Keskiaikaiset mitat
Keskiajalla oli käytössä useita erilaisia mittajärjestelmiä, jotka vaihtelivat maittain ja alueittain. Jopa samannimisten mittayksiköiden väliset suhteet vaihtelivat ajan ja paikan mukaan.
Tällä sivulla on esitelty suomalaisia, ruotsalaisia, brittiläisiä ja joitakin venäläisiä mittayksiköitä. Enemmän tietoa keskiajan mitoista löytyy sivulta Historical weights and measures. Brittiläiset mittayksiköt saattavat erota kooltaan samannimisistä USA:ssa nykyisin käytettävistä mittyksiköistä. Koska keskiajalla Amerikkaa ei ollut vielä olemassa ja maapallokin oli litteä, USA:laisia tilavuusmittoja ei käsitellä tällä sivulla.
Tämän sivun mittayksiköt ovatkin lähinnä suuntaa-antavia. Vaikka koko ilmoitettaisiinkin tarkasti SI-järjestelmän mittoina, laskutoimituksen lopputulos on aina likiarvo. Joidenkin mittayksiköiden suuruus on määritetty vasta keskiajan jälkeen, joten niiden suuruusluokasta keskiajalla ei ole täyttä varmuutta.
Painomitat
Vanhat suomalaiset ja ruotsalaiset painomitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| kippunta, [ruots.] skeppspund |
170 kg | 20 leiviskää |
| graani, [ruots.] gran |
Vaihtelee maan ja käyttökohteen mukaan n. 50 mg:sta yli 60 mg:an. | Apteekkipainona (60,6 - 62,1 mg) graania on Ruotsissa käytetty vuoteen 1863 ja Suomessa vuoteen 1887. |
| leiviskä, |
8,5 kg | 20 naulaa. Leiviskästä on käytetty myös arvoa 10 kg. |
| senteri | 42,5 kg | 100 naulaa |
| naula, [ruots.] skålpund |
0,425 kg | 2 markkaa, 32 luotia |
| markka, |
212,5 g | Viikinkiajalla n. 203 g. |
| unssi, [ruots.] uns |
27,9 g | |
| luoti, [ruots.] lod |
13,3 g | 1 luoti apteekkipainona = 1/2 unssia = 14,84 g ja kultapainona 13,93 g |
Venäläiset painomitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| kuli, |
147,42 kg | Yleensä 9 puutaa. Tilavuusmittana käytettynä 300 venäjän naulaa ruisjauhoja, 320 naulaa suurimoita, 360 naulaa rukiita, 260 naulaa ohria, 220 naulaa kauroja. |
| puuta, [ven.] pud |
16,38 kg | 40 Venäjän naulaa |
| berkovets | 163,8 | 10 puutaa |
| venäjän naula, [ven.] funt |
409,5 g |
Brittiläiset painomitat
Tässä ovat yleisimmät painomitat.
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| englantilainen tonni, |
1016 kg | 2240 paunaa, 20 sentneriä. |
| sentneri, [engl.] hundredweight |
50,80 kg | 112 paunaa |
| unssi, [engl.] ounce |
28,25 g | 16 dramia |
| pauna, [engl.] pound |
0,454 kg | 16 unssia. Käytetään myös suomenkielistä nimitystä naula. Italiassa ja Etelä-Ranskassa pauna oli 12 unssia. 1.7.1959 lähtien pauna on ollut 0,454 kg (tarkasti 453,59237 g). |
| gramma, [engl.] gram |
1,037 g | 16 graania. Huom. ei sama kuin SI-järjestelmän gramma. |
| graani, [engl.] grain |
0,0648 g | 7000 graania on 1 pauna. |
| dram | 1,77 g | 27,34375 graania. |
| stone | 6,35 kg | Yleensä 14 naulaa. |
Seuraavat painomitat on laskettu 0,454 kg paunan mukaan. Yksiköiden
suhde paunaan on sama paunan painosta riippumatta.
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| quartern | 1,816 kg |
4 paunaa. |
| block | 2,27 kg |
5 paunaa. |
| head | 3,0645 kg |
6 3/4 paunaa |
| clove, brick | 3,178 kg |
7 paunaa. |
| gallon | 4,54 kg | 10 paunaa. |
| score | 9,08 kg | 20 paunaa. |
| truss, straw | 16,344 kg | 36 paunaa. |
| frail | 22,7 kg | 50 paunaa. |
| firkin | 25,424 kg | 56 paunaa, 2 quartrernia |
| bushel | 28,602 kg | 63 paunaa. |
| tub | 38,136 kg | 84 paunaa. |
| box | 40,86 kg | 90 paunaa. |
| quintel, hundredweight | 45,4 kg | 100 paunaa |
| fagot, seam | 54,48 kg | 120 paunaa. Fagotilla mitattiin rautaa ja terästä, seamilla lasia. |
| sack | 76,272 kg | 168 paunaa, 2 tubia. Käytettiin hiilen ja perunan mittamiseen. |
| wey | 82,628 kg | 182 paunaa. |
Sekalaisia painomittoja
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| assi | n. 48 mg - 58 mg | Kullan ja hopean painon mittaamisessa käytetty yksikkö, käytettiin jo Roomassa. |
| tonni | 454 kg | Laivojen kantokyvystä puhuttaessa tonni tarkoittaa tuhatta paunaa (454 kg) ja viittaa sen painon määrään, jonka laiva pystyy kantamaan ilman että sen uppoama tulee liian syväksi. |
| pauna | 456,6 g (avoirdupois) 453,592 g (16 unssia) 373,2 g (troy) |
Amerikansuomalainen nimitys poundille. |
| iso lästi | 24500 kg | Mittayksikkö, jota käytettiin laivan kantavuuden mittaamisessa. |
| uusi lästi | 4250 kg | Mittayksikkö, jota käytettiin laivan kantavuuden mittaamisessa. |
| lästi, laivanlästi | 2448 kg | Mittayksikkö, jota käytettiin laivan kantavuuden mittaamisessa. |
| unssi | 1. 27.9 g |
1. Kullan ja hopean mittana 2. Apteekkipaino 3. Anglo-saksinen unssi |
| sentaali, senttaali | 100 kg | Samasta painomäärästä voidaan käyttää myös käsitteitä desitonni tai metrinen kvintaali. |
Pituusmitat
Vanhat suomalaiset ja ruotsalaiset pituusmitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| peninkulma, [ruots.] mil |
1. n. 5 km 2. 10 km |
1. Vanha eli Suomen peninkulma oli matka, jonka päähän
koiran haukunta kuuluu. Käytössä 1600-luvulle asti kansan
keskuudessa. 2. Uusi eli Ruotsin peninkulma. Ennen vuotta 1665 pituus vaihteli paikkakunnittain. 1665-1880 mil oli 10,6885 km, jolloin peninkulma oli 10 virstaa. Vuodesta 1881 eteenpäin mil on ollut 10 km. |
| poronkusema | n. 7,5 km | Matka, jonka poro kulkee virtsattuaan ennen kuin virtsaa uudelleen. |
| virsta, [ruots.] fjärdingsväg |
1. 1069 m 2. 2672 m |
1. Suomi 2. Ruotsinvirsta, 2400 syltä. |
| syli, [ruots.] famn |
1,78 m | 3 kyynärää, 6 jalkaa. Sormenpäiden välinen etäisyys kun kädet levitetään. |
| tanko, |
3 - 5,4 m | Kylän tankomitta, 5 - 9 kyynärää |
| steg | 0,9 m | |
| kyynärä, [ruots.] aln |
59,4 cm | 1/3 syltä, 2 jalkaa, 24 tuumaa. Pituus kyynärpäästä sormenpäihin. |
| kortteli, [ruots.] qvart |
14,8 cm | 1 kortteli = 1/2 jalkaa |
| jalka, [ruots.] fot |
29,69 cm | |
| tuuma, [ruots.] tum |
2,474 cm | |
| linja, |
2,06 mm | 1/12 tuumaa, tai 1/10 desimaalituumaa, jolloin 2.97 mm |
| vaaksa | (n. 15-20 cm) | Peukalon ja pikkusormen päiden välinen etäisyys, kun sormet levitetään. |
| [ruots.] skrupel | 0,02969 mm |
Brittiläiset pituusmitat
Ennen kuin roomalaispohjainen mittajärjestelmä otettiin käyttöön 1066, Iso-Britanniassa käytettiin Anglo-Saksien mittajärjestelmää, joka perustui ohranjyvään ja gyrdiin. Anglo-saksien järjestelmä oli todennäköisesti germaanista alkuperää. Mittajärjestelmää määriteltiin uudelleen vuosina 1215,1496, 1588 ja 1758. Nykyinen brittiläinen mittajärjestelmä määriteltiin 1845. Brittiläiset pituusmitat eivät ole samoja kuin suomalaiset saman nimiset mitat.
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Koko verrattuna muihin pituusmittoihin | Lisätietoa |
| ohranjyvä, |
n. 0,85 cm | 1/3 tuumaa | Anglo-saksien perusyksikkö, ohranjyvän pituus. |
| sormenleveys, [engl.] digit |
1,905 cm | 3/4 tuumaa | |
| tuuma, [engl.] ynch, inch |
2,54 cm | Anglo-saksien tuuma, 3 ohranjyvää. | |
| kynsi, [engl.] nail |
5,715 cm | 2 1/4 tuumaa | 3 sormenleveyttä |
| kämmenenleveys, [engl.] palm |
7,62 cm | 3 tuumaa | |
| kämmenenleveys, [engl.] hand |
10,16 cm | 4 tuumaa | Hevosia mitattaessa. |
| [engl.] shaftment | 16,51 cm tai 15,24 cm |
6 1/2 tuuma ennen vuotta 1066, 6 tuumaa sen jälkeen | Käden ja pystyssä olevan peukalon yhteenlaskettu pituus. |
| vaaksa, |
22,86 cm | 3 palmia, 9 tuumaa | Peukalon ja pikkusormen päiden välinen etäisyys, kun sormet levitetään. |
| jalka, [engl.] foot |
30,48 cm | Yleensä 13 tuumaa ennen vuotta 1066, sen jälkeen 12 tuumaa. |
Ennen vuotta 1066 saattoi olla enemmän tai vähemmän kuin 13 tuumaa, riippuen paikasta. |
| kyynärä, [engl.] cubit |
45,72 cm | 18 tuumaa | Tarkkaan ottaen kyynärvarsi. |
| kyynärä, [engl.] ell |
114,3 cm | 20 kynttä tai 45 tuumaa | Tätä kyynärää käytettiin kankaan ja vaatteiden mittamisessa. |
| jaardi, [engl.] yard |
91,44 cm | 3 jalkaa | Käytössä v. 1066 jälkeen. |
| syli, [engl.] fathom |
182,88 cm | 6 jalkaa | Sormenpäiden välinen etäisyys, kun kädet levitetään. |
| [engl.] furlong | n. 201,13 m | 1/8 Englannin mailia | Alun perin furrow long, pitkävako. Vaon pituus kynnetyllä eekkerin kokoisella pellolla. |
| [engl.] league | 4828 m | Yleensä 3 Englannin mailia | Yksi league tarkoittaa matkaa, jonka kävelee tunnissa. |
| maili, englanninpeninkulma, [engl.] mile |
1609 m | Käytössä v. 1066 jälkeen. Alun perin sama kuin roomalaisten maili (5000 jalkaa), mutta 1592 pidennettiin 5280 jalkaan. Skotlanninmaili (pitkämaili) oli 5940 jalkaa ja irlanninmaili 6720 jalkaa. |
|
| keppi, tanko, [engl.] rod |
609,6 cm tai |
Alun perin Saksien gyrd-mittatikku. Alun perin 20 jalkaa. Vuoden 1066 jälkeen 16 1/2 jalkaa. Mitattiin niin, että 16 miestä asettui jonoon varpaat kiinni edellä olevan kantapäissä. Rod oli vasempien jalkojen muodostama pituus, ylimääräinen 1/2 jalka tuli kenkien nahan paksuudesta. |
|
| mittaketju, [engl.] chain |
20,12 m | Jakaantui 100 renkaaseen (link) | Otettu käyttöön 1600-luvulla. 66 jalkaa, vaihtoehto rodille maanmittauksessa. |
Venäläiset pituusmitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| virsta |
1068,84 m | Yleensä 9 puutaa. Tilavuusmittana käytettynä 300 venäjän naulaa ruisjauhoja, 320 naulaa suurimoita, 360 naulaa rukiita, 260 naulaa ohria, 220 naulaa kauroja. |
| Venäjän kyynärä | 71cm | |
| versokka | 4,445 cm | |
| setvertti | 17,78 cm |
Sekalaisia pituusmittoja
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| meripeninkulma | 1,852km | 1 solmu on 1 mpk/h. |
Pinta-alamitat
Vanhat suomalaiset ja ruotsalaiset pinta-alamitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| äyrinmaa, |
- | 11 777 (neliö)kyynärää (vuonna 1633) |
| penninginmaa, [ruots.] penningland |
- | 490 7/10 (neliö)kyynärää |
| äyrityisenmaa, |
- | 3 926 (neliö)kyynärää |
| kapanala,
|
- | 1/32 osa tynnyrinalasta = 1.54 aaria |
| tynnyrinala, [ruots.] tunneland |
4936,5 neliömetriä |
Peltoala, joka saatiin viljeltyä yhdellä tynnyrillisellä viljaa. |
Brittiläiset pinta-alamitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| eekkeri, [engl.] acre |
4047 neliömetriä | Saksilainen yksikkö, nimi tarkoittaa peltoa. 1 furlong kertaa 4 rodia. Todennäköisesti tarkoittanut pinta-alaa, jonka pystyi kyntämään päivässä. 640 eekkeriä on yksi neliömaili. |
Tilavuusmitat
Vanhat suomalaiset ja ruotsalaiset tilavuusmitat
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| lästi | 1500 l - 2100 l | Vanha vaihtelevankokoinen tilavuusmitta. Yleensä lästi oli 12 tynnyriä ja tynnyrin tilavuus vaihteli 125 l:n ja 175 l:n välillä. |
| tynnyri, |
125,6 l | 48 kannua, juokseva aine, esim. terva. |
| tynnyri, |
n. 165 l | viljamitta |
| parmas, [ruots.] parm |
- | 2 kesäkuormaa |
| kesäkuorma, |
Tynnyrinalalta saatiin keskim. 4 kesäkuormaa heiniä | |
| talvikuorma, |
- | Hieman isompi kuin kesäkuorma |
| [ruots.] kapplass | - | 4 aamia (heinää) |
| aami, |
157 l | Heinämittana ¼ kuormaa |
| kannu | 2,6172 l | |
| kappa | 4,58 l | Käytetään yhä torilla perunamäärän mittana. |
Brittiläiset tilavuusmitat
Tilavuusmitat riippuivat mitattavasta aineesta, joten brittiläinen tilavuusjärjestelmä on käsittämättömän sekava.
Nykyisin Britanniassa käytetään Brittiläisen imperiumin gallonaa (imperial gallon), joka on 4,54609 litraa. Keskiajalla viiniä mitattiin Englannissa viinigallonalla, joka oli 3,78541 litraa. Tosin tämä arvo standardoitiin vasta 1707, joten sitä ennen viinigallonan suuruus vaihteli. Olutgallona oli 4,621 litraa.
Vehnän- ja ohranjyviä mitattiin viljagallonalla, joka oli 4,4048 litraa.Vuonna 1303 kuningas Edward I antoi asetuksen, jonka mukaan gallonaan meni 8 paunaa vehnänjyviä. 1400-luvulla määriteltiin ns. Winchesterin gallonat eri aineille. Viljagallonat ovat perinteisesti olleet nestegallonaa isompia, koska viljanjyvien väliin jää ilmaa. Skotlannissa käytetty gallona taas oli 13,63 litraa.
Seuraavassa taulukossa ovat tilavuusmittojen väliset suhteet. Vastaava
litrakoko riippuu siitä, mitä gallonaa käytetään
perusyksikkönä. Taulukossa litrakoot on laskettu viljagallonalla
(4,4048 litraa).
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| [engl.] gill | 0,13765 l | 1/4 pintia |
| kuppi, pikari, malja, [engl.] cup |
0,2753 l | 2 gilliä, 1/2 pintia |
| [engl.] pint | 0,5506 l | 2 cupia |
| neljännesgallona, [engl.] quart |
1,1012 l | 2 pintiä |
| kannu, tuoppi, [engl.] pottle |
2,2024 l | 2 quartia, 4 pintiä |
| gallona, [engl.] gallon |
4,4048 l | 2 pottlea, 8 pintiä |
| [engl.] peck | 8,8096 l |
2 gallonaa, 16 pintiä |
| vakka, [engl.] bushel |
35,2384 l | 4 peckiä, 8 gallonaa |
| [engl.] bag | 105,7152 l | 3 bushelia |
| [engl.] chauldron, chaldron | 1268,5824 l | 12 bagiä, 36 bushelia. Chaldron on lähinnä hiilimitta. |
| [engl.] coombe | 140,9536 l |
4 bushelia |
| [engl.] quarter | 281,9072 l | 2 coombea |
| lasti [engl.] load, wey |
1409,536 l | 5 quarteria |
| lästi, [engl.] last |
2819,072 l | 2 loadia tai weytä |
Seuraavassa taulukossa ovat oluen tilavuusyksikköjen suhteet. Olutgallona on 4,621 litraa.
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| nelikko, [engl.] firkin |
41,589 l | 9 olutgallonaa |
| [engl.] kilderkin | 83,178 l | 2 firkiniä, 18 gallonaa |
| tynnyri, [engl.] barrel |
166,356 l | 2 kilderkiniä, 36 gallonaa |
| härkätynnyri, [engl.] hogshead |
249,534 l | 1 1/2 barrelia, 54 gallonaa |
| [engl.] puncheon | 332,712 l | 1 1/3 hogsheadiä, 72 gallonaa |
| [engl.] butt, pipe | 499,068 l | 1 1/2 puncheonia, 2 hogsheadiä, 108 gallonaa |
| sammio, |
998,136 l | 2 pipea, 216 gallonaa |
Seuraavassa taulukossa ovat viinin tilavuusyksikköjen suhteet. Viinigallona on 3,78541 litraa.
| Mittayksikkö | SI-järjestelmä | Lisätietoa |
| [engl.] anker | 37,8541 l | 10 viinigallonaa |
| [engl.] rundlet | 68,13738 l | 18 gallonaa |
| tynnyri, [engl.] barrel |
119,240415 l | 31,5 gallonaa |
| [engl.] tierce | 158,98722 l | 42 gallonaa |
| härkätynnyri, [engl.] hogshead |
238,48083 l | 63 gallonaa |
| [engl.] puncheon | 317,97444 l | 2 tierceä, 84 gallonaa |
| [engl.] butt, pipe | 476,96166 l | 1 1/2 puncheonia, 126 gallonaa |
| sammio, [engl.] tun |
953,92332 l |
2 pipea, 252 gallonaa |