Indiana Jones ja viimeisin ristiretki
Nyt on sitten nähty viimeisin (viimeinen?) osa Indiana Jonesin seikkailuista eli Kristallikallon valtakunta. Edellisestä ehtikin jo vierähtää lähes 20 vuotta. Aikaa on vierähtänyt myös Jonesin maailmassa ja nyt seikkaillaan 1950-luvulla. Vastassa on natsien sijaan neukkuja, jotka ovat pahiksina vähän liian totisia. Atomiaika ja kylmän sodan maailma eivät muutenkaan täysin sovi Indiana Jonesien seikkailulliseen henkeen. Juonesta ei voi kertoa paljoa spoilaamatta elokuvaa, mutta kerrotaan sen verran, että elokuvan kristallikallolla ei ole mitään tekemistä juuri väärennöksiksi paljastuneiden kristallikallojen kanssa, vaikka uutisissa nämä onkin kytketty toisiinsa. Ajoittaisesta puisevuudesta ja kankeudesta huolimatta elokuva saavuttaa kuitenkin välillä edellisten osien vauhdin. Kyllä tämä kannattaa käydä katsomassa, mutta Viimeinen ristiretki taitaa sittenkin olla se paras Indy-elokuvista. Indyn ohella toinen tämän vuoden odotetuista (ainakin minun odottamistani) elokuvista on Dark Knight.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:15
(1) kommenttia - comments
Kommentit
Kerrankin hauska ja vauhdikas elokuva. Mitä enemmän taustatietoja, sen kivempaa katsomossa on. Minäkin kuiskailin tyttärelle tietoja yksityiskohtien takaa koko leffan ajan. Vauhdiltaan elokuva on jälleen kerran kokemuksen äärirajoilla.
Kyllähän elokuvassa hauskoja hetkiä oli. Mainio oivallus oli Indiana Jonesin joutuminen juuri siihen keinokylään, joka räjäytetään koemielessä atomipommilla.
Sekin kävi ilmi, että Indiana Jonesin isä on James Bond / Sean Connery. Varmuuden vuoksi valokuva tuli kuviin useamman kerran.
Isä piti elokuvasta enemmän kuin tytär, mutta äitikin viihtyi.
Kylmän sodan aihepiiristä huolimatta yleiset poliittiset kommentaatiot olivat taitavasti varsin vähäisiä, eivätkä aivan yksipuolisiakaan. Indiana Jones joutuu nimittäin kylmän sodan vainoissa mustalle listalle ja ulos yliopistosta.
Hieman arveluttavampaa taas oli kohtaus kirjastossa: Indiana Jones hurauttaa venäläisiä agentteja paetessaan yliopiston kirjaston läpi nuoren ystävänsä ohjaamassa moottoripyörässä ja kertoo pinko-opiskelijoille, että elämä on kirjaston ulkopuolella. Noinkohan sentään, kun siellä se kuolema uhkasi joka nurkan takana.
Lähettänyt Sedis | 08.06.08 10:14