31.05.2005 | 19:50

Tylsäääää!

Tänään olen tylsä.

Tässä on sukka. Aloitin neulomaan sitä ONline SuperSocke 100 Sierra-effektistä, kun kävin Tampereella, koska halusin junaan mukaan jotain pientä ja kätevästi laukussa kulkevaa neulottavaa.

Siinäpä se. No, matkalla Tampereelle keskustelin kyllä miespuolisen(!) kollegani kanssa a) siitä, onko hukkuneita kalastajaparkoja todellakin tunnistettu heidän neuleidensa palmikoiden perusteella ja b) koirankarva-villalangasta.

Seuraavassa jaksossa: jotain kiinnostavaa. Toivottavasti.

« Boring! | Blog | World Wide KIP Day is coming »

Kommentit - Comments

Katja, mulla on ollut lapsena kissa, jolle varmasti tuli identiteettikriisi. Se oli just tuommoinen 7-kiloinen kolli - upea eläin, väritys kuin Whiskas-mainoksen kissalla ja puolipitkä turkki. Ja sen nimi oli Misu...

Katja: juu, meidän Mini lihoi 7 kg painavaksi, Maxi painaa 5 kg. (Aika hyvin, kun emo on pieni Cornish Rex.)

Yleinen keskustelu menee näin:
- Mikäs on kissan nimi?
- Mini.
- Ei tää ihan mini ole...
- No kun se oli pentueen pienin ja sai siitä nimensä, mutta otti sitten vahingon takaisin.

Hei Marjut !

Enpäs muistanut, että sinullakin on Mini-niminen kissa :)
Meidän Mini-vauva sai nimensä, kun mietittiin nimeä ja kysyttiin Eelikseltä 2v, mikä on kissan nimi ? Eelispä käänsi nimi-sanan tavut toisinpäin ja sanoi "mini" :)
Ja niin sai Mini nimensä.
Nään jo mielessäni suuren-suuren kollin, jonka nimelle kaikki nauravat :)
T. Katja

Ei näillä käpälillä kovin nopeasti näpytellä, mäyh.

*odottelee Maxin viestiä*

Mutta se lanka hiutaloituu ja leviää joka paikkaan ja se on kovan kartion ympärillä... Kyllä sekin kopsahtaa, kun hyvin tähtää. :)

Kolleille taas kelpaa perus-purkkituna tyyliin hiutaleita vedessä, mutta ei missään nimessä kissojen tonnikala, yök, sehän olisi terveellisempääkin eikä missään nimessä tuore tonnikalafilee, se on tupla-yök! (Veikkaisin, että kohta Maxi mailaa sulle ja kysyy, missä saa ilmoittautua.)

No se lanka olis liian pehmeetä tähän käyttöön. Ja sillä ei ole kynsiä.

Toki elävä katapultikuula palkitaan aimo annoksella tunaa. Kelpaako ihan tavallinen vai pitäskö sen olla thaitunaa tms?

Riippuu varmaan kissasta ja siitä, saako kissa sen jälkeen tonnikalaa palkkioksi. Pitää tiedustella, haluaisiko joku tulla ammutuksi katapultilla...

Mutta jos sä ammut katapultilla kissan sijaan mun hiutaloituvaa lankaa, niin saadaan sillekin käyttöä?

Hmmm... Voinko mä laittaa sen kissan katapulttiin ja ampua sillä A:ta?

Kati: no voi... Sympatiaa täältä - mä voin myös lainata kissaa rapsutusterapiaa varten.

Noh, duoda duoda. Siis vaikka mikä, kuten ilma on ei-niin-kiva. Mutta suurin syy on se, joka kulkee meillä omilla avaimilla jne... enkä tarkoita Veeraa.

Kristiina: Niin, olisi voinutkin tunnistaa, mutta tästä ollaan monta mieltä. Joissain lähteissä sanotaan, että paitaan neulottiin oma palmikko, isän palmikko, isoisän palmikko jne jne., jolloin tunnistaminen olisi helppoa, mutta esim. Alice Starmoren mukaan kyseessä on vain ei-niin-urbaani legenda. No, ainakin eri alueilla tehtiin erilaisia neuleita, joten neuleen perusteella saattoi päätellä sen, mistäpäin henkilö voisi olla kotoisin.

Kati: mikäs nyt mättää?

Onpa ihana sukka! Tää aamu ei olis kovin paljon huonommin voinut alkaa... Mur.

Miksei olis voinu tunnistaa jos kerran klaaneilla on omat palmikot? Ja voihan niissä sitten vielä olla joku "kalastajakohtainen" kuviokin.
http://www.clanarans.com/ca/catalog/

Heh, Ulla-krapula... Sitä tää varmaan on. :)

Älä välitä, " tylsyys" johtuu vain Ullan jälkeisestä elämästä. Joskus kun saa jonkinoikein haastavan neuleen tehtyä tulee sellanen dagen-efter ettei huvita oikeastaan tehdä muuta kuin keriä lankaa..