Aikajana 1000-luku

Vuosi Suomi Pohjoismaat ja Itämeren alue Muu maailma
1000 Sydänkeskiaika alkaa.   Olavi Tryggvenpoika kuolee. Norja jaetaan Olavi Sylikuninkaan, Sven Kaksiparran ja Jaarli Erikin kesken. Jaarli Erik saa kolmanneksen Norjasta ja hallitsee Olavi Sylikuninkaan osuutta tämän vasallina. Viikinkipäällikkö Olavi Haraldinpoika tappaa Jaarli Erikin pojan taistelussa, mutta liittoutuu sitten Jaarli Erikin kanssa Olavi Sylikuningasta vastaan. Erik Punaisen poika Leif Eriksson purjehtii Newfoundlandiin Amerikkaan.
1013     Tanskan kuningas Sven Kaksiparta valloittaa Englannin. Englanti on tanskalaisten hallitsema vuoteen 1042 asti.
1015   Norjaa hallitsee 1015-1030 kuningas Olavi Haraldinpoika, joka tunnetaan myös nimellä Olavi Paksu. Myöhemmin hänestä tulee pyhimys Pyhä Olavi.  
1018   Tanskan kuningas Knut Suuri hallitsee Tanskaa, Englantia, Norjaa ja Etelä-Ruotsia. Tanska kristillistyy Knut Suuren aikana. Knut Suuren kuoltua hänen valtakuntansa hajoaa. Bysantin keisari Basileios II valloittaa bulgaarit
1022   Roskilden hiippakunta perustetaan.  
1028   Olavi Haraldinpoika joutuu pakenemaan Novgorodiin Knuut Suuren hyökätessä Norjaan  
1029   Trondheimin hiippakunta perustetaan.  
1030   Kiovan ruhtinaan Jaroslav Viisaan joukot valloittavat nykyisen Tarton paikalla sijainneen muinaisinnoituksen. Vuotta 1030 pidetään Tarton perustamisvuotena. Olavi Haraldinpoika kuolee Stiklestadin taistelussa. Hänestä tulee pyhimys Pyhä Olavi.  
1035   Knuut Suuren kuollessa Tanskan ja Norjan välille solmitaan valtioliitto. Jos jomman kumman maan kuningas kuolee ilman perillistä, toisen maan kuningas perii vallan.  
1042 Venäjän suuriruhtinaan Jaroslavin poika Vladimir, Novgorodin ruhtinas, hyökkää yhdessä novgorodilaisten kanssa hämäläisiä vastaan. Tanskan kuninkaan Knuut Suuren poika Knuut kuolee ilman perillisiä, jolloin Norja ja Tanska yhdistyvät kuningas Maunu Hyvän alaisuuteen.  
1043 Ensimmäinen maininta Kööpenhaminasta    
1047   Harald Ankara vaatii itselleen puolta Maunu Hyvän valtakunnasta. Maunu kieltäytyy, jolloin Harald pääsee valtaan tanskalaisten avulla. Norjan ja Tanskan valtioliitto puretaan.  
1053     Paavi valtuuttaa Adalbertin kaikkien pohjoisten kansojen arkkipiispaksi
1054     Suuri skisma lännen ja idän kirkkojen välillä. Roomalaiskatolisuus ja ortodoksisuus eroavat. Rooman piispa ja Konstantinopolin patriarkka julistavat toisensa kirkonkiroukseen. Kiroukset ovat voimassa vuoteen 1965 asti.
1055     Seldzukit anastavat vallan Bagdadissa
1061   Virolaiset valloittavat Tarton takaisin venäläisiltä. Normannit valtaavat Messinan Sisiliassa.
1066 Viikinkiaika päättyy     Haraldr Hardrada, Norjan kuningas kuolee hyökätessään Englantiin. Hastingsin taistelu käydään 14. lokakuuta 1066 Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin ja normannien herttuan Vilhelm valloittajan välillä. Normannit valtaavat Englannin.
1071     Seldzukkiturkkilaiset lyövät
bysanttilaiset Manzikertissa ja miehittävät Anatolian
1072     Normannit valtaavat Palermon Sisiliassa
1078     Lontoon Towerin rakentaminen aloitetaan.
1084   Veri-Sven karkoittaa Ruotsissa kuningas Inge Vanhemman tämän kieltäydyttyä osallistumasta Uppsalan uhrijuhlaan.  
1086   Lundin katedraalikoulu perustetaan Domesday Book kootaan Englannissa Vilhelm Valloittajan käskystä.
1087   Inge Vanhempi tappaa Veri-Svenin, polttaa Uppsalan temppelin ja rakennutta paikalle kirkon. Ruotsi kristillistyy.  
1088     Bolognan yliopisto perustetaan.
1090     Kiinassa Sung-dynastian hovissa rakennetaan vesivoimalla käyvä kello
1094     El Cid valloittaa Valencian maureilta
1096     1. ristiretki 1096-1099. Antiokian ja Jerusalemin valtaus. Oxfordin yliopistossa järjestetään opetusta.
1097     Westminster Hallin rakentaminen aloitetaan Lontoossa.
Kansainvaellusaika
Varhaiskeskiaika eli "Pimeä keskiaika"

Viikinkiaika

Sydänkeskiaika

1000-luku
1100-luku
1200-luku

Myöhäiskeskiaika

1300-luku
1400-luku
1500-luku