23.06.2007 | 18:48
Yksityiskohdat ovat tärkeitä
Tässä on työn alla ihan tavallinen beige neuletakki Novita Oliviasta: neulottu yhtenä kappaleena kädenteille ja jaettu sen jälkeen, raglanhihat, helmineulereunus, ei mitään vyötärökavennuksia kummallisempia kikkailuja, vain sileää neuletta kyllästymiseen saakka ja sen jälkeen vielä vähän. Tällä hetkellä toinen etukappale on valmis ja takakappale on alussa.
Tässä sama takki samassa vaiheessa perinteiseen tapaan vanhan tutun kissan kanssa.
Mutta katsokaa tätä! Se on vyötärökavennus!
Ai, vyötärökavennuksia on nähty ennenkin? Totta. Halusinkin vain hehkuttaa sitä, että "nosta 2 s samalla kertaa oikein, neulo 1 oikein ja vedä neulomatta nostetut 2 silmukkaa neulotun silmukan yli" -kavennus näyttää hyvältä. Miksi en ole sitäkään ennen kokeillut?
Koska vyötärökavennukset onnistuivat ja kavennusten jälkeen pitää yleensä leventää, jouduin pohtimaan, kuinka levennykset saisi siisteiksi. Kiitos Victorian Lace Today -kirjan, päädyin "nosta silmukoiden välinen lanka puikolle" -tyyppiseen lisäykseen, sillä tajuntani oli vastikään avartunut ja oli oppinut, että ko. lisäyksen voi saada kallistumaan joko oikealle tai vasemmalle. Itse olin tehnyt sen niin, että lisäys kallistuu vasemmalle, joten taputtelin itseäni henkisesti selkään opittuani myös sen, kuinka lisäyksen saa kallistumaan oikealle. (Nosta lanka puikolle toisinpäin.)
Pahoittelen kuvassa olevia suttuisia silmukoita, Olivian halkeilevuus iski. Ja kesä. Ja parvekeneulonta. Ja juhannuksen vietto noin muuten. Ja kun kerran pääsin hifistelyn vauhtiin ja kikkailemaan, päätin myös hylätä vanhan kunnon ylivetokavennuksen ja sen uskollisen ystävän, "neulo 2 oikein yhteen kiertäen" -kavennuksen ja kokeilin ssk-kavennusta (vihdoin viimein, oli jo aikakin jne jne). SSK eli slip, slip, knit sopii hyvin takakappaleen reunaan. (Nosta 1 s oikein neulomatta, nosta toinen s oikein neulomatta, pidä silmukat puikon kärjellä ja neulo ne yhteen.)
Kyllä, tämä juhannus on todellakin avartanut tajuntaa ja tarjonnut uusia kokemuksia.
Sen sai kokea myös Frank, joka pääsi pihalle naamioitumaan... ja... ja... eiih, tunnen, kuinka "lemmikki ja lemmikit, ehheheh" -vitsi on tuloillaan... pakko... vastustaa... puujalkavitsejä... ei... pysty... apua... aaaaaaaa.................
« It's all in the details | Blog | Myydään - For Sale »
Kommentit - Comments
Oho! Tämä juhannus onkin räjäyttänyt tajunnan vähän siellä ja täällä. Meitsi käytti ekaa kertaa elämänlankaa...tosin en ei kyllä tullut tarvetta purkaa mutta JOS olisin yhtäkkiä halunnutkin neuloa pitsihuivin suuremmaksi, olisin helposti voinut palata sille riville, josta malli lähti kertautumaan. Ooh.
En kyllä ota tavaksi.