Viikinkien kalenteri
Viikingeillä oli vain kaksi vuodenaikaa eli misseriä. Nämä olivat sumar (kesä) ja vetr (talvi). Molemmat vuodenajat kestivät tasan 26 viikkoa (182 päivää). Kuukaudet alkoivat nykykuukausiemme puolivälistä, mutta niiden tarkasta kestosta ei ole tietoa. 182 ei ole jaollinen kuudella, joten kuukaudet olivat pakosta eri pituisia.
Viikinkivuoden pituus oli 364 päivää. Viikingeillä oli siis jonkinlainen karkausvuosi-menetelmä, jotta kalenteri pysyi ajan tasalla. Vuonna 955 jKr. islantilainen Thorstein Musta ehdotti yhden viikon lisäämistä joka seitsemäs vuosi. Tämä ei vielä riittänyt, koska vuosi on hieman yli 365 päivää pitkä. Niinpä joinain vuosina vuoteen lisättiin 7, toisina 8 päivää ja karkausvuoden pituus oli 371 tai 372 päivää. Ei ole tiedossa, mihin kuukausiin karkauspäivät lisättiin.
Vuoden tärkein tapahtuma oli kesäpäivänseisaus eli juhannus. Siitä ei ole tietoa, milloin viikinkien vuosi vaihtui. Todennäköisesti vuosi vaihtui joko juhannuksena tai vuodenajan vaihtuessa. Viikingeillä päivä seurasi yötä, eli esimerkiksi torstai alkoi meidän ajankäsityksemme mukaan jo keskiviikkoiltana (arabeilla on sama tapa päivien suhteen). Saman logiikan mukaan vuosikin alkaisi pimeällä ajalla eli kesän vaihtuessa talveksi.
Viikinkien kuukaudet
| Kesä | ||
| Viikinkinimi / Nimi suomeksi | Ajankohta | Aktiviteetteja |
| Gaukmaunathr, Sauthtith / Kukko-kuukausi, Siemenaika | Huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin | Lumi sulaa. Karja ajetaan laitumelle. Peltojen kyntö ja lannoitus. Rakennusten, muurien, patojen, muurien, laivojen ja veneiden korjausta. |
| Eggtith, stekktith / Muna-aika, kerintäaika | Toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. | Munien keruuta, lampaiden keitsemistä. Rajapyykkien merkintää. Juustontekoa. Haukkametsästystä. Kalastusta, hylkeidenpyyntiä. |
| Soulmaunatrh, Selmaunathr / Aurinkokuu, Paimenkuu | Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. | Thingin (käräjien) kokoontuminen. Vieraita laivoja saapuu kaupankäyntiin. Talven muualla viettäneet viikingit palaavat ja uudet retkikunnat lähtevät liikkeelle. |
| Mithsumar, Heyannir / Keskikesä (juhannus), heinäaika | Heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. | Heinänniittoa |
| Heyannir, Tviimaunathr / Heinäaika, kaksoiskuukausi | Elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. | Lisää heinänniittoa. |
| Kornskurtharmaunathr, Haustmaunathr / Tähkänleikkuuaika, Elonkorjuukuu | Syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. | Karjan teurastusta talven ruoaksi. Kalan ja lihan suolausta. Metsästystä. Sadonkorjuuta. |
| Talvi | ||
| Viikinkinimi / Nimi suomeksi | Ajankohta | Aktiviteetteja |
| Gormaunthr / Teuraskuu | Lokakuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. | Juhlia (esim. Jule), pelejä, kyläilyä. Rakennusten talvikunnossapitoa.Pilkkimistä. Aseidein ja työkalujen takomista, laivojen korjausta. Polttopuun keruuta. Kärryjen ja kelkkojen rakentamista ja kunnossapitoa. |
| Frermaunthr / Pakkaskuu | Marraskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. | |
| Joulmaunthr, mörsugr, hrutmaunthr / Joulukuu, ihranimijä, pässikuu | Joulukuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. | |
| Thorri / Merkitys tuntematon, ajalta ennen viikinkiaikaa | Tammikuun puolivälistä helmikuun puoliväliin. | |
| Goui / Merkitys tuntematon, ajalta ennen viikinkiaikaa | Helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. | |
| Einmaunthr / Yksikuu | Maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. | |
Viikinkien päivät
Selitykset löytyvät suomalaisesta kalenterista.