Norjan kuninkaat viikinkiajalla

Taulu 1

Norjan ensimmäinen kuningas Harald Kaunotukka sai nimensä kosittuaan naapurikuninkaan tytärtä Gydaa, joka kieltäytyi, koska piti Haraldia liian mitättömänä. Raivostunut Harald vannoi, ettei kampaa tai leikkaa tukkaansa ennen kuin hallitsee koko Norjaa. Harald oli kymmenen vuotta kampaamatta tukkaansa ja sai lisänimen Tupsutukka. Kun koko Norja oli Haraldin vallan alla, hän ryhtyi jälleen kampaamaan hiuksiaan ja sai lisänimen Kaunotukka.

Haraldilla oli ainakin seitsemän vaimoa ja yli kaksikymmentä lasta. Saagat eivät kerro, tehosiko naisiin enemmän Norjan kuninkuus vai kauniit hiukset. Harald antoi lapsilleen valtakuntansa osia hallittavaksi ja moni heistä sai tittelin kuningas. Harald teki Eirik Verikirveestä perijänsä, mutta kiistely Norjan kuninkuudesta jatkui Haraldin kuoltua.

Taulu 2

Norja oli 1000-luvun molemmin puolin Tanskan vallassa ja Norjaa hallitsivat jaarlit, jotka olivat (ainakin nimellisesti) Tanskan kuninkaan alamaisia. Harald Kaunotukan jälkeläinen Olav Tryggvason karkotti tanskalaiset muutamaksi vuodeksi, mutta Norja joutui pian jälleen Tanskan alaisuuteen.

Taulu 3

Norjan viimeinen viikinkikuningas Harald Hårdråde kuoli Stamfordin sillan taistelussa, joka käytiin 25. syyskuuta 1066 hänen ja Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin komentamien armeijoiden välillä. Godwinson yllätti Hadråden tekemällä viisi päivää kestäneen pikamarssin Etelä-Englannista. Vaikka Godwinsonilla oli pienempi armeija, hän onnistui kukistamaan norjalaiset. Tätä taistelua pidetään viikinkiajan loppuna.

Godwinsonin valta ei kuitenkaan kestänyt pitkään. 28. syyskuuta normannien herttua Vilhelm Valloittaja teki maihinnousun Etelä-Englannissa ja Godwinsonin oli marssittava sinne väsyneen armeijansa kanssa kohtaamaan hänet. Godwinson armeijoineen kukistettiin Hastingsin taistelussa 14. lokakuuta.