Puoli vuotta myöhemmin Twilley ja Huebner istuivat Uuden Dortmundin keskustornissa samassa kokoushuoneessa pormestari Inuyaman, Uuden Dortmundin hallintoraadin sekä usean muun tiedemiehen kanssa. Inuyama ei näyttänyt iloiselta.
- Jos kertomanne pitää paikkansa, jotain on todella pahasti vialla, Inuyama ärisi.
- Olemme tehneet ajoituksen kolmeen kertaan eri menetelmillä ja tulos on ollut aina sama, Twilley sanoi. – Rakennuksesta löytynyt termainiitti kuoli noin 170 vuotta sitten. Suurin osa muista löytämistämme termainiittien jäänteistä on 200-400 vuoden ikäisiä. Jäänteiden perusteella muutaman vuosisadan sisällä on tapahtunut useita termainiittien joukkokuolemia.

- Cabral Epsilon saapui tänne vähän päälle 400 vuotta sitten, Inuyama sanoi. – En ole tiedemies, mutta tiedän sen verran, että Von Neumann –luotain ei aloita maankaltaistamista, jos sen tutkimassa maailmassa on jo elämää tai se ei pysty täysin varmasti sulkemaan pois elämän mahdollisuutta. Miten te siis oikein selitätte tämän?
Huebner rykäisi vaivautuneesti.
- Olen tutkinut Cabral Epsilonin lokitiedot tarkasti. Näyttää siltä, että luotaimeen osui suuri määrä gammasäteilyä hieman ennen kuin se saapui tähän planeettakuntaan. Ilmeisesti kyseessä oli jonkin supernovan aiheuttama säteilymyrsky. Säteilyn määrä oli niin suuri, että säteilysuoja ei pystynyt pysäyttämään sitä. Se näyttää vaikuttaneen elämäntunnistusalgoritmiin. Kyseessä ei ole mikään uusi asia, kosmisen säteilyn havaittiin vaikuttavan elektroniikkaan jo muinaisella 1900-luvulla.

- Tarkoitatteko, että ohjelmistovika aiheutti ensimmäisen löytämämme älyllisen sivilisaation tuhoutumisen?
- Kyseessä ei ollut varsinaisesti ohjelmistovika, koska koko elämäntunnistusalgoritmi pyyhkiytyi pois, Huebner tarkensi.
- Miten on mahdollista, ettei tuollaista vikaa havaittu?
- Cabral Epsilonissa on kyllä tarkistusohjelma, mutta säteily vaikutti siihenkin niin, että analyysien tulokset olivat käänteisiä. Tarkistusohjelma havaitsi, ettei elämäntunnistusalgoritmista tullut mitään tuloksia ulos, mutta ohjelmistovian vuoksi se kuvitteli algoritmin olevan kunnossa. Kunnossa olleen varmuuskopion kohdalla tarkistusohjelma päätteli saman vian vuoksi, että se oli vaurioitunut, jolloin pääjärjestelmä teki uuden varmuuskopion kopioimalla sen päälle tyhjän elämäntunnistusalgoritmin.

Huoneeseen laskeutui ahdistava hiljaisuus ja Huebner tunsi olonsa epämukavaksi. Hänen helpotuksekseen Inuyama käänsi vihaisen katseensa astronomi Larseniin. Huebnerin kävi sääliksi tukevaa Larsenia, joka hikoili tuskissaan, vaikkei kyseessä ollutkaan hänen vikansa.
- Miksei tällaista vikamahdollisuutta ole huomioitu luotaimen suunnittelussa? Inuyama tivasi.
- Itse asiassa uudemmissa Tienraivaaja-luokan luotainten versioissa tämä vikamahdollisuus on korjattu kaksisuuntaisella analyysillä, Larsen vastasi. - Cabral Epsilon on kuitenkin ensimmäisen sarjan luotaimia.

- Montako näitä ensimmäisen sarjan luotamia on vielä olemassa?
- Ei aavistustakaan, varmaankin kymmeniä, ellei satoja. Tienraivaaja-luotaimet monistuvat automaattisesti, joten kukaan ei tiedä niiden kokonaismäärää. Kaiken kaikkiaan eri versioiden kopioita lienee Linnunradalla tuhansia.
- Tämä voi siis tapahtua uudestaan jossain muualla? Twilley kysyi huolissaan. – Jokin muukin luotain voi muuttua elämää tuhoavaksi berserkiksi?

- Se on mahdollista, mutta epätodennäköistä, Larsen vastasi. – Todennäköisyys, että juuri samat bitit kääntyvät juuri samalla tavalla aiheuttaen saman vian jonkin muun luotaimen vianhallinnassa on melkein olematon. Cabral Epsilon oli poikkeustapaus, joten meillä ei ole mitään ongelmaa.
- Unohditko, että Cabral Epsilon monisti itsensä? Huebner puuttui puheeseen. - Sen kopio Cabral Epsilon-Alfa on matkalla kohti seuraavaa tähtijärjestelmää. Jos myös Cabral Epsilon-Alfa pääsee monistamaan itsensä, Linnunradalla kulkee jossain vaiheessa useita berserkkejä.

Huoneeseen tuli jälleen hetkeksi ahdistunut tunnelma. Larsenin kasvot muuttuivat punaisiksi kaikkien tuijottaessa häntä odottavasti. Larsen mietti kuumeisesti ratkaisua.
- Cabral Epsilon-Alfa ei ole myöskään ongelma, Larsen sanoi viimein. – Me voimme lähettää sille uudelleenohjelmointisignaalin, jolla asennamme toimivan elämäntunnistusalgoritmin. Jos asennus ei onnistu, voimme sulkea koko luotaimen. Luotain kulkee valoa hitaammin, joten radiosignaali saa sen kiinni ennen seuraavaa tähtijärjestelmää. Ongelma on vain siinä, että Uudella Dortmundilla ei ole tarpeeksi voimakasta radiolähetintä.

Resurssipihi Inuyama näytti synkältä. Muut arvasivat hänen miettivän, kuinka suuri urakka tähtienvälisen radiolähettimen rakentaminen olisi ja kuinka paljon se hidastaisi Uuden Dortmundin kehitystä.
- Olen varma, että muutkin siirtokuntakaupungit osallistuvat lähettimen rakentamiseen, kunhan kuulevat selvityksemme, Larsen sanoi arasti. - Meillä on joka tapauksessa monta vuotta aikaa rakentaa lähetin, tätä ongelmaa ei tarvitse ratkaista nyt heti.

- Meidän ei tarvitse rakentaa lähetintä, koska sellainen on jo olemassa, Huebner sanoi.
Larsen katsoi häntä kysyvästi.
- Cabral Epsilon kiertää yhä Zalktista, Huebner jatkoi. – Sillä on voimakas radiolähetin, jolla se on yhteydessä siirtokunta-alukseen. Voimme käyttää sen lähetintä Cabral Epsilon-Alfan korjaamiseen tai sammuttamiseen.
- Sittenhän meillä ei ole mitään ongelmaa, Inuyama sanoi iloisena. – Te tekniikan ihmiset hoidatte varmaankin yksityiskohdat? Hienoa. Haluaisin nyt kuulla enemmän tämän maailman alkuperäisestä asujaimistosta.

Inuyama nyökkäsi Twilleylle, joka aloitti selvityksensä.
- Termainiitit olivat älyllinen humanoidilaji, jonka kaupunkeja on sittemmin löydetty muualtakin Zalktiksesta, Twilley selitti. - Kaupungit ovat vuoristoseuduilla ja alangoilta on löytynyt jälkiä vanhemmista kaupungeista, jotka on jostain tuntemattomasta syystä hylätty. Termainiittien biologia ja kulttuuri ovat täysiä mysteereitä ja kestää kauan, ennen kuin niistä voidaan sanoa mitään varmaa. Jo pelkät arkeologiset kaivaukset rauniokaupungeissa tulevat viemään vuosia.

- Merkinnät ensimmäisenä löytämämme rakennuksen seinällä ovat todennäköisesti kirjoitusta, Twilley jatkoi. – On epävarmaa, pystytäänkö sitä koskaan tulkitsemaan. Termainiittien kielestä ei ole mitään tietoja, mutta se perustuu todennäköisesti täysin erilaiseen käsitejärjestelmään kuin ihmisten kielet.
- Kaivauksiin ja muihin tutkimuksiin löytyy varmaankin halukkaita osallistujia myös muista siirtokuntakaupungeista, joten meidän ei tarvitse kustantaa kaikkea, Inuyama sanoi. – Kyseessähän on koko ihmiskuntaa koskettava asia.

- Entä ne isot olennot, ne liguriinit? Larsen kysyi.
- Niistä tiedetään vielä vähemmän, Twilley vastasi. – Olemme löytäneet liguriinien jäänteitä, jotka ovat noin kolme tuhatta vuotta vanhoja, mutta emme sen tuoreempia. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyisin elävät liguriinit ovat monella tapaa erilaisia kuin ne, joiden jäänteitä olemme löytäneet. Esimerkiksi luusto ja hampaat ovat muuttunut radikaalisti. Nyky-liguriinit ovat sopeutuneet äärimmäisen hyvin maankaltaistettuun ympäristöön. Se on hyvin omituista.
- Mikä siinä on niin omitusta?

- Aivan kuin liguriinien evoluutio olisi hypännyt muutamassa vuosisadassa eteenpäin saman matkan, mihin maapallolla olisi tarvittu miljoonia vuosia, Twilley vastasi. - Jos niiden evoluutio oli todella niin ällistyttävän nopeaa, miksi termainiitit eivät pystyneet sopeutumaan samassa ajassa? Kaikkein häiritsevintä on juuri tämä välikauden löytöjen puute. Meiltä ei ole kadoksissa pelkästään puuttuva rengas, vaan koko evoluutioketju varhaisliguriineista nyky-liguriineihin.
- Miksi ne kerääntyvät kaupunkien luokse? Inuyama kysyi.
- Emme tiedä, ehkä ne aistivat kaupungista säteilevän hukkalämmön. Onneksi liguriinit ovat vielä elossa, joten voimme tarkkailla niitä saadaksemme lisätietoa.

Kun kokous oli päättynyt ja muut lähteneet, Inuyama nousi ja meni ikkunan luokse. Uuden Dortmundin keskustornista näki kauas. Kaupungin ulkopuolella istui muutama liguriini katselemassa kaupunkiin päin. Ne olivat niin suuria, että ne erotti näinkin kaukaa. Yksi niistä puraisi vieressään kasvaneen puun poikki ja ryhtyi syömään sitä jauhaen hitaasti suurilla leuoillaan. Muiden liguriinien katse oli yhä suunnattuna kaupunkiin. Inuyamasta tuntui kuin ne olisivat katsoneet suoraan häneen.

Seuraava >>