Laskiaispulla
(Ehkä tämä olisi sopinut paremmin ruokablogiini, mutta laitetaan tänne.)
Hieman laskiaispullan historiasta. Laskiaispullaperinne on tullut Suomeen Ruotsista, kuten moni muukin asia. Tarinan mukaan laskiaispullan olisi keksinyt ruotsalainen leipurioppilas, jonka leipurimestari lupasi säästää raipparangaistukselta, mikäli tämä kehittäisi uuden ja entistä paremman pullan. Leipurioppilas keksi laittaa pullan väliin mantelimassaa ja kermavaahtoa ja säästyi rangaistukselta. Se ei ole tiedossa, mistä rangaistus oli alun perin tulossa vai oliko kyseessä vain leipurin tapa motivoida alaisiaan. Innovoi uutta tai saat raippaa. Itse pulla on kotoisin Saksasta, jossa sitä syötiin jo 1600-luvulla. Saksalainen pulla ruskistettiin voissa ja maustettiin tavallisilla rusinoilla sekä korinteilla, jotka ovat pienikokoisia, tummia ja kivettömiä rusinoita. Pulla syötiin maidon kera.
Mantelimassatäytteistä laskiaispullaa alettiin syödä Ruotsissa jo 1700-luvulla. Laskiaispulla sai epämiellyttävää mainetta kun kuningas Aadolf Fredrik kuoli ruoansulatusvaikeuksista johtuneeseen halvaukseen laskiaistiistaina 1771 syötyään 14 laskiaispullaa. Pahaan oloon saattoivat kyllä vaikuttaa ennen jälkiruokaa nautitut ruoatkin. Kuningas söi hapankaalia, lihaa nauriiden kera, hummeria, kaviaaria sekä savusilakkaa ja huuhtoi kaiken alas shamppanjalla. Luultavasti nautitut määrät olivat jossain suhteessa pullien määrään. Ruotsi menetti laskiaispullien vuoksi melko tyhjänpäiväisen kuninkaan, joka oli kuitenkin näppärä nuuskarasioiden askartelija. Turhauduttuaan kuninkaana olemiseen ja valtaneuvoston määräilyyn hän nimittäin ryhtyi harrastamaan puutöitä.
Aadolf Fredrik oli pullamössösukupolvea, sillä tuohon aikaan laskiaispullat syötiin lautaselta, jossa oli lämmintä maitoa. Laskiaispulla yleistyi Ruotsissa vasta 1800-luvun loppupuolella ja se saapui Suomeen 1900-luvun alkupuoliskolla ruotsinkielisten rannikkoseutujen kautta. Aikaa myöten herrasväen herkku levisi tavallistenkin ihmisten kahvipöytiin eikä pullaa enää syöty lautaselta lämpimän maidon kera vaan kahvin kanssa. Hillolla täytetty laskiaispulla on mantelimassaan verrattuna nuori keksintö.
Miksi laskiaispullia syödään juuri laskiaisena? Keskiajan katolisessa Suomessa paasto oli osa uskonelämää. Laskiaisena laskeuduttiin paastoon ja silloin syötiin rasvaisia ja lihottavia ruokia. Tämä siksi, että laskiaisen jälkeen edessä oli seitsemän viikkoa kevyellä ruokavaliolla. Esimerkiksi lihaa sai syödä vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Paastopakko poistui luterilaisen uskonpuhdistuksen myötä, mutta osa paaston ajan tavoista jäi elämään kansanperinteeseen. Laskiainen muuttui uskonnollisesta juhlasta talonpoikaiseksi työnjuhlaksi, jonka yhteydessä syötiin edelleen mahdollisimman rasvaisia ruokia, jotta porsaat olisivat lihoneet ja lehmät antaneet maitoa. Laskiaispullahan on todellinen kaloripommi, joten se sopi laskiaisruoaksi.

Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:41
(2) kommenttia - comments
Kommentit
Ihana ruokahistoria juttu. Sai hymyn suupieliin
Lähettänyt Tiina | 05.02.08 20:18
Kiitos kattavasta tiedosta.
Wikipedian paketti oli hyvinkin tynkä.
En halua varastaa tekstiäsi, eli jos viitsit, niin päivittäisitkö siellä olevat tiedot?
Lähettänyt Temppu | 22.02.09 20:22