14.03.2007 | 10:08
Sivumennen sanoen, yksityisautoilu rulettaa
Harkitsen vakavasti yksityisautoilun aloittamista työmatkoilla. (Ensin pitää vain ostaa auto.) Pikku pääni ei vain pysty enää käsittelemään kaikkia niitä neulottuja asioita, jotka tupsahtavat eteen. Ensin bussissa huomasin verkkoponchon oranssista Teddystä ja sen jälkeen vihertävät sukat ilmeisesti maastokuvioisesta Nallesta. Sen jälkeen junassa toiselle puolelle käytävää istui huivi. Ihana, värikäs huivi. Vilkuilin sitä intensiivisesti sanomalehden takaa (Britney Spears ei todellakaan kiinnosta niin paljon). Se näytti Clapotikselta ilman pudotettuja silmukoita ja mietin kuumeisesti koko kuuden minuutin junamatkan, onko huivi Noroa.
Jos siis aamulla bussissa tai junassa joku roikkuu kiinni neuleessasi ja tuijottaa lasittunein silmin, se olen mitä todennäköisemmin minä.
« By the way, private car ownership rules | Blog | Sukkaisuutta - Sockness »
Kommentit - Comments
Oho, no nyt mä olen jäänyt jostain paitsi eli ihan ilman. (bussimatkoista :D )
Autoillessa tosiaan on vähän heikkoa katsella toisten asusteita. Tosin se vasta kauheeta onkin, kun näkee jonkun jalkakäytävällä kävelemässä kivassa asusteessa. *huokaus* siinä on kyllä paras tiedostaa, ettei ole ojaa lähellä ;)
Haa, samat on mielenkiinnon kohteet. Pakko on joskus selittää asiakkaille, miksi alkaa tuijottaa niitten vaatteita ja puhe katkeaa. Muualla ei se niin haittaa.
Jatka vaan yleisillä kulkuneuvoilla- ajaminen on vaarallista mielenkiinnon karatessa neuleisiin.
Sari on oikeassa! Ajattele mikä vaara liikenneturvallisuudelle, kun vaikka ohittavan auton ikkunassa vilahtaisi huivintynkä, pakkohan sitä olisi kurvata perään! Kolari tulisi, tai ainakin poliisit ja tutka.
Koska olen tällainen noviisineuloja en pysty vielä analysoimaan lankoja tai neulontamalleja. Minä vaan mietin onko huivi, tumput ja pipot käsintehtyjä vai kaupasta ostettuja ja jos itsetehtyjä niin onko käyttäjä tehnyt ne itse ("ihana neuloja kollega siis kyseessä ja meistähän voisi vaikka tulla ylimmät ystävät") vai saanut lahjaksi. =D
No mutta entäs jos näet jonkun huivin/pontson/sukat auton ikkunasta? Siis sen yksityisen auton. Ja olet ajamassa. Niin tarvitset auton lisäksi myös hovikuskin tai muuten tuijottelu voi tulla kalliiksi ;)
Niin, vain pk-seudulla tapahtuu tuollaista;-) Viime viikonloppuna näin kaupungilla (kehäkolmosen ulkopuolella siis) yhden ihanan huivin ja muistin miten usein neuleideoita tulikaan vastaan silloin kun asuin Hesassa! Täällä vastaavaa tapahtuu noin kerran puolessavuodessa... ;-)
Ylppärivalvonnassa oli tänään tylsä päivä neuleiden suhteen. Istuin takana, joten en nähnyt kaikkia kunnolla, vain pari villasukat (kunnon punaiset perussukat ja yhet joissa vaikutti olevan jotain palmikkoa), yksi baskeri (keltainen). Ei yhtään villapaitaa...
Ai camala, mä harrastan samaa. Ja mä usein kysynkin jotain. Hmmmmm.... Voitaisko me mennä samaa matkaa sillä bussilla ni ei tarvis toisten huiveissa roikkua? ;))
Voi nyt mun tuli ikävä bussissa kököttämistä :) Onneks sitä tulee edelleen harjoitettua muulloin ku työmatkoilla, viime viikonloppunakin bongasin ihan huikean pipon.
Mä en nää moisia. Pari kertaa on bussissa neulottu ja kerran katseltu jotain kiinnostavaa sukkakirjaa (olin vieressä ja vilkuilin sivusilmällä), Nancy Bushin joku varmaan.