Kruunattu hevosenkenkä
Jukka Savisaaren kirjoittama Kruunattu hevosenkenkä - Vaakunoita Espoosta ja Kauniaisista keskiajalta nykypäiviin (ISBN 951-98984-3-3) on ilmestynyt Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n kustantamana. Espoon perinneyhdistys Aurora järjesti viime vuonna näyttelyn espoolaisista vaakunoista ja näyttely oli niin suosittu, että sen pohjalta päätettiin tehdä kirja.
Kirjan kirjoittaja ekonomi Jukka Suvisaari on mukana Suomen Heraldisen Seuran lausuntotoimikunnassa ja on avustanut itsenäistä Viroa vaakunoiden ja muiden heraldisten tunnusten käyttöönotossa. Suomen heraldisessa kirjallisuudessa ei ole tiettävästi aiemmin julkaistu teosta, joka käsittelisi vain tietyn kaupungin tai alueen heraldiikkaa.
Suomeen heraldiikka ja vaakunat tulivat Ruotsista ja ensimmäiset vaakunat ovat todennäköisesti olleet sukuvaakunoita. Kuninkaantien varrella vaakunoita on nähty myöhäiskeskiajalta lähtien. Kuninkaantie kulki Turusta Paimion, Perniön, Pohjan, Siuntion, Espoon, Helsingin pitäjän, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja Virolahden kautta Viipuriin.
Kuninkaantie oli hallinnollisesti ja sotilaallisesti Suomen tärkein kulkureitti jo 1200-luvun lopulla. Aluksi varsinaista tietä ei ollut. Kuljettu reitti vakiintui kiertämään asuttujen paikkakuntien kautta 1300-luvun alkupuolella, mahdollisesti jo aivan 1200-luvun lopulla. Varmuudella tien tiedetään olleen olemassa 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Liikenteellisesti Kuninkaantien tärkein käyttöjakso ajoittui 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä.
Kuninkaantie tunnettiin keskiajalla ja kauan sen jälkeenkin nimellä Suuri rantatie tai Alinen Viipurintie. Nimitys Kuninkaantie ei johdu siitä, että sitä pitkin matkasivat kuninkaat ja keisarit. Nimitys tulee tien virallisesta luonteesta. Kuninkaantietä koskivat kuninkaan antamat määräykset tienpidosta ja kestikievareiden perustamisesta.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 15:42