« Sounds of Silence | Memoria volatilis | Miehet, jotka vihaavat naisia »

huhtikuu 13, 2009

Maailma ilman meitä

maailmailman.jpgAlan Weismanin Maailma ilman meitä muodostaa tavallaan trilogian Jared Diamondin kirjojen Tykit, taudit ja teräs ja Romahdus kanssa. Tykit, taudit ja teräs kertoo sivilisaatioiden kehittymisestä, Romahdus niiden tuhoutumistavoista ja Maailma ilman meitä siitä, mitä tapahtuu kun ihmiskunta on päättänyt päivänsä.

Synkästä aiheestaan huolimatta Maailma ilman meitä on itse asiassa melko optimistinen kirja. Luonto korjaa ihmisen aiheuttamat tuhot melko pian saatuaan siihen mahdollisuuden. Kaupungit ja tiet katoavat, patojen hajottua joet palaavat normaaleihin uomiinsa, ilmasto pääsee takaisin tasapainoon hiilidioksidipäästöjen loputtua ja otsonikatokin korjaantuu lopulta. Maapallon pian on kuitenkin hieman eri asia kuin ihmisen pian. Joidenkin tuhojen korjaamiseen menee satoja, jopa tuhansia vuosia, mutta dinosaurusten 160 miljoonaiseen valtakauteen verrattuna vuosisata tai vuosituhat on vain ohikiitävä hetki.

Ainoat asiat, jotka jäävät maapallolle ikuisesti ovat muovi ja ydinjäte. Muovi pilkkoutuu yhä pienemmiksi palasiksi, mutta säilyy luonnossa lähes loputtomiin ellei sitten jokin mikrobi päätä ryhtyä käyttämään sitä ravinnokseen. Tyynenmeren jätepyörteessä riittäisi ruokaa isommallekin mikrobipopulaatiolle. Ydinjäte sen sijaan pysyy, sillä fysiikan lakeja ei voi muuttaa ja puoliintumisajat ovat vakioita. Ainut mahdollisuus on, että evoluutio kehittää mutaation kautta lajeja, jotka selviävät korkeammasta säteilymäärästä.

Ihmisen kesyttämistä lajeista ainoastaan kotikissa on varma selviytyjä. Sehän ei ole koskaan oikeastaan edes kesyyntynyt ja on pohjimmiltaan samanlainen saalistaja kuin villit kissapedotkin. Ihmisten kadottua petoeläinkanta lähtee kasvuun ja pedot syövät hengissä selviytyneet naudat, siat, kanat ja lampaat. Koirienkin kohtalona on todennäköisesti joutua susiserkkujensa ruokapöytään, sillä pitkälle jalostetuilla koirilla ei ole mahdollisuuksia selvitä luonnossa. Ihmisten jälkeen todennäköisin hallitsevaksi päätyvä laji on simpanssi, ellei ihminen onnistu tappamaan niitä(kin) sukupuuttoon. Simpanssit ovat jo kehittäneet keihään eikä ole mitään syytä, miksi ne eivät voisi aikaa myöten kehittää myös tulta, pyörää, ruutia ja sähköä.

Weismanin mukaan ihmiskunnan katoaminen yllätäen ei kuitenkaan ole todennäköinen skenaario. Saastuminen, luonnonvarojen loppuminen, hallitsematon väestönkasvu ja tartuntaudit voivat viedä suurenkin osan ihmispopulaatiosta, mutta koko ihmiskunnan äkillisen katoamisen voi aiheuttaa vain totaalinen ydinsota. Maailma ilman meitä tarjoaa ainoaksi lähes varmaksi selviytymiskeinoksi Kiinan tyylisen yhden lapsen politiikan. Maailmanlaajuisesti sovellettuna ihmisten määrä palautuisi vuosisadassa noin miljardiksi, joka olisi maapallon kannalta siedettävä taso. Skenaariona yhtä todennäköinen kuin se, että avaruusolennot saapuvat Elviksen johdolla pelastamaan meidät, sillä monet uskonnolliset ryhmittymät vastustavat kaikkea syntyvyyden säännöstelyä.

Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |
(0) kommenttia - comments

Kommentoi - Post a comment

Jos et ole kommentoinut aikaisemmin, kommenttisi ilmestyy vasta kun se on hyväksytty.