23.05.2010 | 20:35

Neuleratikkaa - Tram knitting

Ihanainen Pepsu järjesti jälleen kavereilleen neulontaratikka-ajelun. Edellinen kierros jäi minulta väliin, joten tällä kertaa olin heti valmiina lähtöön. Tässä postauksessa ei muuten ole yhtään ratikkakuvaa! Olin niin tohkeissani koko ajan, että en saanut kameraa kaivettua esiin.

Lovely Pepsu arranged a knitting tram ride for her buddies again. I had missed the previous ride so this time I was ready to go. However, this post contains no tram pics! I was so occupied with other things all the time that I forgot to take out my camera.

Neuloskelin Kirjopirkka-sukkaan peruskantapään ja senkin aloitin ensimmäisellä yrityksellä väärin. Noloa. Toivottavasti kukaan ei huomannut. (Toim. huom: jalkani ei ole oikeasti noin keltainen.)

I knitted a basic heel for the Kirjopirkka sock and started it all wrong the first time. How embarrassing. I hope nobody noticed. (By the way, my foot is not that yellow in real life.)

Meille muutti lisää marjutpinkkiä Puffa-lankaa. Nyt ne kaikki ovat minun! Minun! Minun! Vain ja ainoastaan minun! (Huomaatteko helpon konstin saada myytyä lankaa mulle? Oho, hupsis.)

I adopted some more marjutpink Puffa yarn. Now they're all mine! Mine! Mine! Only mine! (Did you notice an easy way to sell me some yarn? Whoopsie.)

Ratikka-ajelun jälkeen lähdimme ostoskierrokselle. Haruni-huivi on nyt askeleen lähempänä valmistumista, kun löysin lisää violetteja helmiä ja bonuksena yhden pussiin eksyneen vihreän helmen.

After the tram ride we went shopping. My Haruni scarf is now one step closer to being ready. I found more violet beads and, as a bonus, one green bead somehow caught in the bag.

Ja kyl määki, jos muutki! Suklaata! Yllätin itsenikin ostamalla vain kaksi konvehtia Chjokosta ja nekin Jussille. Toinen maistuu jaloviinalle ja toinen chilille. (Ne litteät pähkinöitä ja rusinoita ja sensellaista sisältäneet suklaat houkuttelivat kyllä, mutta vastustin. Mendiantieiksi niitä herkkuja kai kutsutaan.)

And me too, me too! Chocolate! I surprised myself by buying only two pralines from Chjoko and, amazingly enough, they were for Jussi. (The flat chocolates with nuts and raisins and such did call me but I was able to resist the temptation. I think they're called mendiants.)

Kiitos ratikka- ja ostoskierrosseurasta, Koukuttaja, Tui, Karoliina ja Kirsi! Koukuttajalla ja Tuilla on myös matkaraporttia tarjolla.

Thank you so much for the company on the tram and the shopping spree, Koukuttaja, Tui, Karoliina and Kirsi!

Tänään olen leikkinyt viherpeukaloa. Istutin parvekeruukkuihin joriineita ja Jussi ripusti amppelimansikan roikkumaan. Sen jälkeen Jussi aloitti suunnittemaan uraa wasabin viljelijänä, koska Plantagenista tarttui mukaan sellainenkin. Nyt vain odottelemme hurjaa satoa.

Today I have played a gardener. I planted some flowers and Jussi put up the strawberry in a hanging basket. After that he started planning a career as a wasabi grower because we just happened to buy one. Now we just sit back and wait for the harvest.

Kissoille ostimme hieman kissanminttua. Mistä lyödään vetoa, että pienet vihertassumme mutustelevat ennemmin korianterin ja iisopin?

We bought some catnip for the cats. I bet that they eat the coriander and hyssop first.

« Tikusta asiaa - Much ado about sockthing | Blog | The making of Haruni »

Kommentit - Comments

Meillä Risto-kissa söi viime kesänä sitruunamelissat lähes multineen. Kissathan eivät ole kasvissyöjiä, eihän?

Toi vihreä helmi on vielä varmaan raaka.

Kissat yleensä tykkää kissanmintusta vähän kuivahtaneena ja nuukahtaneena, tuoreena se ei ole niin ihanaa. Ei ainakaan meidän narkkarin mielestä.

Todellakin ohohups, toistanko itseäni? :D
Meilläkin amppelimansikka, pitäiskö varata sadolle myyntipaikka Cittarin edestä...
Ja mulla pussillinen kissanmintun siemeniä. Enää ei puutu kuin kissa.