Kiovan Rusin ruhtinaat viikinkiajalla

Kiovan Rusin hallitsijat käyttivät arvonimeä kniaz. Englanninkielisessä kirjallisuudessa se käännetään yleensä prinssiksi tai herttuaksi, mutta paras suomenkielinen vastine lienee ruhtinas. Valtakunnan laajetessa ylin hallitsija otti arvonimen Velikii Kniaz, suuriruhtinas, ja hänen alaisensa olivat ruhtinaita. Iivana Julma kruunattiin 1547 keisariksi, minkä jälkeen Venäjän hallitsijoita kutsuttiin tsaareiksi.

Kiovan Rusin tunnus oli kolmikärki, jota mm. Vladimir I käytti rahoissaan. Kaksipäinen kotka oli Bysantin tunnus, jonka venäläiset ottivat käyttöönsä 1400-luvulla Bysantin tuhouduttua, koska Venäjää pidettiin Bysantin seuraajana. Bysantti taas oli Rooman imperiumin seuraaja, joten Venäjä oli täten "kolmas Rooma".

Taulu 1

Kiovan Rus 1

Nestorin kronikan mukaan nykyisen Venäjän alueella asuneet slaavit pyysivät n. 860 ruseiksi kutsutut viikingit hallitsemaan maataan, koska eivät itse siihen pystyneet. Matkaan lähti kolme veljestä, Rurik, Truvor ja Sineus. Vanhin heistä, Rurik, sai hallittavakseen Novgorodin, keskimmäinen veli Sineus Beloozeron ja nuorin veli Truvor Izborskin.

Veljesten mukana alueelle saapuivat myös Askold ja Dir, jotka ottivat Kiovan hallintaansa. Sineuksen ja Truvotin kuoltua Rurik jäi yksin hallitsemaan valtakuntaa. Rurikin kuoltua Oleg hallitsi valtakuntaa nuoren Igorin puolesta ja tappoi Askoldin ja Dirin saadakseen Kiovan haltuunsa. Oleg siirsi pääkaupungin Novgorodista Kiovaan, jolloin valtakuntaa alettiin kutsua nimellä Kiovan Rus.

Taulu 2

Kiovan Rus 2

Kiovan Rusin suuriruhtinas Vladimir I kääntyi kreikkalais-katolilaiseksi vuonna 988 ja hänen kanssaan pakkokastettiin koko hänen valtakuntansa. Vladimirin toinen vaimo Anna oli Bysantin prinsessa ja Bysantin vaikutus levisi vähitellen Venäjälle. Vladimirin ensimmäinen vaimo Rogneda oli hänen velipuolensa Jaropolkin vaimo. Kun Vladimir tappoi Jaropolkin, Rogneda odotti Svjatopolkia. Vladimirin suhde poikapuoleensa Svjatopolkiin ei ymmärrettävistä syistä ollut kovin sydämellinen.

Taulu 3

Kiovan Rus 3

1100-luvulla Kiovan Rus ajautui sisäisiin kiistoihin ruhtinaiden taistellessa valtakunnan herruudesta. 1200-luvun alkupuoliskolla mongolit valloittivat Kiovan Rusin ja ainoastaan Novgorod säilyi itsenäisenä, vaikka joutuikin maksamaan veroa mongoleille. Mongolivallan jälkeen Moskova kaappasi johtoaseman Venäjällä.