27.12.2006 | 19:58
Jouluisia tarinoita
Isäni äiti, mummoni Aune on loistava käsitöiden tekijä. Hän on guruni (oman äitini ja hänen äitinsä lisäksi). Mummoni on tehnyt tilkkutöitä, neulonut, kirjaillut, kaikkea mahdollista. Kuitenkin kaksi asiaa tulevat ensimmäisenä mieleen, kun ajattelen mummoani: kutominen ja nypläys.
Tosin mieleeni tulee myös, kun mummo opetti minua pyörittämään pullia pöytää vasten. Olin noin kymmenen tai hieman vanhempi ja aivan varma, että en koskaan opi sitä. Taikina tarttui pöytään eikä pullista tullut millään kauniin pyöreitä, vaan lättänöitä taikinakasoja. Opin kuitenkin ja nyt teen loistavia pullia (vaikka itse sanonkin) - ja karjalanpiirakoita ja karjalanpaistia, kaikki mummoni ansiosta. Voitte varmaankin arvata, että mummoni on karjalainen.
Tässä mummo on kanssamme hääpäivänämme kolme vuotta sitten.
Mutta myös gurut tarvitsevat guruja. Mummollani oli ystävätär nimeltä Kyllikki. Mummon mukaan heillä oli erilaisia näkemyksiä asioista, mutta se ei estänyt heitä olemasta ystäviä - ja niin sen pitää ollakin. Kyllikki opetti mummoni nypläämään paremmin, tekemään tiukemmat solmut ja välttämään keskinkertaista, kun lopputulos voi olla loistava.
Tämä on Kyllikin nypläystyyny. (Yksi niistä.) Tai siis se ei ole enää hänen, vaan minun. Mummoni hankki sen minulle ja antoi sen joululahjaksi, jotta voisin opetella nypläämään. Mikään kiire ei ole, voin kuulemma opetella taidon vaikkapa vasta eläkepäivillä ja jossain vaiheessa suunnitella omat mallinikin. Toivottavasti olen luottamuksen arvoinen.
Haluaisin yllättää mummoni ja tehdä hänelle jotain syntymäpäivälahjaksi, kun mummo täyttää 85 vuotta tammikuussa. Valitettavasti vain aikaa on reilut kaksi viikkoa enkä siinä ajassa ehdi taatusti oppia nypläämistä niin hyvin, että saisin aikaan jotain julkisesti esiteltäväksi kelpaavaa. (Tyynyllä on mummoni aloittama pitsi. Minä vain tuijotan nypylöitä ja mietin, saako niistä koskaan mitään tolkkua.)
Mutta mitä muuta tapahtui jouluna? Sitä tavallista: ruokaa, lahjoja, sukulaisia. Sain uuden kameran (Canon Ixus 850 IS - loistava kapistus!), joten kuvien laatu paranee nyt taatusti silmiä hivelevääkin paremmaksi. Katsokaa vaikka, tässä todisteena jouluinen kissa- ja amaryllisasetelma:
Kuten kuvasta näkyy, anopin Takku-kissa voi hyvin myös meiltä lähtönsä jälkeen - ja palvoo minua edelleen, katsokaa vaikka.
« A Christmas Tale | Blog | Happy New Year! »
Kommentit - Comments
Tulin kiittämään neulesanastosta. Hain oikein urakalla suomenkielistä ohjetta pääkallolapasiin. Ajattelin etten osaa tehdä englanninkielisestä, jonka löysin. Taikka kuvan perusteellahan ne varmaan paljolti pitää tehdä. Joka tapauksessa tulostin koko rotlan, nyt uskon selviäväni. Siinä on ollut valtava työ, kun sen on tehnyt. Kiitoksia ja Hyvää Uutta Vuotta! T. Marjatta
Tulin kiittämään neulesanastosta. Hain oikein urakalla suomenkielistä ohjetta pääkallolapasiin. Ajattelin etten osaa tehdä englanninkielisestä, jonka löysin. Taikka kuvan perusteellahan ne varmaan paljolti pitää tehdä. Joka tapauksessa tulostin koko rotlan, nyt uskon selviäväni. Siinä on ollut valtava työ, kun sen on tehnyt. Kiitoksia ja Hyvää Uutta Vuotta!
Joulukiireiden mentyä ja kotiin palattuamme tulin toivottamaan vastaavasti hyvää uutta vuotta!
Kylläpä joulutarinassasi oli tuttua tekstiä....ja Aune on minunkin mummoni nimi.
Hei, mitäs jos tekisit ensin jonkun helpon jutun. Se vois olla vaikka pienenpieni kirjanmerkki vain muutamalla nypyläparilla? Siitä se sit lähtee!
Mä vähän odottelen, että mun täti innostuis hankkimaan itselleen vielä kolmannen nypläystyynyn, niin mulla vois olla saumaa mummun vanhaan, joka nyt on tädillä kakkostyynynä. En taida enää osata nyplätä, mutta viimeistään eläkepäivinä ajattelin palata asiaan :).
Oikein hyvää Loppuvuotta :)!