16.11.2011 | 19:14
Parempaa kuin tyroksiini - Better than Thyroxine
Yritän palata elävien kirjoihin, mutta suokaa anteeksi, kilpparin vajaatoiminnasta kärsivä hämäläinen on hiiidas.
I'm trying to return to the land of the living. Forgive me for being slower than usual.
Viime joulukuussa sain Tealta pehmeää ja lämmintä Lane Borgosesia Alpaca -lankaa. Tänä syksynä se alkoi huudella haluavansa sormikkaiksi.
Last December I got some soft and warm Lane Borgosesia Alpaca yarn from Tea. This autumn it told me that it wants to be a pair of gloves.
Näistä hansikkaista ja Tean Ravelryssa tarjoamasta tuesta (kiitos!) oli lohtua, kun istuin laboratorion edessä odottamassa vuoroani verikokeisiin ja silmäkulmasta meinasi vierähtää kyynel jos toinenkin. Pusersin hansikkaita käsissäni ja yritin olla urhea.
These gloves and the support I got from Tea through Ravelry (thank you!) were a great comfort when I sat in front of the lab waiting for my blood exams and was about to cry a tear or two. I squeezed the gloves in my hands and tried to be brave.
Speksit: lankaa kului vajaa 50 g kerä, puikot 2,75 mm, ohje omasta päästä Marjon kämmekkäiden idean mukaan
Specs: yardage slightly less than one 50 g ball, needles 2,75 mm, pattern my own based on the idea of Marjo's fingerless mitts
Tulossa: pari neuletta ja suru-uutisia. Ja kissakuva, nihkerta.
Coming up: few more knits and sad news. And a picture of a cat.
« Toshklubi - Tosh yarn club | Blog | Not dead, just dreaming »
Kommentit - Comments
Kauniit sormikkaat ja upeat käsissäsi. Teillä on varmaan äänekästä kun langatkin huutelevat. Kakofonia on varmaan mahtava. Tai spolilaus mitä se ikinä lieneekin ehkä on saunakin.
Ihanat sormikkaat! Saisinpa itekki tehtyä jotku. Harmittaa vaan vieläkin, kun Ruska sormikkaat hävisivät mystisesti monta vuotta sitten. Ehkä jonain päivänä:) Ohjeitakin olisi, vaan motivaatio puuttuu.
Hei! Joko sulla alkaa tyroksiinin vaikutus tuntumaan? Itselleni tuli kilpparin vajaatoiminta yllätyksenä, nyt olen viikon verran tyroksiinia napsinut ja odotan innolla, jos sitä virtaa kohta sais... Menin siis lääkäriin valittamaan nivelvaivoja, mitään nivelsairautta ei siis verikokeilla ainakaan löytynyt, mutta tää kilppari-juttu löytyi. Väsymykseen en ole sen kummemmin reagoinut, olen vain ajatellut, että kai sitä ihminen laiskistuu kun vanhemmaksi tulee :P
Tsemppistä, Marjut! Ja vaikka ei tuttuja ollakaan, lähetän lämpimän voimahalauksen.
Ihanat on hanskat ja suru uutiset on hyvä laittaa blogiin, se ihan pikkuikkuriikkisesti auttaa!
Mun kilppari yriyetään saada asoihin tammikuussa radioiodin voimin... ideaali tilanne olis et se vaan vähentäis sitä liikatoimintaa, mutta usein se kupsahtaa kokonaan! Sit saat musta Tyroksiini-kaverin... =)