisto perustetaan. Eerik Akselinpoika Tottin kirjeestä valtionhoitaja Sten Sturelle ilmenee, että Olavinlinnan rakentamista jatketaan vaikeissa olosuhteissa. Tottin on varustettava 12—14 haarniskaan puettua palvelijaansa jokaiselle lossiveneelle, joka kuljettaa saareen rakennusaineita, koska venäläiset yrittävät kaikin voimin estää linnan rakentamista. Työssä on mm. 16 ulkomaista muuraria. | ||
| 1478 | Pohjanlahden itärannikkoa tarkoittava nimitys Österbotten, suomeksi Pohjanmaa, esiintyy ensi kerran lähteissä. | Moskovan suuriruhtinas Iivana III kukistaa Novgorodin kauppatasavallan, ja koko Pohjois-Venäjä Karjalaa myöten joutuu Venäjän yhteyteen, mikä synnyttää levottomuutta Suomen itärajalla. | |
| 1481 | Olavinlinnan perustaja Eerik Akselinpoika kuolee maaliskuussa Viipurissa. Tottien kirjeenvaihdosta ilmenee, että Olavinlinnan muurarien joukossa on mm. tallinnalainen muurarimestari Oleff Hergk. | ||
| 1485 | Kuusistion piispanlinnassa raivoaa tuhoisa tulipalo, jossa palaa linnan arvokas kirjasto sekä suuri määrä vanhoja Suomen historiaa ja kirkkoa koskevia asiakirjoja. | ||
| 1487 | Bartolomeu Diaz kiertää Hyväntoivonniemen ja pääsee Intian valtamerelle |
||
| 1488 | Missale Aboense: Suomen kirkon ensimmäinen painettu messukirja, joka sisältää jumalanpalveluksessa käytettyjä messuja ja rukouksia. | ||
| 1489 | Maunu Niilonpoika Särkilahti Turun 20. piispa 1489-1500. Korsholman linnaläänin vouti Hannu Reen mestauttaa joukon luvatta Pohjanlahden rannikolle saapuneita Karjalan kauppiaita kostoksi siitä, että rajan takaa tulleet venäläiset ja karjalaiset ovat surmanneet kalamatkoilla liikkuneita Kemin kihlakunnan talonpoikia Oulujärven ympäristössä. Ruotsalaiset ilmoittavat mikkelinpäivän tienoilla, että hallitus on päättänyt kieltää kaikilta karjalaisilta ja novgorodilaisilta kauppiailta pääsyn Oulujoen Turkansaarta alemmaksi. | ||
| 1490 | Omaksi seurakunnaksi vuoden 1477 vaiheilla tulleen Limingan talonpojat valittavat kuninkaalle, että Pohjanrannalla liikkuvat karjalaiset verottajat pitävät aluetta omanaan ja pakottavat heidät maksamaan vuotuisveroina kolme kärpännahkaa sekä puolet saaliista alueen lohijoilla Kemijokeen asti. | Portugalilaiset käännyttävät Kongon päällikön Nzinga Nkuwun kristinuskoon | |
| 1491 | Birgittalaismunkki Jöns Budde laatii viimeiset tunnetut kirjoituksensa Naantalin luostarissa. | ||
| 1492 |
Kristoffer Kolumbus purjehtii Amerikkaan ja käy Hispaniolassa
ja Kuubassa Karibianmerellä.
Granada, muslimien viimeinen tukikohta Espanjassa, kukistuu. |
||
| 1493 | Finland-sana esiintyy ensimmäisen kerran painetussa kartassa. Venäjän suuriruhtinas vaatii Ruotsilta Olavinlinnaa sekä niitä alueita, jotka ovat joutuneet sille vastoin Pähkinäsaaren rauhansopimuksen tekstiä. Ruotsi ei kuitenkaan suostu ehdotukseen, vaan vetoaa hallussaan olevaan väärennettyyn rauhankirjaan. | ||
| 1494 | Hansaliitto sulkee Novgorodin konttorinsa. | Tordesillasin sopimuksella Atlantin kuvitteellisen rajan länsipuolen maat annetaan Espanjalle ja itäpuolen maat Portugalille | |
| 1495 | Ensimmäinen varmasti tunnettu ruttoepidemia riehuu Suomessa. 1495-1497 Ruotsin ja Venäjän sota. Sotaa kutsutaan myös nimellä "vanha viha". 1495 Venäjän suuriruhtinas aloittaa sodan Ruotsia vastaan. Suuri venäläisarmeija ylipäällikkönsä Danilo Scenan johdolla hyökkää syyskuussa Suomeen, mutta Olavinlinnan vouti Pietari Kylliäinen torjuu savolaisten talonpoikien avulla venäläisten saartoyrityksen. Danilo Scenan marssittaa armeijan Viipuriin. Kun venäläiset aloittavat ratkaisevan hyökkäyksensä, ilmestyy taivaalle (tarinan mukaan) outo valoilmiö, suuri Pyhän Andreaan risti. Oman suojeluspyhimyksensä nähdessään hyökkääjät joutuvat pakokauhun valtaan, ja vetäytyvät joulukuun puolivälissä omalle puolelleen. Toisen tarinan mukaan pakokauhun aiheuttaa lin-nanpäällikkö Knut Possen aikaansaama voimakas räjähdys ("Viipurin pamaus") eivätkä hyökkääjät pääse kaupunginmuuria edemmäksi. Piispa Maunu Särkilahti palaa lokakuun alussa Viipurista Kuusistoon ja antaa ampua merkkilaukauksia tulonsa kunniaksi. Tällöin yksi tykeistä halkeaa ja arkkidiakoni Paavali Scheel menettää peukalonsa. Scheel joutuu tämän vuoksi anomaan erivapautta paavilta, koska kirkon palvelijan oli oltava ruumiillisesti virheetön. Ruhtinasveljekset Ivan ja Pjotr Usatov tekevät joukkoineen hävitysretken Kemiin, Oulunjokisuulle ja Kalajoelle. | ||
| 1496 | Venäläiset pommittavat tammikuussa tykeillään Olavinlinnan muureja ja aikaansaavat läntiseen muuriin suuren sortuman, mutta vaikeasti lähestyttävä linna pysyy puolustajien hallussa. | ||
| 1497 | Vasco da Gama tekee ensimmäisen edestakaisen matkan Portugalista Intiaan 1497-1498. John Cabot on ensimmäinen eurooppalainen, joka matkustaa Pohjois-Amerikkaan Leif Erikssonin jälkeen. | ||
| 1499 | Venäläiset tekevät talvisen hyökkäysretken Savoon noin tuhannen miehen voimalla. |
| Kansainvaellusaika |
| Varhaiskeskiaika eli "Pimeä keskiaika" |
| Sydänkeskiaika |
| Myöhäiskeskiaika |