Ruotsin kuninkaat keskiajalla

Munsö-suku: ensimmäiset historialliset kuninkaat

Ensimmäinen melko varmasti olemassa ollut Ruotsin kuningas on Munsö-suvun Eerik Voittoisa, joka hallitsi Ruotsia 900-luvun lopulla. Sitä ennen Ruotsia hallitsi myyttinen Yngling-suku. Munsön suku on saanut nimensä Mälarenilla sijaitsevan Munsö-saaren mukaan. Legendan mukaan suvun kantaisä on Björn Järnsida. Uskotaan, että hänet on haudattu Munsön saarella sijaitsevaan Björnshögen-hautakumpuun.

Kuningas Hallitsi Lisätietoa
Eerik Voittoisa (Erik Segersäll) (k. n. 995) n. 970(?) - n. 995

Eerik sai lisänimensä voitettuaan veljenpoikansa Styrbjörn Vahvan Fyris-tasangolla n. vuonna 985. Styrbjörn oli Eerikin Olof-veljen poika, joka halusi osan Eerikin valtakunnasta itselleen. Adam Bremeniläisen mukaan Eerik oli aiemmin kääntynyt kristinuskoon, mutta palasi pakanaksi voittonsa jälkeen. Tarujen mukaan Eerik lupasi itsensä Odinille kymmeneksi vuodeksi, jos voittaa Styrbjörnin.

Olavi Sylikuningas (Olof Skötkonung) (k. n. 1022) n. 995 - n. 1022 Ensimmäinen kuningas, joka hallitsi varmasti sekä Sveanmaata että Göötanmaata.
Anund Jakob (n. 1008 - n. 1050) n. 1022 - n. 1050 Olavi Sylikuninkaan poika.
Emund Vanha (Emund den Gamle) (k. n. 1060) n. 1050 - n. 1060 Olavi Sylikuninkaan avioliiton ulkopuolella syntynyt poika.

Stenkilin suku

Punaisella kursiivilla on merkitty vallantavoittelijat, vain osaa Ruotsista hallinneet kuninkaat sekä kuninkaat, joiden olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta.

Kuningas Hallitsi Lisätietoa
Stenkil (k. n. 1066) n. 1060 – n. 1066 Stenkil oli Länsi-Göötanmaan jaarlin Ragnvaldin poika. Hän oli kuninkaana vuoteen 1066, jolloin alkoi sisällissota Stenkilin pojan Eerikin ja Eerik Pakanan välillä. Kummatkin kuolivat vuonna 1067.
Erik Stenkilsson n. 1066 - n. 1067
Erik (Björnsson?) Hedningen (Eerik Pakana) n. 1066 - n. 1067
Halsten (k. n. 1070) n. 1067 - n. 1070 Kirkkohistorjoitsija Adam Bremeniläinen mainitsee, että Stenkilin kuoltua Ruotsin kuninkaana olisi ollut Stenkilin poika Halsten. Myös venäläinen Anund Gårdske mainitaan kuninkaana.
Anund Gårdske (Anund Venäläinen) n. 1067 - n. 1070
Håkan Röde (k. n. 1100) n. 1070 - n. 1079 Halstenin jälkeen kuninkaaksi tuli Håkan Röde, joka hallitsi jonkin aikaa yhdessä Stenkilin pojan Ingen kanssa. Inge mainitaan paavin kirjeessä kuninkaana vuonna 1079.
Halsten ja Inge vanhempi (Inge den äldre) (k. 1110) n. 1079 - n. 1084 Inge mainitaan vuonna 1081 vain Länsigöötanmaan kuninkaana. Pakanoiden vastustus syrjäytti Ingen Sveanmaalla, minkä jälkeen Blot-Svenistä tuli Sveanmaan kuningas.
Blot-Sven 1084-1087 Hallitsi vain Sveanmaata. Blot-Sven oli Ruotsin viimeinen pakanakuningas. Blot hänen nimessään tarkoittaa joko verta tai uhria ("Uhraaja-Sven"). Inge palasi Sveanmaalle ja syrjäytti Blot-Svenin noin 1087. Tällöin ilmeisesti tuhottiin Uppsalassa ollut pakanatemppeli.
Erik Årsäll n. 1088 Joidenkin lähteiden mukaan Blot-Svenin poika.
Inge vanhempi (Inge den äldre) 1087- n. 1110 Inge vanhempi kuoli noin vuonna 1110 ja hänen veljenpojistaan Filipistä ja Inge nuoremmasta tuli kuninkaita.
Philip Halsten (Filip Halsten) (k. 1118) n. 1110 - 1118
Inge nuorempi (Inge den yngre) (k. n. 1120) n. 1110 - n. 1120
Ragnvald Knaphövde

n. 1120 - n. 1126

Ragvald Knaphövde mainitaan Länsi-Göötanmaan kuninkaana 1120-luvulla.
Magnus Nielsen (Magnus den Starke Nilsson) 1125-1130 Magnus Nielsen (1106-1134) oli tanskalainen prinssi, joka oli Inge vanhemman lapsenlapsi. Hänet valittiin kuninkaaksi Göötanmaalla, mutta ei Sveanmaalla. Sverker vanhempi karkoitti hänet Ruotsista noin 1130.

Sverkerin ja Eerikin suvut

Sverkerin (S) ja Eerikin (E) suvut taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan ja lopulta valtaan nousi jaarli Birgerin poika Valdemar.

Nimi Hallitusaika Lisätietoa
Sverker vanhempi (S) (k. n. 1156) n. 1130 - n. 1156 Sverker saattoi olla Blot-Svenin jälkeläinen. Sverker oli alkujaan vain Länsi-Göötanmaan kuningas.
Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) (E) (n. 1120 - n. 1160) n. 1156 - n. 1160 Eerik oli Upplannin kuningas vuodesta 1150 alkaen. Vuonna 1155 hän teki ns. I ristiretken Suomeen ja samana vuonna hänestä tuli koko Ruotsin kuningas. Eerik palasi pian takaisin Ruotsiin ja Suomen piispaksi nimetty Henrik jäi Suomeen. Legendan mukaan Lalli murhasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Ristiretki-nimitys on harhaanjohtava, sillä kristinusko oli jo levinnyt Varsinais-Suomeen ja lähinnä kyse olikin Ruotsin vallan lujittamisesta Suomessa. 1200-luvulla kirjoitettu Pyhän Eerikin legenda kertoo Eerikin kuolemasta.

Kaarle Sverkerinpoika (Karl Sverkersson) (S) (k. 1167)

n. 1160-1167

Kaarle Sverkerinpojan sinetin (vanhin säilynyt Ruotsin kuninkaiden sinetti) mukaan hän oli svealaisten kuningas ja göötanmaalaisten ylin jaarli. Eerik Pyhän poika Knuut Eerikinpoika tappoi Kaarlen keväällä 1167 Visingsön saarella.

Knuut Eerikinpoika (Knut Eriksson) (E) (k. 1195 tai 1196)

1167 - n. 1195

Sverkerit vastustivat Knuutin kuninkuutta n. 1170 asti. Kaarle Sverkerinpojan veljenpojat Burislev ja Kol tavoittelivat myös kuninkuutta, mutta Knuut Eerikinpoika tapatti heidät. Knuut Eerikinpoika kuoli luonnollisen kuoleman.

Sverker nuorempi Kaarlenpoika (S) (Sverker den Yngre Karlsson) (k. 1210) 1196 - 1208 Sverker nuorempi Kaarlenpoika pakeni Tanskaan, kun hänen isänsä Kaarle Sverkerinpoika tapettiin. Knuutin kuoltua Sverker nuorempi valittiin kuninkaaksi.
Eerik Knuutinpoika (E) (Erik Knutsson) (1180 - 1216) 1208 - 1216

Knuut Eerikinpojan poika, joka kuoli kuumeeseen. Eerik taisteli Sverkereitä vastaan 1205, 1208 ja 1210.

Vuonna 1208 Eerik voitti Sverker nuoremman, joka pakeni. Vuonna 1210 Sverker nuorempi yritti takaisin kuninkaaksi, mutta hävisi 17.7. Gestilrenin taistelun ja kuoli.

Juhana Sverkerinpoika (S) (Johan Sverkersson) (1201 - 1222)
1216 - 1222

Sverker nuoremman poika. Juhana kruunattiin kuninkaaksi vastoin paavin tahtoa, sillä paavi olisi halunnut Eerik Eerikinpojan Ruotsin kuninkaaksi.

Juhana teki tuloksettomaksi jääneen ristiretken Eestiin. Eestissä oli tuohon aikaan jo Saksalaisen ritarikunnan asettama piispa. Juhana kuoli lapsettomana ja oli viimeinen kuningas Sverkerin suvusta.

Eerik Eerikinpoika, Eerik änkyttävä rampa (E) (Erik Eriksson, Erik läspe och halte) (n. 1216 - 1250) 1222 - 1229 Juhanan kuoltua Eerikistä tuli kuningas, mutta hän ei nauttinut varauksetonta suosiota, ehkä juuri fyysisten rajoitteidensa vuoksi. Eerikin hallittua seitsemän vuotta Knuut Pitkä karkotti hänet maasta Olustran taistelun jälkeen. Eerik oli tuolloin vielä alaikäinen ja Knuut kuului hänen holhoojahallitukseensa.
Knuut Pitkä (Knut Långe, Knut Holmgersson) (k. 1234)
1229 - 1234 Knuut oli kaukaista sukua Eerikin suvulle, mutta häntä ei laskettu Eerikin sukuun kuuluvaksi. Knuutin isoisä oli Eerik Pyhän poika.
Eerik Eerikinpoika (E) (Erik Eriksson, Erik läspe och halte) (n. 1216 - 1250) 1234 - 1250 Knuutin kuoltua Eerik palasi valtaan.

Bjälbo-suku

Bjälbo-sukua kutsutaan myös Folkunga-suvuksi.

Nimi Hallitusaika Lisätietoa
Valdemar (Valdemar Birgersson) (n. 1240 - 1302) 1250 - 1275

Birger-jaarlin (1210 - 21.10.1266) poika. Birger-jaarlin oikea nimi oli Birger Maununpoika (Birger Magnusson), ja jaarli oli hänen arvonimensä. Birger-jaarli teki 1249 laajan sotaretken Hämeeseen (ns. II ristiretki), jonka seurauksena Suomi ja Häme liitettiin pysyvästi Ruotsin valtakuntaan.

Birger-jaarli meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua ilman perillistä vuonna 1250 Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Menetettyään kuninkuuden veljelleen Maunu Ladonlukolle Valdemar pakeni Norjaan. Vuonna 1277 Valdemar sai Göötanmaan hallintaansa pariksi vuodeksi, mutta joutui tunnustamaan Maunun kuninkaakseen.

Maunu Ladonlukko (Magnus Ladulås) (n. 1240 - 1290)

1275 - 1290

 

Birger-jaarlin poika, Valdemarin veli. Isän kuoltua Maunusta tuli herttua (Birger-jaarli oli viimeinen jaarli) ja hän sai Södermanlandin läänityksenä. Vuonna 1275 Maunu kukisti Valdemarin Hovan taistelussa tanskalaisten ja saksalaisten avulla. Taistelu kruunusta alkoi jo 1274, kun Valdemar palasi pyhiinvaellusmatkalta Roomasta.
Birger Maununpoika (Birger Magnusson) (n. 1280 - 1321) 1290 - 1318

Birger Maununpoika valittiin kuninkaaksi jo 1284, jotta valta pysyisi Maunu Ladonlukon perheellä. Vuoteen 1298 asti maata johti holhoojahallitus Torgils Knutssonin johdolla. Eerikinkronikan mukaan Birger houkutteli veljensä herttua Eerikin ja herttua Valdemarin Nyköpingin linnaan. Birger vangitsi veljensä ja tapatti heidät hieman myöhemmin.

Maunu Eerikinpoika (Magnus Eriksson) (1316 - 1377)

1319 - 1364,
NO 1319 - 1343

 

Maunu Eerikinpoika valittiin kuninkaaksi kolmivuotiaana. Maunu oli Birger Maununpojan veljen Eerikin poika. Maunu valittiin kuninkaaksi, koska hän oli Norjan kruununprinssi ja hallitsi siten molempia valtakuntia. Knut Jonsson hallitsi valtakuntaa kunnes Maunu Eerikinpoika julistettiin täysi-ikäiseksi 1331. 1332 Maunusta tuli Skånen hallitsija Lundin arkkipiispan avustuksella.

Maunu joutui pakenemaan poikansa Håkanin luokse Norjaan 1363, kun Albrekt Mecklenburgilainen sai vallan. Håkan yritti auttaa isänsä takaisin Ruotsin kuninkaaksi 1364, mutta epäonnistui. Maunu Eerikinpoika jäi Albrekt Mecklenburgilaisen vangiksi ja hänet vapautettiin 1371 suuria lunnaita vastaan. Maunu sai pitää Länsi-Göötanmaan, Taalainmaan ja Värmlannin hallinnassaan.

Maunu hukkui 1377 Norjan rannikolla hänen laivansa haaksirikkouduttua.

Håkan Magnusson (1340 - 1380)

1362 - 1364,
NO 1343 - 1380

Maunu Eerikinpojan poika ja kanssahallitsija.

Albrekt Mecklenburgilainen (Albrekt av Mecklenburg) (n. 1338 - 1412)

n. 1363-1389

 

Mecklenburgin herttua vuodesta 1384. Albrekt oli herttua Albrekt II Mecklenburgilaisen ja Maunu Eerikinpojan sisaren Eufemian poika. Mecklenburgin herttuat olivat sukua myös Sverker nuorempi Kaarlenpojalle tämän tyttären Kristinan kautta.

1363 Ruotsin aatelisto kutsui Bo Jonssonin johdolla Albrektin Ruotsin kuninkaaksi, koska olivat tyytymättömiä Maunu Eerikinpoikaan. Marraskuussa 1363 Albrekt valittiin kuninkaaksi Tukholmassa ja hänet kruunattiin helmikuussa 1364. Tanskan kuningas Valdemar Atterdag auttoi Albrektia pääsemään Ruotsin kuninkaaksi, koska halusi Skånen takaisin hallintaansa. Ruotsissa puhkesi sisällisota, joka kesti vuoteen 1371 asti.

Albrekt oli riippuvainen hallituksestaan, jota johti Bo Jonsson. Kun Bo Jonsson kuoli 1386, Albrekt yritti saada Ruotsin omaan hallintaansa. Bo Jonssonin perilliset pyysivät apua Tanskan kuningatar Margaretalta. Albrekt jäi poikansa Eerikin kanssa Margaretan vangiksi helmikuussa 1389 käydyn taistelun jälkeen. Heidät vapautettiin 1395 sillä ehdolla, että he maksavat suuret lunnaat kolmen vuoden sisällä tai antavat Tukholman Margaretan hallittavaksi. Lunnaita ei koskaan maksettu ja Margareta hallitsi Tukholmaa vuodesta 1398 eteenpäin.

Albrektin jälkeen Pohjoismaiden välille muodostettiin Kalmarin unioni.