Hansaan liittyviä nimiä Kauklahden asuntomessualueella
Espoon Kauklahden asuntomessualueen kaavanimistö viittaa talonpoikaispurjehduksen aikaan 1500-luvulle, jolloin Suomen etelärannikon talonpojat kävivät sivuelinkeinonaan kauppaa Suomenlahden eteläpuolella olleiden hansakaupan keskuksien (esim. Riika ja Rääveli eli nykyinen Tallinna) kanssa. Hansakauppaan liittyi myös hämäläisten kanssa käyty sisämaankauppa.
Kauklahden ruotsinkielisestä kylännimestä Köklax on kirjallisia tietoja 1400-luvulta asti, mutta nimen historia ulottunee kauemmaksikin. Nimen taustalla arvellaan olevan suomenkielisen lahdennimen Kaukalaksi ajalta jolloin kylänpaikan edustalla oli pitkä ja kapea merenlahti.
Kaava-alueen nimi on Kauklahdenpuisto (Köklaxhagen). Ruotsinkielinen nimi loppuu sanaan hagen eli haka. Alueella on vanhoja paikannimiä, jotka myös loppuvat sanaan hagen mukaan: Tegelhagen ja Björkhagen. Suomalaiseksi nimeksi valittiin Kauklahdenpuisto, koska se on helpompi nimi kuin Kauklahdenhaka. Nimen Tegelhagen taustalla on paikalla ollutta viljelystä tarkoittanut vanha nimi (Tegelhage Köklaxin kyläkartassa 1758). Nimi liittyy Esbogårdin tiiliruukkeihin ja alue on aikanaan ollut hyvää savenottomaata.
Kaava-alueen keskeisin katu on Klippinkitie (Klippingsvägen). Klippingit olivat 1500- ja 1600-luvulla käytettyjä neliskulmaisia metallirahoja. 1300-luvulla ja sen jälkeen käytettyjä rahoja olivat markan ja äyrin ohella penninki ja ropo (puoli penninkiä). Näistä rahojen nimistä on muodostettu Penninkipolku (Penningstigen) ja Ropopolku (Styverstigen). Alueella on myös aukio nimeltä Klippinki (Klippingen).
Suomesta vietiin turkiksia, puutavaraa, rasvoja ja kalaa. Suomen tuotiin suolaa, viljaa, hamppua, pellavaa ja kankaita. Tyyki, pellava ja palttina olivat talonpoikaiskaupankäynnin kauppatavaroita ja niistä on johdettu kadunnimet Tyykikuja (Tyggränden), Pellavakuja (Lingränden) ja Palttinapolku (Lärftstigen). Alueen keskeisen puiston ja nimeksi tulee Palttinapuisto (Lärftparken).
Alueella sijaitsee puisto, jolle annettu nimi Muorinkukkula (Bisaänkan) viittaa Bisan taloa 1600-luvun puolessavälissä leskenä emännöineeseen Anna Tomaksentyttäreen, joka tunnettiin nimellä Bisaänkan. Nimen Puuhkalakintie (Pälsjägarvägen) pohjana on Pirkka puuhkalakki, kansanperinteen puuhkalakkinen turkismetsästäjä. Lyhyt kadunpätkä Kuninkaankartanontieltä Puuhkalakintielle on saanut keskiajan talonpoikaiskauppiaisiin pirkkalaisiin liittyvän nimen Pirkanportti (Birkaporten).
Hansakauppaan viittaavia nimiä ovat myös Hollanninpolku (Hollandsstigen), Saksanpolku sekä Kauklahden puistotien ja Klippinkitien risteyksen nimi Kauppalaivanristi (Handelsfartygskorset). Jo käytössä olevia hansakauppaan ja keskiaikaan viittavia nimiä ovat Hansatie (Hansavägen), Espoonkartanoon vievä Kuninkaankartanontie (Kungsgårdsvägen) ja Narvankuja (Narvagränden).
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:49