Itä-Euroopan ja Venäjän paikannimiä

Nykyinen nimi
Viikinkiaikainen nimi
Lisätietoa
-
Bjarmaland
Bjarmit olivat suomensukuinen kansa, joka asui Bjarmiassa Karjalan pohjoispuolella ja jonka valtapiiri ulottui todennäköisesti Siperiaan saakka.
Bolsoe Timerovo
Timerovo
Jaroslavin lähellä Volga-joen rannalla ollut asutuskeskus 900-luvun lopulla. Kaupungissa asui skandinaaveja, slaaveja ja suomalaisia. Kaupunkilaiset harjoittivat kauppaa ainakin Lähi-Idän suuntaan.
Grobin
Todennäköisesti "Seeburg Kuurinmaalla"
Viikinkiaikainen asutuskeskus Latviassa, jonka ruotsalaiset valtasivat n. 850 sotaretkellä kuurilaisia vastaan. Grobinista on löytynyt svealaisia ja gotlantilaisia hautoja.
Karjala
Karelia
Karjala sijaitsi viikinkien idäntien varrella. Karjalan asutus oli keskittynyt Laatokan länsi- ja pohjoisrannoille. Karjalaiset kävivät vilkasta turkiskauppaa viikinkien kanssa ja tekivät itsekin kauppamatkoja Venäjän jokia pitkin Novgorodiin ja kauemmaskin.
Kiova
Koenugarðr
Slaavien linnoitus, jonka viikingit valtasivat n. 860. Sijaitsee Dnepr-joen rannalla. Kiovasta tuli russien valtion pääkaupunki n. 882.
Novrogod
Holmgarð
"Saarikaupunki". Novgorod perustettiin n. 930 Volkhov-joen rannalle, n. 2 km etelään Ryurikovo Gorodiscen linnoitussaarelta. Länsirannalle muodostui kauppiaiden ja käsityöläisten keskus ja ulkomaalaiset kauppiaat asettuivat itärannalle kuninkaallisen palatsin lähelle. Todennäköisesti Ryurikovo Gorodiscen linnoitussaari on alkuperäinen Rurikin perustaman russien valtion pääkaupunki ja sitä kutsuttiin Novgorodiksi ennen uuden Novgorodin rakentamista. Suomalaiset tunsivat kaupungin nimellä Uusilinna. Vanhin tunnettu suomenkielinen teksti on peräisin 1200-luvulta Novgorodista. Kyseessä on tuohenkappale, johon on kirjoitettu nykykielelle käännettynä seuraava teksti: "Jumalannuoli, kymmenen on nimiäsi, nuoli, sehän oli Jumalan oma, Tuomionjumala johtaa."
Staraja Ladoga
Aldeigjuborg
Perustettiin 700-luvun puolivälissä. Volkhov-joen suulla, Laatokan rannalla. Viikinkien tärkein itäinen kauppakeskus 800-luvun loppuun asti, jolloin Novgorod ja Kiova nousivat kukoistukseensa. Kaupungissa asui skandinaaveja, slaaveja ja suomalaisia (erityisesti karjalaisia). Suomalaiset kutsuivat kaupunkia Laatokanlinnaksi. Staraja Ladoga paloi 860-luvulla todennäköisesti valtausyrityksen seurauksena.
Tallinna
Rafala
Sana "Tallinna" tarkoittaa "tanskalaisten kaupunkia" tai alun perin oikeastaan "Tanskanlinnaa" (daani linn). Vuonna 1219 tanskalaiset valloittivat nykyisellä Toompealla sijainneen linnoituksen ja sitä ympäröivät alueet. Tanskalaiset eivät siis varsinaisesti perustaneet Tallinnaa, kuten yleisesti luullaan. Ensimmäisen kerran Tallinna mainitaan aikakirjoissa arabialaisen maantieteilijän Al-Idrisin matkakertomuksessa vuodelta 1154. Al-Idris käytti Tallinnasta nimeä Qalewen, joka viitannee sanaan Kaleva. Tallinnassa oli satama ja linnoitus jo ainakin parisataa vuotta ennen ensimmäistä kirjallista mainintaa ja asukkaat olivat eestiläisiä. Alkuperäinen puuvarustus tuhoutui vuoden 1000 paikkeilla. Skandinaavisia ja venäläisiä kauppiaita kaupungissa oli ainakin 1000-luvulta lähtien.
Wolin
Jomsborg, Jumne
Harald Sinihammas perusti Jomdborgin Vendimaahan Itämeren rannalle. Jomsborgissa pitivät majaa Jomsviikingit, viikinkiarmeija, joka möi palveluksiaan eniten tarjoavalle.