30.07.2008 | 13:14
Kesäluettavaa - Summertime reading
Jussi suuntasi pohjoiseen loppuviikoksi, joten on aika kaivaa esiin postiluukusta aina silloin tällöin putoilleet kirjat ja aloittaa kesälukeminen. Onhan heinäkuutakin vielä lähes kaksi päivää jäljellä ja kesälomaakin reilut puolitoista viikkoa, joten kesä on vielä parhaimmillaan!
Jussi headed north for the rest of the week, so it's time to take out all the books that have been dropping in every now and then and start the summertime reading. There are almost two days of July and slightly more than 1,5 weeks of summer vacation left, so the summer is definitely at its best.
Hups. Mutta meillähän ostetaan perinteisesti kirjoja metreittäin.
Oops. But we do traditionally buy books by the meter.
Yahaira Ferreiran Sensual Knits ja Michele Rose Ornen Inspired to Knit ovat uusia, kiinnostavia neulekirjoja. Palmikot ovat aina olleet lähellä sydäntäni, samoin muotoillut neuleet miellyttävät enemmän kuin laatikot. Ehkä en koskaan neulo yhtään kummankaan kirjan neuletta, mutta silmänruokaa, ideoita ja inspiraatiota ne tarjoavat runsaasti ja sitä neulekirjoilta haenkin.
Favorite Socks, Knitting Vintage Socks, Folk Socks ja Folk Mittens löytyivät Interweaven Hurt Book Salesta (joka on jo loppunut tältä vuodelta). Kirjahyllyssäni on sukkakirjojen kohdalla ammottava aukko, jonka syytä voisi pohtia pitkään ja hartaasti ja filosofisesti. Sukkia? Kuka tarvitsee sukkakirjoja neuloakseen sukkia? Sukathan ovat vain... sukkia. Tai sitten ei. Viime jouluna täydennystä tarjosi Knitting on the Road, josta edelleen kiitokset Nekkikselle. Hurt Book Sale oli hyvä tilaisuus hankkia lisää sivistävää luettavaa. Kaikkien muiden hyllyissä nuo kirjat taitavatkin jo olla ja - köh - useimmat muut kiinnostavat alekirjat olivat jo hiipineet hyllyyni aiemmin. Kirjat saapuivat tänä aamuna klo 8.15. Könysin unenpöpperössä avaamaan oven, kun postimies soitti ovikelloa ja teloin samalla polveni johonkin terävään kulmaan, mutta ehkä uhraus oli sen arvoinen.
(Postimiehistä puheenollen... Hyvin he pitävät pokkaa, vaikka oven avaa Ressu-pyjamainen pöllähtänyt hädin tuskin herellä oleva nainen, joka kurkottelee ahnaasti kohti kirjalaatikkoa ja välttelee sujuvasti "kuittaus tähän, kiitos" -pyyntöjä. Onkohan heillä sisäistä koulutusta? Taidanpa tiedustella asiaa veljeltäni, jolla saattaa olla sisäpiiritietoa.)
Japanilaiset mallineulekirjat taas ovat suosikkejani, vaikka en osaakaan japania, mutta mallineuleiden upeus saa yrittämään. Suurin osa mallineuleista on toki ainakin etäsesti tuttuja länsimaalaisista mallineulekirjoista, japanilaiset ovat vain saaneet niihin lisää vaikeuskerrointa esimerkiksi käyttämällä kiertäen neulottuja silmukoita tai neulomalla pitsiä sekä oikealla että nurjalla puolella pelkän oikean puolen sijaan. Eiköhän 300 + 300 + 500 mallineuletta riitä hetkeksi vai pitääkö 100 palmikkomallia sisältävä kirja hankkia velä? Nordic Knitting - Ten Fabulous Techniques ja Nordic Knitting - Seven Miraculous Techniques piti tilata ihan vain pohjoismaisuuden takia. Siitäpä seuraa pohdittavaa: miksei täällä julkaista enemmän perinteisistä neuletekniikoista kertovia kirjoja? Miksi muiden pitää tulla ja kertoa meille, kuinka me olemme täällä aina neuloneet? (Toim. huom: Hyvä juttu kuitenkin, että edes joku tulee. Pohjoismaisia perinneneuleista kertovia kirjoja tulee ensimmäisenä mieleen kolme: Marketta Luutosen, Vibeke Lindin ja Susanne Pagoldhin, mutta uudelle kirjalle olisi varmasti kysyntää. Vink vink.)
Perinteistä puheenollen, joistain syystä Nancy Bushin Folk Knitting in Estonia on jäänyt aiemmin ostamatta ja korjasin nyt virheeni. Lisää tällaista! Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia on myös ehdottomasti hankintalistalla, kunhan se ensin ilmestyy. Neuleiden historia ja perinneneuleet ovat kiehtovia ja tukeva annos taustatietoa saa arvostamaan kirjan neulemalleja entistä enemmän.
Ja pitsistä puheenollen (huomatkaa loistavat siirtymät kirjasta toiseen, köh köh), Haapsalun huivien näyttely oli upea ja sai huomaamaan, että Galina Khmelevan Gossamer Webs -kirjat puuttuvat hyllystäni. Eivät puutu enää. Barbara Abbeyn Knitting Lace taas pääsi mukaan kirjakasaan, koska en muista, olenko blogannut siitä aikaisemmin - kirjassa on runsaasti varsinkin reunapitsejä, mikä on hyvä juttu. Gossamer Webs -kirjoissa on ihania henkäyksenohuita pitsihuiveja, jotka voi vetää vaikka vihkisormuksen läpi. Täytyy kyllä myöntää, että puolitoista kuukautta ohuenohutta Tonava kaunoinen -huivia tahkottuani kunnioitan suuresti ihmisiä, jotka neulovat lähes ompelulangan paksuisesta langasta mitä ihanimpia pitsiunelmia ja mitä todennäköisesti tekevät puolessatoista kuukaudessa useita huiveja.
Sitten lukemaan, parvekekukat ovat jo hyvissä käs... tassuissa.
The flowers on the balcony are in good han... paws, so it's back to the reading.
Sensual Knits by Yahaira Ferreira and Inspired to Knit by Michele Rose Orne are new, interesting books. I like cables and fitted knits - however, I may not knit anything from these books but the books offer eye candy, ideas and inspiration and that is what I look for in a book.
Favorite Socks, Knitting Vintage Socks, Folk Socks and Folk Mittens are from Interweave Hurt Book Sale (that has already ended for this year). There was a huge empty hole in my bookshelf in the spot where the sock books should be. Why? One could ponder that for a long time and take a philosophical approach. Socks? Who needs books for knitting socks? After all, they're just... socks. Or not. Last Christmas I got the Knitting on the Road book, and the thanks for that still go to Nekkis. The Hurt Book Sale was a good chance to educate myself further. I think everyone else must have those books already and - cough - most of the rest of the interesting books on sale had made their way to my bookshelf already. The postman rang my doorbell at 8.15 this morning and I hit my knee to some sharp corner when I went to open the door half asleep. Maybe the books are worth it. By the way, are the postmen taught to keep ther cool no matter how strange people might open the door?
Japanese pattern books are my favourites though I do not know any Japanese. The patterns are gorgeous and that makes me try. Most of the patterns are at least distinctly familiar from the Western pattern books but the Japanese have just increased the difficulty factor by adding twisted stitches and knitting lace on both right and wrong side rows instead of just right side rows. I think 300 + 300 + 500 patterns might be enough for a while? Or should I order the book with 100 aran stitches as well? I also had to order Nordic Knitting - Ten Fabulous Techniques and Nordic Knitting - Seven Miraculous Techniques because they contain Nordic techniques and I am Nordic. Why don't we Nordic people publish more books with traditional techniques? Why do people from other countries have to come and tell us how we knit? (Still I'm glad that they do. I also know at least three Nordic traditional knitting books by Marketta Luutonen, Vibeke Lind and Susanne Pagoldh, but they're a bit old and there could be a demand for a new book. Hint hint.)
Talking about traditions, for some reason I have not managed to buy Folk Knitting in Estonia by Nancy Bush and now I corrected that mistake. I need more of this! I have Knitted Lace of Estonia also by Nancy Bush definitely on my wish list and want to buy it as soon as it comes out. The history of knitting and knitted items is interesting and a good, heavy dose of background information makes me appreciate the patterns in the book even more.
And talking about lace (please note how smoothly I move from one book to another), the Haapsalu scarf exhibition was great and inspiring and made me realise that the Gossamer Webs books by Galina Khmeleva also missed from my bookshelf. Now they do not. I took Knitting Lace by Barbara Abbey to the book pile as well because I do not remember blogging about it. The Gossamer Webs books include lovely thinner than thin lace scarves you could pull through your wedding ring. I have to admit that after working long and boring 1,5 months on the thin Blue Danube scarf I respect greatly the people who knit such dreamy lace all the time. Most likely they also finish more than one scarf in 1,5 months.
« Napiton - Buttonless | Blog | Kaupallinen tiedote - Commercial announcement »
Kommentit - Comments
Viitaten kintaalla työkokemukseeni postinjakajan jalosta ammatista...: siinä työssä näkee kaiken. Kaiken.
Mutta pakko myöntää, että hauskinta siinä hommassa oli juuri se, jos piti soittaa jonkun ovikelloa. Päivän parhaat naurut tuli juurikin ihmisten yöpaidoista/paidattomuuksista..:)
Mutta ei siihen pokan pitämiseen ole mitään koulutusta, mutta ehkä se tulee kokemuksen kautta...kerran kun repeää kunnolla siinä ovella, ei varmaankaan tee sitä uudestaan... (nim.vakavamielinen ent. postinjakaja)