« maaliskuu 2009 | Memoria volatilis | toukokuu 2009 »
huhtikuu 29, 2009
X-Men Origins: Wolverine
Kävimme katsomassa X-Men Origins: Wolverinen ennakkonäytöksessä. Odotukset eivät kyllä olleet kovin korkealla X-Men 3:n jälkeen. Toisaalta X-Men 3 oli niin huono, että siitä on vaikea enää huonontua. Wolverine on aina ollut suosikkini Ryhmä-X:n jäsenistä, joten varauduin pettymykseen.
Koska en ole lukenut Origins-sarjakuvaa, tuntui aluksi vähän oudolta nähdä Wolverine alkutekstien aikana Yhdysvaltain sisällissodassa mutta ajatukseen hänen korkeasta iästään tottui aika pian. Alkutekstit olivat Watchmenin tapaan olennainen osa itse tarinaa. Kun päästiin lähemmäs nykyaikaa Wolverine alkoi muistuttaa enemmän 1980-luvun sarjiksista tuttua hahmoa. Juonikin parani elokuvan edetessä. Joku voisi tietysti valittaa kaanonin rikkomisesta kun uusia ja vanhoja supersankareita yhdistellään miten huvittaa, mutta minua se ei haitannut. Supersankaritarinoihin kuuluu tarinan uusiksi kirjoittaminen, murhasihan Batmaninkin vanhemmat yhdessä versiossa Jokeri ja toisessa joku tavallinen ryöstäjä.
Kaiken kaikkiaan X-Men Origins: Wolverinen oli positiivinen yllätys. Elokuvaa paransi se, että keskityttiin muutamaan henkilöön eikä tungettu mukaan liikaa supersankareita kuten X-Men -elokuvissa. Erikoismaininnan elokuva ansaitsee kohtauksesta, jossa Wolverine silpoo lentävän helikopterin roottorit ollessaan itse kyydissä. Juuri tuollaista rämäpäisyyttä häneltä odottaakin. Negatiivisella puolella taas Deadpool on melko turha pahis, jonka ainut tarkoitus on päätyä listittäväksi. Annetaan elokuvalle kuitenkin neljä Wolverinen kuudesta adamantiumkynnestä. Lopputekstien jälkeen tulee muuten vielä ekstrakohtaus.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:54
(0) kommenttia - comments
huhtikuu 24, 2009
Indus-kulttuurin merkit ovat kirjoitusta
Indus-joen laaksossa vuosien 2500-1900 eKr. tienoilla kukoistaneen korkeakulttuurin jälkeensä jättämissä esineissä olevia merkkejä on tutkittu tietokoneanalyysillä ja tulosten mukaan symbolit ovat kirjoitusta. Itse kielen tulkitseminen onkin sitten vaikeampaa, sillä tutkijoilla ei ole käytössä Rosettan kiven tapaista käännösapua. Esineistöstä on löydetty tähän mennessä yli 400 erilaista merkkiä, jotka pitäisi tulkita ja lisäksi löydetyt tekstinpalaset ovat hyvin lyhyitä. Muinaisten kielien tulkitsemisesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Simon Singhin Koodikirja: salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan, jossa on aiheelle omistettu luku.
YLE: Indus-kulttuurin merkistöt ovat kieltä
Science Daily: Indus Script Encodes Language, Reveals New Study Of Ancient Symbols
Guardian: Scientists claim to have found language of ancient Indus civilisation
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:14
(0) kommenttia - comments
huhtikuu 18, 2009
Miehet, jotka vihaavat naisia
Olen pyrkinyt välttämään Stieg Larssonin kirjojen lukemista, koska niitä on hehkutettu niin paljon. Kovasti hehkutettu Da Vinci -koodi oli niin karvas pettymys, että sen jälkeen olen vältellyt bestsellereitä. Harva kirja kun kuitenkaan oikeasti on ihan niin hyvä kuin mitä mediassa väitetään. Nyt kun Larssonin kirjasta on tehty elokuva, niin päätin viimein lukea Miehet, jotka vihaavat naisia.
Miehet, jotka vihaavat naisia alkaa perinteisenä suljetun huoneen mysteerinä. Päähenkilö Mikael ”Kalle” Blomkvist palkataan tutkimaan, mitä tapahtui Harriet Vangerille vuonna 1966. Harriet katosi jälkiä jättämättä saarelta, josta ei katoamishetkellä päässyt huomaamatta pois. Tapausta voisi pitää hukkumisonnettomuutena, ellei joku vuosittain muistuttaisi suvun päämiestä Henrik Vangeria tapahtuneesta. Itse Vangerin suku on jonkinlainen Charles Mansonin perheen ja natsipuolueen sekoitus, jonka jäsenet ovat joko omalaatuisia tai täysin seonneita. Tämän enempää ei itse juonesta voikaan kertoa paljastamatta liikaa.
Miehet, jotka vihaavat naisia on lähes niin hyvä kuin mitä väitetään ja alkupuoli on piinaavan jännittävä. Loppupuolella kirja alkaa kuitenkin menettämään otettaan ja loppuratkaisu ei ole ihan dekkarisääntöjen mukainen. Eikä kyllä täysin uskottavakaan. Arvosanaksi kirja saa kuitenkin neljä Vangerin sekopäisen suvun jäsentä viidestä.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 10:33
(1) kommenttia - comments
huhtikuu 13, 2009
Maailma ilman meitä
Alan Weismanin Maailma ilman meitä muodostaa tavallaan trilogian Jared Diamondin kirjojen Tykit, taudit ja teräs ja Romahdus kanssa. Tykit, taudit ja teräs kertoo sivilisaatioiden kehittymisestä, Romahdus niiden tuhoutumistavoista ja Maailma ilman meitä siitä, mitä tapahtuu kun ihmiskunta on päättänyt päivänsä.
Synkästä aiheestaan huolimatta Maailma ilman meitä on itse asiassa melko optimistinen kirja. Luonto korjaa ihmisen aiheuttamat tuhot melko pian saatuaan siihen mahdollisuuden. Kaupungit ja tiet katoavat, patojen hajottua joet palaavat normaaleihin uomiinsa, ilmasto pääsee takaisin tasapainoon hiilidioksidipäästöjen loputtua ja otsonikatokin korjaantuu lopulta. Maapallon pian on kuitenkin hieman eri asia kuin ihmisen pian. Joidenkin tuhojen korjaamiseen menee satoja, jopa tuhansia vuosia, mutta dinosaurusten 160 miljoonaiseen valtakauteen verrattuna vuosisata tai vuosituhat on vain ohikiitävä hetki.
Ainoat asiat, jotka jäävät maapallolle ikuisesti ovat muovi ja ydinjäte. Muovi pilkkoutuu yhä pienemmiksi palasiksi, mutta säilyy luonnossa lähes loputtomiin ellei sitten jokin mikrobi päätä ryhtyä käyttämään sitä ravinnokseen. Tyynenmeren jätepyörteessä riittäisi ruokaa isommallekin mikrobipopulaatiolle. Ydinjäte sen sijaan pysyy, sillä fysiikan lakeja ei voi muuttaa ja puoliintumisajat ovat vakioita. Ainut mahdollisuus on, että evoluutio kehittää mutaation kautta lajeja, jotka selviävät korkeammasta säteilymäärästä.
Ihmisen kesyttämistä lajeista ainoastaan kotikissa on varma selviytyjä. Sehän ei ole koskaan oikeastaan edes kesyyntynyt ja on pohjimmiltaan samanlainen saalistaja kuin villit kissapedotkin. Ihmisten kadottua petoeläinkanta lähtee kasvuun ja pedot syövät hengissä selviytyneet naudat, siat, kanat ja lampaat. Koirienkin kohtalona on todennäköisesti joutua susiserkkujensa ruokapöytään, sillä pitkälle jalostetuilla koirilla ei ole mahdollisuuksia selvitä luonnossa. Ihmisten jälkeen todennäköisin hallitsevaksi päätyvä laji on simpanssi, ellei ihminen onnistu tappamaan niitä(kin) sukupuuttoon. Simpanssit ovat jo kehittäneet keihään eikä ole mitään syytä, miksi ne eivät voisi aikaa myöten kehittää myös tulta, pyörää, ruutia ja sähköä.
Weismanin mukaan ihmiskunnan katoaminen yllätäen ei kuitenkaan ole todennäköinen skenaario. Saastuminen, luonnonvarojen loppuminen, hallitsematon väestönkasvu ja tartuntaudit voivat viedä suurenkin osan ihmispopulaatiosta, mutta koko ihmiskunnan äkillisen katoamisen voi aiheuttaa vain totaalinen ydinsota. Maailma ilman meitä tarjoaa ainoaksi lähes varmaksi selviytymiskeinoksi Kiinan tyylisen yhden lapsen politiikan. Maailmanlaajuisesti sovellettuna ihmisten määrä palautuisi vuosisadassa noin miljardiksi, joka olisi maapallon kannalta siedettävä taso. Skenaariona yhtä todennäköinen kuin se, että avaruusolennot saapuvat Elviksen johdolla pelastamaan meidät, sillä monet uskonnolliset ryhmittymät vastustavat kaikkea syntyvyyden säännöstelyä.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 09:52
(0) kommenttia - comments
huhtikuu 09, 2009
Sounds of Silence
Viime aikoina olen enimmäkseen katsonut Langalla-sarjaa DVD:ltä ja leikkinyt kameralla.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 06:36
(0) kommenttia - comments
huhtikuu 01, 2009
Helsinki menettää kaupunkioikeudet
Turun yliopiston tutkijoiden mukaan Kustaa Vaasan kirjoittamaksi väitetty Helsingin perustamisasiakirja onkin väärennös. Paperi- ja musteanalyysien mukaan asiakirjaa ei ole voitu kirjoittaa vuonna 1550. Asiakirjan kirjoittamisessa on käytetty rautagallusmustetta, mutta 1500-luvulla Ruotsi-Suomessa käytettiin vielä hiilimustetta. Lisäksi paperin valmistuksessa on käytetty lumppuja, jotka kuituanalyysin mukaan ovat peräisin 1700-luvulta.
Koska Helsingille ei näin ollen ole koskaan myönnetty kaupunkioikeuksia, se menettää kuntahallintolain mukaan asemansa kaupunkina ja on tästä päivästä lähtien maalaiskunta. Samalla Helsinki menettää asemansa Suomen pääkaupunkina. Valtioneuvosto kokoontuu tänään päättämään uuden pääkaupungin sijainnista. Erityisen vahvoilla ovat Turku, joka oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1827 asti ja Vaasa, jossa senaatti kokoontui sisällissodan aikana. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan pääkaupungiksi tulisi harkita myös Kuopiota, jonne Lääkelaitosta ollaan siirtämässä. Kaiken muunkin valtionhallinnon siirtäminen samalla Kuopioon toisi synergiaetuja.
Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtajan Jussi Pajusen mukaan Helsinki aikoo hankkia menettämänsä kaupunkioikeudet takaisin. Helsinki joutuu kuitenkin anomaan kaupunkioikeuksiaan EU:n hallintovaliokunnalta, sillä Euroopan kaupunkien sääntely on siirretty kansallisilta parlamenteilta EU:lle. Bulgarian ja Romanian liityttyä EU:hun vuonna 2007 hallintovaliokunta on pahasti ruuhkautunut ja Helsingin anomus otettaneen käsittelyyn vasta vuonna 2017. Helsinki saanee kaupunkioikeudet näillä näkymin vuonna 2021.
Turun Sanomat: Turusta jälleen pääkaupunki?
Lähettänyt – Sent by Jussi | 06:34
(0) kommenttia - comments