« marraskuu 2005 | Memoria volatilis | tammikuu 2006 »
joulukuu 31, 2005
Vaasa 400 vuotta
Vaasa täyttää 400 vuotta vuonna 2006. Vaasan historia alkaa kuitenkin jo 1300-luvulta, jolloin Mustasaari oli jo kauppa- ja satamapaikka. Mustasaari sijaitsee noin 7 km kaakkoon nykyisestä kaupungista. 1300-luvun puolivälissä Mustasaareen rakennettiin Pyhän Marian kirkko ja 1370-luvun alussa rakennettiin Korsholman linna (Crysseborg), joka toimi Vaasan läänin hallinnollisena keskuksena. Linnan vallit ovat edelleen nähtävissä Vanhassa Vaasassa.
Kaarle IX perusti 2.10.1606 Mustasaaren (Korsholm) kaupungin Mustasaaren kirkonkylään. Vaasa sai vaakunansa ja nykyisen nimensä Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611. Vaasa tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa 3.8.1852 ja 1860-luvulla rakennettiin uusi kaupunki Klemetsön niemelle, noin seitsemän kilometriä luoteeseen vanhasta kaupungista.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 14:19
joulukuu 30, 2005
Hansaan liittyviä nimiä Kauklahden asuntomessualueella
Espoon Kauklahden asuntomessualueen kaavanimistö viittaa talonpoikaispurjehduksen aikaan 1500-luvulle, jolloin Suomen etelärannikon talonpojat kävivät sivuelinkeinonaan kauppaa Suomenlahden eteläpuolella olleiden hansakaupan keskuksien (esim. Riika ja Rääveli eli nykyinen Tallinna) kanssa. Hansakauppaan liittyi myös hämäläisten kanssa käyty sisämaankauppa.
Kauklahden ruotsinkielisestä kylännimestä Köklax on kirjallisia tietoja 1400-luvulta asti, mutta nimen historia ulottunee kauemmaksikin. Nimen taustalla arvellaan olevan suomenkielisen lahdennimen Kaukalaksi ajalta jolloin kylänpaikan edustalla oli pitkä ja kapea merenlahti.
Kaava-alueen nimi on Kauklahdenpuisto (Köklaxhagen). Ruotsinkielinen nimi loppuu sanaan hagen eli haka. Alueella on vanhoja paikannimiä, jotka myös loppuvat sanaan hagen mukaan: Tegelhagen ja Björkhagen. Suomalaiseksi nimeksi valittiin Kauklahdenpuisto, koska se on helpompi nimi kuin Kauklahdenhaka. Nimen Tegelhagen taustalla on paikalla ollutta viljelystä tarkoittanut vanha nimi (Tegelhage Köklaxin kyläkartassa 1758). Nimi liittyy Esbogårdin tiiliruukkeihin ja alue on aikanaan ollut hyvää savenottomaata.
Kaava-alueen keskeisin katu on Klippinkitie (Klippingsvägen). Klippingit olivat 1500- ja 1600-luvulla käytettyjä neliskulmaisia metallirahoja. 1300-luvulla ja sen jälkeen käytettyjä rahoja olivat markan ja äyrin ohella penninki ja ropo (puoli penninkiä). Näistä rahojen nimistä on muodostettu Penninkipolku (Penningstigen) ja Ropopolku (Styverstigen). Alueella on myös aukio nimeltä Klippinki (Klippingen).
Suomesta vietiin turkiksia, puutavaraa, rasvoja ja kalaa. Suomen tuotiin suolaa, viljaa, hamppua, pellavaa ja kankaita. Tyyki, pellava ja palttina olivat talonpoikaiskaupankäynnin kauppatavaroita ja niistä on johdettu kadunnimet Tyykikuja (Tyggränden), Pellavakuja (Lingränden) ja Palttinapolku (Lärftstigen). Alueen keskeisen puiston ja nimeksi tulee Palttinapuisto (Lärftparken).
Alueella sijaitsee puisto, jolle annettu nimi Muorinkukkula (Bisaänkan) viittaa Bisan taloa 1600-luvun puolessavälissä leskenä emännöineeseen Anna Tomaksentyttäreen, joka tunnettiin nimellä Bisaänkan. Nimen Puuhkalakintie (Pälsjägarvägen) pohjana on Pirkka puuhkalakki, kansanperinteen puuhkalakkinen turkismetsästäjä. Lyhyt kadunpätkä Kuninkaankartanontieltä Puuhkalakintielle on saanut keskiajan talonpoikaiskauppiaisiin pirkkalaisiin liittyvän nimen Pirkanportti (Birkaporten).
Hansakauppaan viittaavia nimiä ovat myös Hollanninpolku (Hollandsstigen), Saksanpolku sekä Kauklahden puistotien ja Klippinkitien risteyksen nimi Kauppalaivanristi (Handelsfartygskorset). Jo käytössä olevia hansakauppaan ja keskiaikaan viittavia nimiä ovat Hansatie (Hansavägen), Espoonkartanoon vievä Kuninkaankartanontie (Kungsgårdsvägen) ja Narvankuja (Narvagränden).
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:49
joulukuu 29, 2005
Uusi vuosi #2
Vuoden vaihtumisen ajankohdan määrittäminen keskiajalla eri päiviksi johtui siitä, että kristityt halusivat asettaa uuden vuoden aloituspäiväksi jonkin kristinuskon kannalta keskeisen tapahtuman. 1. tammikuuta katsottiin olevan Jeesuksen ympärileikkauspäivä, joten sillekin päivälle saatiin kristillinen merkitys.
Vuodelta 1344 peräisin olevan Upsalan messukirjan kalenteri alkoi tammikuun alusta, joten 1. tammikuuta oli keskiajan Ruotsissa uuden vuoden alkamishetki. Myös 1488 painetun messukirjan Missale Aboensen ja 1544 ilmestyneen Agricolan rukouskirjan kalenterit alkoivat tammikuun alusta. Suomessa vaihtui vuosi perinteisesti loka-marraskuussa kekrin tienoilla, mutta kristillistymisen myötä vuoden alku siirtyi tammikuulle. Ruotsi-Suomessa vuosi vaihtui virallisesti 1. tammikuuta 1.1. 1559 alkaen.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:21
Pöytä koreaksi - Kattauksen historiaa keskiajalta nykypäivään
Designmuseon Pöytä koreaksi -näyttely kertoo ruokakulttuurin historiasta 1500-luvulta alkaen. Näyttelyssä on esillä niin arkipöytiä kuin kartanoiden ja linnojen juhlapöytiä Suomesta ja ulkomailta. Näyttely tarjoaa kulttuurihistoriallisen näkökulman syömiseen liittyviin tapoihin sekä muotoiluhistoriallisen näkökulman ruokailuun liittyviin esineisiin. Näyttly on avoinna 5.2.2006 asti.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:18
Uusi vuosi
Länsimaissa nykyään käytetyn gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen päivä on 1. tammikuuta. Varhaisen roomalaisen kalenterin mukaan vuosi alkoi 1. maaliskuuta. Rooman esimerkin mukaisesti vuosi vaihtui Venetsian tasavallassa 1. maaliskuuta. Vuosi vaihtui 1. maaliskuuta myös Venäjällä 1300-luvulle asti. 1300-luvulta lähtien vuosi vaihtui Venäjällä 1. syyskuuta, koska Venäjällä alettiin käyttämään kalenteria, jossa aika laskettiin maailman luomisesta. Tämän Anno Mundi-ajanlaskun mukaan maailma luotiin 1.9. 5509 eKr. Venäjä siirtyi muiden kristittyjen maiden käyttämään Anno Domini-ajanlaskuun vuonna 1700.
Vuonna 715 eKr. roomalaisen kalenterin loppuun lisättiin tammikuu, helmikuu sekä karkausvuosina Mercedonius-kuukausi. Koska konsulit valittiin tammikuussa ja vuosia nimitettiin konsulien mukaan, tammikuusta tuli vähitellen vuoden ensimmäinen kuukausi. Kun Julius Caesarin mukaan nimetty juliaaninen kalenteri otettiin käyttöön, 1. tammikuuta vahvistettiin virallisesti vuoden ensimmäiseksi päiväksi.
Vuonna 1582 paavi Gregorius XIII määräsi, että katolisissa maissa otetaan käyttöön uusi kalenteri, joka sai paavin mukaan nimen gregoriaaninen kalenteri. Gregoriaaninen kalenteri ei määrännyt, että 1. tammikuuta olisi vuoden ensimmäinen päivä. Vuoden alkaminen 1. tammikuuta on juliaanisesta kalenterista periytyvä tapa. Protestanttiset maat ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön vasta myöhemmin, joten vaikka vuosi vaihtui 1. tammikuuta niin katolisissa maissa vuosi vaihtui 10 päivää ennen protestanttisia maita.
Keskiajalla vuoden vaihtuminen sidottiin myös kirkkovuoden juhlapäiviin. Joulupäivä 25.12. oli Saksassa ja Englannissa vuoden ensimmäinen päivä 1200-luvulle asti. Lutherkin oli vielä sitä mieltä, että uusi vuosi alkoi joulusta. Espanjassa 25.12. oli vuoden ensimmäinen päivä 1300-luvulta 1500-luvulle. Pääsiäislauantai oli Ranskassa uudenvuodenpäivä 1000-luvulta 1500-luvulle. Tämä aiheutti ongelmia, koska pääsiäinen on liikkuva pyhäpäivä. 1793-1805 käytössä olleessa Ranskan vallankumouskalenterissa vuosi vaihtui syyspäiväntasauksena 22.9.
Koska englantilaisten pitää periaatteesta tehdä kaikki toisin kuin manner-Euroopassa tehdään, Englannissa vuosi vaihtui 1.1.1752 asti 25. maaliskuuta. 25. maaliskuuta on Marian ilmestyspäivä, jolloin arkkienkeli Gabriel ilmestyi Marialle. Skotlannissa vuoden alkamispäiväksi määrättiin 1. tammikuuta jo vuonna 1600. Englanti ja Skotlanti yhdistyivät Iso-Britannian kuningaskunnaksi 1707, joten saman valtakunnan eri osissa vuosi vaihtui eri aikoihin.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:21
joulukuu 18, 2005
Olutta ja juustoa jouluksi
Strömsössä vierailtiin tänään Rosalan viikinkikeskuksessa. Aiheena oli viikinkien joulunvietto. Ohjelmassa maisteltujen jouluoluen ja kotijuuston reseptit löytyvät Strömsön sivuilta, jos joku haluaa kokeilla.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:56
(3) kommenttia - comments
joulukuu 17, 2005
Neoliittisen ajan talvipäivänseisaus...webissä
Orkneyllä sijaitseva Maeshowen hautakumpu rakennettiin 5000 vuotta sitten muinaisia uskonnollisia menoja varten. Hautakumpu on rakennettu niin, että talvipäivänseisauksena 21.12. aurinko paistaa suoraan sisään hautakummun pääkammioon. Talvipäivänseisausta voi nykyisin seurata hautakumpuun asennettujen webbikameroiden kautta Maeshowen kotisivulla.
Scotsman.com: Maeshowe winter solstice as viewed by Neolithic man
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:18
Pohjois-Eurooppa asutettiin 700000 vuotta sitten
Varhaisimmat todisteet ihmisasutuksesta Pohjois-Euroopassa ovat tähän asti olleet löydökset Mauerista Saksassa ja Boxgrovesta Etelä-Englannissa. Näiden löytäjen mukaan ihmiset asuttivat Pohjois-Euroopan puoli miljoonaa vuotta sitten. Lowestoftista Suffolkin läheltä on nyt löydetty piikivestä tehtyjä työkaluja, jotka aikaistavat ihmisasutuksen alkua. Löydösten perusteella Pohjois-Eurooppa asutettiin jo 700000 vuotta sitten. Tuohon aikaan Britannia oli vielä yhteydessä mantereeseen.
Yahoo! News: Early humans colonized northern Europe 700,000 years ago
Guardian Unlimited: Lowestoft, home to northern Europe's earliest identified humans
Times online: Lowestoft Man rewrites history
BBC: Tools unlock secrets of early man
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:06
joulukuu 11, 2005
Rauniokirkkoon ehdotetaan lasista harjakattoa
Pälkäneen vanhankirkon suojeluyhdistys ja Tampereen teknillinen yliopisto järjestivät yhteistyössä arkkitehtikilpailun Pyhän Mikaelin kirkon eli Pälkäneen rauniokirkon kattamisesta. Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin vuoden 1500 tienoilla. Kirkon katto romahti vuoden 1890 talvimyrskyssä, minkä jälkeen kirkko raunioitui nopeasti. Arkkitehtikilpailun voittajaksi valittiin Mikko Lahikaisen ehdotus "Viimeinen virsi" 21 suunnitelman joukosta.
Museovirasto on restauroinut Pälkäneen rauniokirkkoa useaan otteeseen, mutta Museoviraston mukaan kattamiselle ei kuitenkaan ole riittäviä perusteita. Teknisesti kate suojaisi muureja, mutta saattaisi vaikuttaa ennalta arvaamattomasti raunion lämpö- ja kosteusoloihin.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:43
Ilmastonmuutos sai ihmiskunnan levittäytymään
Afrikkaa 70000 vuotta sitten koetellut ilmastonmuutos saattaa olla syy ihmiskunnan levittäytymiseen koko maapallolle. Afrikkaa kohtasi 70000 vuotta sitten todella pitkä ja raju kuivuus ja tiedemiehet arvelevat, että ihmiskunta lähti levittäytymään Afrikan ulkopuolelle etsiessään elinkelpoisempia alueita. Geneettisten tutkimusten mukaan koko ihmiskunta on Itä-Afrikassa asuneen 10000 hengen suuruisen yhteisön jälkeläisiä.
BBC news: Ancient drought 'changed history'
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:23