Puolet takana
Sisältää juonipaljastuksia, mutta vain niille, jotka ovat olleet autiolla saarella vuodesta 1977 lähtien ja päässeet vasta äskettäin takaisin sivistyksen pariin.
No niin, puolet urakasta on nyt takana, eli episodit I-III katsottu. Pimeä uhka oli lähinnä lasten elokuva, kuten muistelinkin. Mukaan oli ollut pakko tunkea jopa vessahuumoria (hihi, nyt Jar-Jar astui kakkaan, hihi, nyt elukka pieraisi Jar-Jarin naamalle). Se, että puoli-idiootti turhajulkkis valitaan myöhemmin senaattiin tuskin yllättää ketään päivänpolitiikkaa seurannutta. Harmitonta hupia koko elokuva. Mietiskelin, että jos Coruscant on yhtä kaupunkia koko planeetta, niin millainen joukkoliikenne siellä on? Mahtaa olla helvetillinen metrokartta. Onkohan niillä joku vyöhykejärjestelmä, vai voiko samalla metrolipulla huristella toiselle puolelle planeettaa? Niin ja onko Kauppaliitolla oma bonusjärjestelmä? Tällä viikolla jäsenkorttia vilauttamalla saa kolme taisteludroidia kahden hinnalla!
Kloonien hyökkäys oli ehkä tasapainoisin ja rennoin näistä elokuvista. Tähän osaan ei tarvinnut tunkea väkipakolla kaikkea roinaa, että saataisiin varmasti kaikki tarvittavat asiat kerrottua. Anakinin kirmailu nummilla Padmén kanssa samaan aikaan, kun Obi-Wan tappeli klooneja vastaan kyllä hieman hymyilitti. Muutamaan paikkaan sopivasti laitettu pätkä Imperiumin marssia aiheutti sopivasti aavistuksen, että kohta muuten sattuu ja kovaa. Ei vielä tässä elokuvassa, mutta seuraavassa. Ahdistavinta elokuvassa olivat digitaaliset efektit, jotka Pimeässä uhassa pysyivät vielä järkevissä rajoissa. Huonoimmillaan elokuvan katsominen tuntui siltä kuin katsoisi jonkun muun pelaamaa tietokonepeliä. Kaikki tietävät, ettei se ole yhtään hauskaa.
Sithin kostossa mopo sitten lähti käsistä ja kovaa. Jo alkutaistelu oli isompi kuin muiden elokuvien lopputaistelut yhteensä eikä väkivaltaa puuttunut. Irtopäitä ja -käsiä lenteli melkein yhtenään, ruumiskasa kasvoi kasvamistaan eikä lapsiakaan säästetty. Kaikkihan tietävät, miten tämä elokuva loppuu. Anakinista tulee Darth Vader ja pimeät ajat alkavat. Joku valitti, että Anakinin kääntymistä pimeälle puolelle ei perusteltu mitenkään. Minusta taas katsojaa lyötiin päähän halolla, johon oli tekstattu suurin kirjaimin: "Minä olen Anakin. Haluan pelastaa vaimoni. Jos jedit eivät auta, kysynpä sitheiltä apua." Kuinka puusilmiä jedit oikein olivat, jos eivät huomanneet Palpatinen olevan Sithin musta lordi? Myönnetään, että lopun kaksintaistelu sulan laavan keskellä oli hienoa katseltavaa. Ehkä paras jeditaistelu ikinä. Solmittavia langanpäitä riittää niin paljon, että elokuvan loppu melkein tukehtuu kaiken sen langan alle.
Kaiken kaikkiaan jonkun olisi pitänyt sitoa George Lucas kiinni tuoliin ja sanoa, että kirjoitapa nyt vaan ne käsikset, niin jätetään muut hommat niille, jotka oikeasti osaa, okei? Joku varmaan osaa ohjata nämä elokuvat ja joku voi kirjoittaa ne dialogit ihmisten puheeksi. Muistatkos, mitä Harrison-setä sanoi? Että kaikenlaista sontaa voi kirjoittaa, mutta ei sitä voi vakavalla naamalla ääneen sanoa. Ja jos vielä sanot, että elokuvista tulee kaikista parhaita, koska niistä tulee digitaalisia, niin meidän pitää lyödä sinua. Ehkä Darth Vader olisi nämä elokuvat nähtyään murskannut Lucasin kurkun jediotteella ja sanonut you have failed me for the last time.
Sitten alkuperäisen trilogian pariin.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 13:31
(0) kommenttia - comments