08.07.2014 | 15:28

Sukupolvien silmukat

English summary below.

Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne Bäcklund, Sari Suuronen: Sukupolvien silmukat (Maahenki, 2014)

Kirja Ravelryssa

Olen evakon tytär, isäni äidin puolelta Antrean Kuparisia. Sen takia kirmasinkin heti (virtuaalisille) ostoksille, kun luin Ravelrysta, että vanhoista karjalaisista neulemalleista on julkaistu kirja. Oikein kovasti toivoin, että mukana olisi ollut aiemmin netistä bongaamani antrealaisten/kuolemajärveläisten kirjoneulesormikkaiden ohje. Olin lähettänyt sormikkaista jo pari vuotta sitten sähköpostia yhdelle kirjan tekijöistä ja kysynyt, olisiko ohje joskus saatavilla. Ilmeisesti jouduin "hei kaikki muutkin on keksineet nää sormikkaat" -ilmiön jalkoihin, koska viestittely jäi "palataan asiaan joskus" -vaiheeseen.

Mutta asiaan: Sukupolvien silmukat on viehättävä kirja, väljästi taitettu ja kuvat ovat kauniita. Tekijät ovat tehneet (kaikesta päätellen) hirmuisen määrän työtä etsiessään neulemalleja ja taustoittaessaan niitä - ja taustoista on varsin mukava lukea, ne tuovat neuleet heti henkilökohtaisemmalle tasolle. Myös sanasto oli hauskaa: kalsut, puolisukat ja muut tulivat tutuiksi.

Henkilökohtaiselta tasolta päästäänkin hyvin yleiselle tasolle, kun ohjeita lukee eteenpäin. Koot on ilmoitettu ylimalkaisesti "nainen", "mies keskikoko", "lapsi noin 12-vuotias" eikä kaavioita ole. Noheva neuloja laskeneekin itse oikean koon tiheyden ja silmukkamäärien perusteella ja soveltaa mallia sopivan kokoiseksi. Plussaa siitä, että muokattavuudesta oli maininta ohjeen alussa. Oman koon arpomista helpottaisi vaikkapa se, jos lopun tekniikkaosiossa olisi yleisiä kaavakuvia tai mittoja eri koista, jos taitto ei sallinut tarkempien speksien lisäämistä ohjeen yhteyteen.

No, ei se mitään, eteenpäin! Kirja eteni mielenkiintoisesta neuleesta toiseen, sukista sormikkaisiin ja neulonnasta virkkaukseen. Varsin monipuolista, jopa lankojen värjäystäkin käsiteltiin lyhyesti. Kiinnostavaa asiaa oli paljon ja se oli jaettu sopivasti osioihin eri teemojen mukaan.

Sivulla 88 kuitenkin yllätyin: saaristo! Myönnetään, ensin ajattelin Turun saaristoa ja Ahvenanmaata. Maantieteellisestä rajoittuneisuudestani selvittyäni totesin, että samoilta nurkilta nekin mallit olivat ja mahtuvat mukaan siinä missä myöhemmin kirjassa olleet Selbu-vaikutteiset lapasetkin - niiden kohdalla muistutin itselleni, että aina jaksan itsekin jauhaa siitä, että kulttuurivaihtoa on ollut alueella vaikka kuinka kauan. Lisäksi totesin, että kaikilla ei ole laajaa neulekirjavarastoa ja jos tämä kirja on ensimmäinen tai ainoa perinneneulemallikirja, jonka joku hankkii, niin tietenkin kaikkien etu on se, että alueen neulemalleja esitellään mahdollisimman laajalti eikä jäädä vain Laatokan rannalle huhuilemaan.

Kirjan lopussa oli lyhyt tekniikkaosio, ansiokas lista aiemmin julkaisuista ohjeista ja...

Niin, tässä vaiheessa kaikkia varmaankin kiinnostaa, oliko mukana Antrean sormikkaiden ohjetta, jotta olisin voinut neuloa ne vaikkapa joskus vuonna 2023? No ei! Itkupotkuraivarit olisivat varmasti olleet varsinkin julkisella paikalla kovin viihdyttävä primitiivireaktio, mutta aikuisena ihmisenä totesin vain lakonisesti "voi harmi".

Antreasta oli kyllä tupsuila koristeltujen sormikkaiden ohje, mutta ei se paljoakaan lohduttanut. Lisäksi kirjaa selatessani mietin, että olisi mukavaa, jos aiemmin julkaistujen ohjeiden luettelon lisäksi mukana olisi myös luettelo kirjan ohjeista paikkakunnittain. Sen verran monta kertaa selasin kirjan läpi ja mietin, ohitinko vain puusilmäisenä kauan kaipaamani ohjeen pläräilessäni eestaas. (Jos ohje nyt kaikesta huolimatta on mukana, niin kertokaa.)

Summa summarum: ansiokas kirja, kunhan vain kiukuttelen tässä itsekseni omaa pettymystäni. Suomalainen neuleperinne on monimuotoista (muuallakin kuin kauniissa Karjalassa) ja sitä on syytäkin kerätä kirjojen ja kansien väliin. Tallinnassa paikalliseen perinteeseen törmää melkein joka nurkalla, esim. matkamuistomyymälässä on Domino-palikoita, joissa on paikallisia neulekuvioita. Miksei Suomessakin?

Kirjaa saa kirjakaupoista, Maahengeltä ja vaikkapa TitiTyystä.

The Stitches of Generations book collects traditional Finnish knitting and crochet patterns for socks and mittens from Karelia. I'm part Karelian myself, my grandmother was from Antrea so this book seemed like a must-have to me. I was looking forward to the pattern of Antrean stranded knitting gloves but to my disappointment it was not included in the book.

The authors have done a huge amount of research and they tell the story behind each pattern. The book is divided into several sections, all with a different theme from socks and leg warmers to finer knits, crochet, the Karelian islands (which was a good reminder to me because I didn't think of them at all) and influences from abroad. All in all, I'd say that this book was needed, there are not that many books about Finnish handicrafts though they are definitely worth documenting, modernising and writing books about.

The book is in Finnish, there is only a short summary in English. However, if you can read charts you can probably get started.

« Kesäkuu - June | Blog | Jyväskylän kukkasia - Jyväskylä flowers »

Kommentit - Comments

Saoin kirjan hankkienssa huomasin, että Kurkijoen kudottujen lapasten ohjetta ei oltu laitettu sinne. Tiedän, että ohje on julkaistu Kurkijokelais-lehdessä.

Olipa mukavaa lukea arviotasi. Tuo luettelo pitäjistä olisi ollut hyvä lisä, mutta myö ei sitä hoksattu tehdä. Toivottavast saat sen Antrean laåasen ohjeen.

Kiitos ansiokkaasta arviosta kirjasta. Hyviä huomioita mm. kokojen ilmoittamiseen liittyen, jonka jätimme liian pienelle huomiolle. Myös lista kirjassa olevista nimistä pitäjittäin ei tullut mieleemme.

Harmillista, että nuo Antrean/ Kuolemanjärven sormikkaat jäivät kaivelemaan mieltäsi.

Ihana kirja. Minun mammani teki noita neulalapasia. Pakko hankkia mununkin tuo aarre itselleen.