30.08.2005 | 19:58
Mystery Shawlin mysteerit
Mystery Shawl on nyt valmis. Mieleni tekisi pingottaa se uudelleen, jotta saisin siihen samanlaisen reunan kuin Katjan huivissa on, mutta käytännön toteutus ontuu vielä. Missä kuivattaisin huivin, jotta se olisi turvassa nuppineuloja syövältä Maxilta?
Vasemmanpuoleisen kuvan värit taitavat olla hieman luonnollisemmat kuin oikeanpuoleisen kuvan, koska kuva on otettu luonnonvalossa. Vierailevana tähtenä esiintyy Mini.
Tarkempia tietoja
Huivin ohje löytyy Yahoo Groupseissa olevasta Mystery Shawl Along -ryhmästä. Huivia varten annettiin viisi ohjetta noin viikon välein.
Huivin alku oli nautittavaa neulottavaa, osuudet 1-3 olivat todella mukavia ja oli kiinnostavaa nähdä, kuinka erilaiset pitsineuleet muotoutuivat. Neljäs osuus oli tylsähkö - ja yllätyksekseni viides osuus oli kaikkein vaikein enkä saanut mallikuviota aina oikein. Joskus puuttui yksi silmukka, mutta korjausten jälkeen niitä olikin kaksi liikaa!
Epäilisin, että kyseessä on mallineuleen rytmi, joka eroaa minun sisäänrakennetusta neulomisrytmistäni. Jonkun muun mielestä viides osuus oli taatusti helppo, eihän se ollut kuin muutaman kerroksen mittainen juttu. Ehkä kyseessä on sama asia kuin puhelinnumeroiden kanssa (jos kukaan muistaa enää yhtään puhelinnumeroa näinä kännykkäaikoina): joissain numeroissa on sellainen rytmi, että ne oppii heti. Joitakin numeroita ei opi millään. Voisin tunnustaa, että en osaa vieläkään Jussin puhelinnumeroa, se on vain minulle vaikeaa muistettavaa.
Neuloin huivin 5 mm puikoilla, ja siihen kului Tallinnasta ostettua moniväristä lankaa noin 200 g. Jouduin aloittamaan uuden vyyhdin viimeisen violetin raidan keskivaiheilla, mutta onneksi lankojen värien vaihtumiset sopivat hyvin yhteen eikä vaihtumiskohtaa huomaa.
Huivi on ennen mahdollista uudelleenpingotusta 240 cm leveä ja 105 cm korkea. Se on ihq! Taidan viedä sen töihin ja yritän kalastella siellä muutaman kohteliaisuuden.
Virallisten Neuletarkastajien lausunnot
Frank: Huivin huiviusaste on hyvä. Sen päällä on hyvä maata.
Maxi: Lanka maistui hyvälle ja sen jäystettävyys oli erinomainen. Suosittelen tätä lankaa! 100% villa on aina 100% villaa.
Mini: Huivin raahattavuus on vielä testattava. Raahaisinko sen keittiöön? Eteiseen? Olohuoneen lattialle? Neuleen raahaaminen on Tärkeä Tehtävä, joka pitää suunnitella huolella eikä sitä saa suorittaa hutiloiden.
« Mystery Shawl demystified | Blog | Hemmelig Ven 3 »
Kommentit - Comments
Ääääää, mä tahdon kans Tallinnaan. Mutta en pääse ainakaan 3:na seuraavana lauantaina. Joten mun kohdalla taitaa mennä ens keväälle. Ikävä kyllä.
Kiitos, Marjut, kiitos, sinä ihana ihminen! Noita langanmenekki- ja puikkokokoasioita sekä huivin kokoa olisinkin heti kysellyt :-) Ja onnea upeasta huivista!
Mä ajattelin tuon yhden mohairhuivin jotenkin pingottaa saunan lauteille ja lukita kylppärin oven ulkoa päin - kissojen laatikko kun on toisessa vessassa.
Niin moni täälläkin tuntuu kaipaavan lankaa Tallinnasta, että koskas toteutetaan neulojien matka lankakauppoihin?
... ja laskentamaanikko tarkkailijanne täällä huomaa, että jättiläishuivi valmistui 5 päivässä, vaikka lempiblogaajamme väittää käyvänsä myös töissä - ja kissanrapsutushan vie huomattavasti tunteja myös. Ei voi kuin päätellä, että Marjut ei nuku koskaan :)
Monica: kiitos kiitos! (Punainen on muuten mun lempiväri.)
Kristel: ensin vanhat alta pois, sitten voi palkita itsensä. :)
Villapallo: mieleeni tulee eräskin traumatisoiva mohairlanka, Vienna, mutta ovatkohan sen raidat riittävän leveitä niin, että raidat ovat raitoja huivin lopussakin? Langassa värien pitäisi vaihtua riittävän harvoin. Muutenhan tuo Tallinnan-lanka on pitkälti Florican tyyppistä. Saisikohan sitä värjättyä itse?
Nanna: seuraamme blogiasi...
Katja: yleensä kissat haluavat lojua pingotetun neuleen päällä (vaikka se olisi märkä), mutta Maxi-roikale haluaa myös napsia nuppineuloja suuhunsa eikä se ole kovinkaan terveellistä - eikä sekään auta, että huivin laittaa suljettujen ovien taakse, koska Frank osaa avata ovet. Lisäksi pitäisi löytää tarpeeksi iso tasainen tila huivia varten...
Ihana siitä tuli ja nuo värit luonnonvärisenä ovat aivan ihq! Ja tuo lanka muuten on aivan addiktoituvaa, viime Tallinnan reissulta ostin vain yhtä väriä, jota olen useasti harmitellut kun olen lukenut sinun blogiasi.
En tullutkaan ajatelleeksi miten hankalaa pingoitus saattaa olla kissakodissa, meillä koirat eivät juurikaan tekeleistäni välitä (neulominen tosin ärsyttää heitä kun rapsutuskäsi ei ole vapaa...)
Onpas kiva! Antaa intoa tehdä oma mystery loppuun asti. nimim. vielä vihjeessä 2
Ihana huivi! Saisikohan jostain vastaavaa lankaa niin ettei tarvitsisi matkustaa Tallinnaan saakka?
Ihq! Mulle kans mysteerihuivi! Nyt tekisi mieli aloittaa kaikkea kivaa, kun pitäisi viimeistellä vanhoja pois. ;)
Ihan mielettömän ihq. Kyllä minä tuon vielä teen. Lankaa täytyy vaan jostain löytää. Ja värin pitää olla punainen. Ja blogiasi olen tänään käynyt katsomassa ainakin 5 kertaa:)Monica
Kiitos! Tätä nimenomaista lankaa sai ainakin Vanhan kaupungin päiviltä viime kesäkuussa, mutta vastaavia monivärisiä lankoja ovat kaupat pullollaan - kannattaa tsekata lankakauppojen lisäksi ihan matkamuistomyymälät. (Poeke, Jardin, Mugk käsitöö, Villatooted, mitäniitänyton, Sadamarketissakin oli kai jotain...)
Todella Upea Huivi! Mistäs Tallinnasta saa tota lankaa?
Heh. :) Tuo on nyt korjattu.
Haa! Pilkunviilaaja täällä! Tuossa lukee 240cm leveä ja 105 m korkea. Eli se on 105 metriä korkea vai :D Anteeksi, en voinut hillitä itseäni. Todella kivan näköinen, värinen ja oloinen huivi!