11.05.2005 | 20:22

Äitienpäivä ja mystistä lankaa

Viime sunnuntaina juhlimme äitienpäivää Päijät-Häme-Kymenlaakso -kierroksella: kävimme meillä kotona ja Jussin äidin luona. Äidit asuvat noin 70 km päässä toisistaan, joten äiti-matkailu on helppoa ja vaivatonta. Ohjelmastakaan ei tarvinnut huolehtia: Formulaa meillä, lätkää Jussin äidin luona. Oikein paljon onnea, äiskä!

Ensin tietenkin se tärkein kysymys: kumman äidin kissa on söpömpi vieraileva blogikissa? Kilpailija 1, minun äitini kissa Huuko on vasemmalla ja kilpailija 2, Jussin äidin kissa Takku oikealla.

Huomatkaa, että en yrittänyt kerätä irtopisteitä esittelemällä Huukoa nautiskelemassa olostaan rumien huivien päällä...

Hupsis.

Oli miten oli, anoppivierailun paras osuus ei ole se, että saan rapsuttaa kissaa ja leikata sen kynnet (se on se toiseksi paras asia - ja ei, en saa naarmuja kynsienleikkauksen aikana), vaan matkan varrella oleva Novitan tehtaanmyymälä! Arvasitte sen varmaan heti, kun Kymenlaaksosta tuli puhetta. Tällä kertaa siellä oli tarjolla vielä jonkin verran pussilankoja, joista Ziina ja Sanni olivat jo ehtineet hakea parhaat päältä. Eipä siinä sitten mitään, pitihän jämien kimppuun käydä kuitenkin.

Ensimmäinen lanka on luultavasti puuvilla-viskoosisekoitetta tai jotain sinnepäin. Ilmeisesti Novitallakaan ei tiedetä, mitä lanka on - huomatkaa kysymysmerkki! Tarjolla oli myös violehtihtavaa puuvillaista testilankaa, mutta sitä en ostanut.

Sitten hieman tummempia sävyjä.

Veikkaisin, että tummin lanka on puuvillasekoitetta ja rusertava ja sinertävä lanka villasekoitteita. Voin kuitenkin erehtyä, koska en ole (vielä) testannut lankoja polttamalla.

Ostin myös kartiolankaa. Älkää kysykö, miksi. Ehkä haluan vain brassailla oudoilla löydöillä, joten yrittäkää edes teeskennellä, että ne tekevät vaikutuksen.

Tämä puuvilla-viskoosisekoite alkaa olla jo vintagea. Katsokaapa kartion sisällä ollutta päiväystä!

Valkoiset hapsulangat ovat ranskalaisia ja kirjava lanka oletettavasti Italiasta. Pienemmän hapsulankakartion sisälle on tussilla kirjoitettu päiväys 12/92, joten se on nelisen vuotta nuorempaa kuin isoimman kartion lanka.

Sininen hapsulanka näyttää samalta kuin valkoinen paitsi että se kiiltelee enemmän ja tulee eri osoitteesta Ranskasta. Ohut sininen lanka taitaa olla ihan peruspuuvillaa.

Ja ei, langat eivät ole monivärisiä. Beigejen pilkkujen syynä on tämä:

Hiutaloituvaa beigeä lankaa Italiasta! Oooooo!

Ohuessa langassa on beigejä paperinkaltaisia litteitä hiutalemaisia osioita, jotka irtoilivat ja putoilivat hiutaleina päälleni heti, kun avasin pussin. (Eleganssiini kuuluivat tietenkin sopivasti mustat housut ja musta paita.) Ei mikään ihme, että tätä lankaa ei ole löytynyt lankakaupasta! En tiedä, onko se langan feature vai bugi vai kärsiikö se vain ikääntymisestä, mutta kuvitelkaapa tästä tehty paita, joka putoilisi pikkuhiljaa hiutaleina sen käyttäjän päältä pois...

« Mother's Day and mystery yarn | Blog | Friday the 13th »

Kommentit - Comments

No niin, sinä ehdit nyt sitten viedä loputkin hyvät Korian erikoislangat;-) Ja minä kun pääsen Korialle ostoksille vasta viikon kulutta, pah!;-)

Koska kyse oli söpöydestä eikä kauneudesta, äänestän Huukoa. Takku on kaunis ja ihanan silkkisen näköinen, mutta Huukolla söpö ilme ja se näyttää juuri sellaiselta kissamaisen pehmeän lihaksikkaalta...

Huuko muistuttaa kaverini vitipää-Mikkoa. En äänestä. Takku on varmaan systerin Killin sukulainen. Äänestän.

Joku vintageneule vintagelangoista.

Mitenhän saisi itsensä puhuttua Korialle? "Sinähän olet paljon viettänyt aikaa Kouvolan asemalla junanvaihdoissa, niin että mentäiskö muistelusmatkalle?"

Huuko-neiti kiittää kaikkia tähän mennessään saamistaan kehuista! (Hän on neiti nimestään huolimatta.) Samoin hiutalelanka kiittää loistavista design-ideoista ja toteaa, että ei hän olekaan ihan niin toivoton tapaus kuin miltä aluksi vaikutti. :)

Hembu: sininen kartiolanka ei ole pahemmin jutellut, ei ainakaan vielä. Se täytyy muuten sanoa tähän väliin, että kuvat hämäävät: oikeasti kartiot ovat pienehköjä. Isoimmalla vintage-kartoilla on noin 400 g lankaa ja tuo sininenkin on noin saumurilankakartion kokoinen tai himpun verran isompi. Mitään isoa siitä ei siis saa, mutta ehkä jonkinlainen kapea pitsihuivi voisi olla OK.

Äänestän Huukoa. Aito Kisoojen Kissa, selvästi. Sininen kartiolanka näyttää tosi hyvältä, joko se kertoi, miksi haluaa tulla?

Tuo hiutaloituva lanka voisi olla Pariisin muotitalojen uusi myyntihitti, kun ei niillä malleilla muutenkaan usein kovin montaa rihmaa yllään ole ja paljastelua on siellä ja täällä :-). Mutta hauskoja lankoja olit ostanut ja varsinkin vuosiluvut ovat jänniä. Oliskin kaikissa lankavaraston langoissa vuosiluvut niin voisi kokea monta yllätystä :-).

Olisi hauskaa nähdä kuinka suuri muutos on käynyt kun on hiutalelangasta neulottu paita päällä ennen ja jälkeen selkärankaa vavisuttavan aivastuksen.

Voisihan siitä tehdä lenkkeilypiponkin. Jälkiä seuraamalla osaisi kotiin, ja lenkin loppupuolella, kun on kuuma, ei pipokaan hiostaisi.

Nanna: jäi sinne vielä jotain... Lähinnä noita kirjavia pussilankoja, kartiolankoja oli aika heikosti. Lisäksi tarjolla oli runsaasti pussi-Maxia ja jos en väärin muista, niin Ibizaa tai jotain vastaavantapaista lankaa.

Mä en osallistu kissaäänestykseen... Mutta mutta toi itsekseen poisputoileva paita sais varmasti miesten suosion. :D

Wau. Olen nyt syvästi vaikuttunut noista pussilangoista, kun oikein käsketään. Ostitko kaikki vai jätitkö vielä jotain - minäkin ajelen ensi viikolla Kouvolan läpi?

Ja minä myös äänestän Huukoa. Huukossa on enemmän Kissuutta. Ja se on ymmärtänyt heti tuon neuleblogikissan idean, eli neulettahan sellaisen kuuluu tietysti esitellä;-)

Äänestän Huukoa, koska se on ihan Kunnon Navettakissan näköinen. Ja pitää tassujaan söpösti rumiksi mainostettujen huivien päällä makoillessaan.
Vuosikertalankasi sen sijaan hämmentävät mieleni: missä niitä on piiloteltu kaikki nämä vuodet? Ja miksi?!

Takku muistuttaa hiukkasen edesmennyttä kissaani Villemota. Ääneni menee siis Takulle, vaikka Huukokin on söpö.

Hieno lankasaalis. :D Mun toissapäiväinen Neuletikki-saaliini on muuttumassa Branching outiksi, Menita-saalis meni vielä hyllyyn asumaan.