24.08.2009 | 21:04
Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä - Times are tough, huh, bud?
Tuossa aikanaan tilasin Manos Silk Blendiä Tinttamarellista. Silk Blendiä olin kuolannut jo hyvän aikaa ja sen ostamiselle oli monta hyvää (teko)syytä:
- Minulla oli nimipäivä
- En päässyt nimipäivänäni helikopterin kyytiin (koska se oli kallista)
- Tuo väri on loistava ja sen nimi on Libra (ja olen horoskoopiltani Vaaka)
Lisäksi Tinttamarellin Pirre on ihku ja jaksaa säätää, vaikka minä mokailen tilauksen kanssa ja toimitus oli huisan nopea.
I ordered some Manos Silk Blend from Tinttamarelli some time ago. I had longed for Silk Blend for quite some time and now I had several reasons... excuses to buy it:
- It was my name day
- I did not get to go on a helicopter ride on my name day (because it was expensive)
- The colour is magnificent and it is called Libra (it's also my star sign)
I'd also like to add that Pirre from Tinttamarelli is lovely and bears with me though I keep on messing with my order. The delivery was also very quick.
Tässä Takku halailee Zeskan diilaamaa Wollmeisea, väri Herzblut. Loppu onkin sitten Takku-juttua, sillä se onnistui eilen elämään kovia aikoja. Jossain vaiheessa Takku oli hivuttautunut parvekkeen kissaverkon ohi ja pudonnut kolme kerrosta alas. Huomasimme sen illalla yhdentoista aikaan, kun kukaan ei kerjännyt iltaraksuja ja jokin pieni karvainen astmapiipulla imppautettava puuttui. Tarkistimme joka paikan: komeron, kaapit, jopa pakastimen, jääkaapin ja mikron, mutta kissaa ei näkynyt. Raksujen kolistelu ei auttanut. Takku ei yleensä kirmaa paikalle kutsuttaessa ja viihtyy hyvin omissa oloissaan kiipeilypuulla tai parvekkeella, joten ensimmäinen ajatus oli se, että kissa on vain jossain suljetun oven takana.
Pikkuhiljaa alkoi valjeta, että Takku on onnistunut putoamaan. Kaksi kesää kesti ennenkuin Takku keksi kissaverkon heikon kohdan. Me emme ole sitä löytäneet, ehkä kissa venkoili verkon kulmasta parveketarvikearkun vierestä jotenkin. Kiersimme ulkona pimeässä kolme kertaa ja huutelimme kissaa. Ei mitään. Etupihalla oli hiljaista, takapihalla (eli parvekkeen puolella) myös. Olin jo soittamassa eläinsairaalaan ja laittamassa ilmoitusta nettiin, jos joku olisi vaikka korjannut kissan talteen. Jussi taas päätti viedä Kadonnut-lappusia ulos, jos joku näkisi Takun aamulla ja palauttaisi kotiin. Sillävälin toivoin, että Takku tulisi jostain muina kissoina niinkuin kissat tekevät: "Etkö muka huomannut? Menit ohi ainakin kolme kertaa." Pikkuhiljaa tajuntaan alkoi kuitenkin hiipiä epäilys siitä, että sohvalla vieressä ei enää lojuisikaan jotain pöyheää.
Samalla Jussi saapui kotiin karvakasa kainalossa! Ilmeisesti se oli kuullut tuttuja ääniä ja tullut esiin, koska muuten tummanruskean kissan löytäminen pimeältä takapihalta olisi ihan mahdotonta. Hieman Takku-polo ontuu vasenta etutassuaan, mutta on muuten kunnossa. Soitimme eläinsairaalaan ja kysyimme, pitäisikö kissa tuoda tarkistettavaksi. Se kuitenkin hengitti normaalisti eikä tuntunut kipuilevan, joten emme lähteneet yhden aikaan yöllä ajamaan Viikkiin saakka. Yöllä se nukkui vieressä, mikä on harvinaista ja aamulla se jo hopsaisi pöydälle ja kiipeilypuulle kipeästä tassusta huolimatta. Takun mielestä myöskin evoluutio on typerä, koska löysälle menneestä masusta hännänaluseen jääneet yllärit joutuu pesemään omalla kielellään pois... Voi niitä ilmeitä! Nyt sitten tarkkailemme pienen paranemista ja päästämme pikku Houdinin parvekkeelle enää valvotusti.
That's Takku holding a skein of Wollmeise in the colourway Herzblut I bought from Zeska. Takku had some tough times yesterday: he managed to get past the cat net on our balcony after two years of searching for weak spots and fell down three floors. We realised that he was missing around eleven o'clock when he did not come to beg for his evening food. Takku keeps a lot to himself so we did not notice that he was gone right away. We searched all over the place, even the microwave and finally it struck us. The cat was not behind any closed (or open) door so he must had somehow fallen down.
We searched the front yard and the back yard three times. Nothing but darkness. Finally I was ready to call the animal hospital to see if he was brought there and thought of reporting him on a missing animals web site. Jussi decided to put out some Missing notes just in case someone would see Takku in the morning. I tried to keep on hoping that Takku would still some minding his own cat business and look like he was saying "you did not see me though you passed me three times" because that is what cats do, but hope started to fade and I wondered what it would be like without him. That's when Jussi came in with Takku! He must have heard us and come out.
Takku is fine, he just limps a little. We called the animal hospital to check whether we should bring Takku in for checking but as he was breathing normally and looked fine and not like he was in pain, we decided not to drive all the way there at one o'clock at night. He slept next to me all night which is rare and in the morning he jumped on tables and did not care at all that he limped. Now he is not allowed to the balcony except under supervision. Takku also likes to point out that evolution is stupid and cats with upset stomachs should not wash their own butts.
« Neulojan kissalla on asiaa - The knitter's cat has something to say | Blog | Puro »
Kommentit - Comments
Hui hurjaa! Tuo on kissanomistajan painajainen. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja Takku toipuu! Meillä pikkukisuvauveli on oivasti nimensä veroinen "Suhina" ja meillä on silmät selässä koko ajan. Parvekelasit on edelleen "tilauksessa", asennus vasta syyskuussa.
Uih - ihan puistatti. Kukka myös tipahti aikoinaan 5. kerroksesta asfalttipihalle, oli yön aikana onnistunut hyvin kapeasta raosta saamaan itsensä pihalle (onneksi sitten kuitenkin löytyi ja oli vain varvas murtunut). Oon ollut tuuletusikkunoiden kanssa aika hysteerinen siitä lähtien, nykyisin niissä on kaikissa metalliverkot...
Samaa mieltä Pirrestä! :)
Onneksi Takku löytyi! Meilläkin Kasperi putosi Imatralla asuessa keskustasta ikkunasta parin kerroksen korkeudesta, tuloksena katkennut hammas. Ei ollut lähtenyt mihinkään, löytyi aamulla piilosta auton alta. Olin jo ihan varma, että saan etsiä kissaa ympäri Kruununpuistoa..
Onneksi Takku lopulta löytyi. :) Olipas se ovela kun oli päässyt kissaverkon ohi... Kivoja lankoja olet tilaillut!
Hui sentään! Onneksi tuosta muodostui vain pikkuinen seikkailu eikä sen kummempaa. Joku voisi arvella, että Takku on ottanut opikseen eikä enää uskalla venkoilla karkuun, mutta (kissa)kokemuksesta arvelen, että tuskinpa.
No huh, olipa melkoinen seikkailu. Onneksi kuitenkin löysitte Takun.
Ihanasti Takku halailee lankaa. :)
Onneksi takku on kunnossa!