« syyskuu 2005 | Memoria volatilis | marraskuu 2005 »

lokakuu 30, 2005

The Baron

Walesilainen Michael Fairbridge kiinnitti talonsa voidakseen toteuttaa unelmansa omasta elokuvasta. Tuloksena on The Baron, keskiaikaan sijoittuva komediaelokuva. Harlech Medieval Societyn jäsenet auttoivat elokuvan teossa ja sen jäseniä näyttelee elokuvassa. The Baronin voi ostaa DVD:llä, se ei ole ladattavissa ilmaiseksi kuten esimerkiksi Star Wreck.

BBC News: Medieval film dream is made real


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 28, 2005

Ikoneita Itä-Karjalasta

Turun linnassa avataan 28.10. näyttely Viimeinen tuomio – Ikoneita Itä-Karjalasta. Näyttelyssä on esillä ikoneita, joita säilytettiin Turussa toisen maailmansodan aikana. Näyttelyn vanhimmat ikonit ovat 1600-luvulta ja nuorin 1800-luvun lopulta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 23, 2005

Pätkä Kuninkaantietä jäi asfalttiaseman alle Kotkassa

Lemminkäisen asfalttiaseman työmaa on katkaissut lähes alkuperäisessä kunnossa säilyneen pätkän historiallista Kuninkaantietä eli Suurta rantatietä Kotkan Petäjäsuolla. Asfalttiaseman kohdalle kaivettu monttu katkaisee kilometrin mittaisen tienpätkän kahtia. Lemminkäisen mukaan yhtiöllä ei ollut laisinkaan tietoa vanhasta tiestä. Alueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja on tehnyt tien turmelemisesta rikosilmoituksen poliisille. Myös aseman ympäristölupahakemusta käsittelevä kaupungin ympäristökeskus selvittää asiaa.

Mahdollisuudet tien suojelemiseen ovat kuitenkin vähäiset, sillä säilynyt tienpätkä kulkee lähellä suunniteltua Loviisa-Kotka-moottoritietä. Alkuperäisessä kunnossa olevia osuuksia Suuresta rantatiestä on säilynyt vain vähän. Huomattava osa reitistä on jäänyt asfaltin alle osaksi nykyistä tieverkkoa, mutta paikoin hiekka- tai sorapäällysteinen tie kulkee alkuperäisenä. Tiehen kajoamiseen olisi pitänyt kysyä lupaa Museovirastolta, koska vanhat tiet ovat muinaismuistolain suojelemia. Museovirasto olisi todennäköisesti vastustanut tien katkaisemista.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Turun kaivauksissa löytyi 1300-luvun katu

Turussa tuomiokirkon ympäristössä tehtävissä koekaivauksissa on kaivettu esiin monta kerrosta Tuomiokirkolta lähteneestä pääkadusta, vanhasta Kirkkokadusta. Ajallisesti on päästy 1300-luvun alkuun, jolloin Kirkkokatu oli kolmisen metriä leveä ja maapäällysteinen. Kirkkokatu sai ensimmäisen puupäällysteen 1300-luvun lopulla ja katu kivettiin ensimmäisen kerran 1400-luvun lopulla. Kirkkokatu oli 1700 -luvulla kuuden metrin levyinen, mutta jäi myöhemmin Turun tuomiokirkkotorin alle.

Vanhan Akatemiantalon edustalta on löydetty samanlaiset kerrostumat. Paikalla oli ensin maapohjainen Hevostori, joka kivettiin 1400- ja 1500-luvuilla. Hevostorin nimi vaihtui myöhemmin Koulutoriksi, koska Turun tuomiokirkon muurissa toimi aikanaan katedraalikoulu. Turun vanhimman kaupunkikartan mukaan paikalla oli tori vielä 1630-luvulla. Hevostori on ollut lantainen ja kurainen paikka ja sitä on kuivatettu heittämällä torin pohjaksi erilaista tavaraa kuten astioiden palasia. Kouluajoista kertovat alueelta löydetyt puiset vahakirjoitusalustojen palat sekä koristeelliset kirjoituspuikot.

Kaivauksissa on tarkoitus edetä 1200-luvun kerrostumiin asti, jolloin selviää olivatko tori ja katu olemassa jo 1200-luvun loppupuolella. Ensimmäisen kaupunkiasutuksen arvioidaan syntyneen kyseiselle alueelle 1200-luvun loppupuolella. Tämänvuotisten tutkimustulosten perusteella päätetään millä alueella varsinaiset arkeologiset kaivaukset ensi kesänä toteutetaan.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Saksalaisia väridiakuvia taideaarteista Internetissä

Internetiin on avattu sivusto, jossa on nähtävillä kokoelma toisen maailmansodan aikana otettuja väridiakuvia. Saksalaiset kuvasivat vuosina 1943-1945 seinä- ja kattomaalauksia sekä seinävaatteita kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista eri puolilta Saksaa ja Saksan valloittamilta alueilta. Kuvat otettiin värifilmille, joka tuohon aikaan oli vielä uutta teknologiaa.

Valokuvausoperaation pani alulle diktaattori Adolf Hitler, joka määräsi valokuvattavaksi 2000 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta sisältäpäin. Liittoutuneiden pommikoneet tekivät jo tuhoa eri puolilla valtakuntaa ja operaatiolla varauduttiin siihen, että ainutkertaiset taideteokset voitaisiin jälkikäteen korjata tai tehdä uudelleen. Taustalla oli myös propagandasyitä, sillä natsit ajattelivat voivansa jälkikäteen näyttää mitä liittoutuneet olivat tuhonneet.

Kuvausurakka ei kuitenkaan ehtinyt valmiiksi. Kun Saksa antautui 8.5.1945, 2000 kohteesta 480 oli ehditty kuvata. Noin puolet aikoinaan kuvatuista taideteoksista on yhä olemassa. Saksalaisten ottamia kuvia esittelemä sivusto löytyy osoitteesta www.zi.fotothek.org.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 20, 2005

Kadonnut siirtokunta pysyi kadoksissa

Kadonneen englantilaisen siirtokunnan etsintä päättyi tuloksettomana. Arkeologit eivät löytäneet jälkeäkään kyseisestä siirtokunnasta. Tämä ei ole sinänsä yllätys, sillä kukaan ei tiedä tarkasti missä kohtaa Roanoke-saarta siirtokunta sijaitsi. Siirtokunnan jäänteet saattavat olla veden alla, sillä saaren rantaviiva on muuttunut viimeisten 400 vuoden aikana.

newsobserver.com: Archaeologists finish dig, don't find Lost Colony


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 18, 2005

Mary Rose uutisia

Jokin aika sitten bloggasin Mary Rose-laivasta. Mary Rosen keulakuva ja ankkuri on nyt nostettu merenpohjasta. Henrik VIII:n sisaren Maryn ja Tudor-suvun ruusutunnuksen mukaan nimetty laiva upposi 1545 ja sen runko nostettiin 1982. Mary Rose -tutkimuksen rahoittaa Iso-Britannian puolustusministeriö. Puolustusministeriö suunnitteli rakentavansa Mary Rosen uppoamispaikan lävitse syvävesikanavan lentotukialuksille, mutta luopui myöhemmin ajatuksesta. Puolustusministeriö on rahoittanut tutkimuksia 400000 punnalla eli n. 577000 eurolla.

Guardian unlimited: Mary Rose figurehead found
Guardian unlimited: Divers raise anchor of Mary Rose


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 16, 2005

Kadonneen siirtokunnan arvoitus

Elokuussa 1587 saapui Englannista 116 henkeä Roanoke-saarelle, joka on nykyisen Pohjois-Carolinan alueella. Kyseessä oli Englannin toinen yritys asuttaa Pohjois-Amerikkaa. Ensimmäinen yritys oli päättynyt tuloksettomana edellisenä vuonna kun 1585 saapuneet hieman yli sata siirtolaista olivat päättäneet palata Englantiin. Kun Englannista saapui laiva vuonna 1590 tuomaan toiselle siirtokunnalle tarvikkeita, koko siirtokunta oli kadonnut jälkiä jättämättä. Arkeologit yrittävät nyt selvittää, mitä siirtokunnalle tapahtui yli 400 vuotta sitten.

National Geographic News: Search for America's "Lost Colony" Gets New Boost


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 15, 2005

Onnekas Remontti-Reiska

Bazasissa Lounais-Ranskassa asuva nimettömänä pysyttelevä remontoija sai yllättävän lisän remonttirahastoonsa. Kun remontoija ryhtyi puhkaisemaan seinään reikää ikkunaa varten, reiästä satoi hänen päälleen kaikkiaan 1010 keskiaikaista kolikkoa. Kolikoista 157 oli kultaa, 300 hopeaa ja loput hopean ja kuparin sekoitusta. Kolikot oli piilotettu seinään yli 500 vuotta sitten, joten olikin jo aika tehdä taloon remonttia.

Kolikot ovat peräisin Espanjasta, Portugalista, Italiasta, Englannista, Alankomaista sekä useista Ranskan herttuakunnista. Tuorein kolikoista on lyöty 1483 ja vanhin kolikoista on ensimmäisiä koskaan lyötyjä frangeja vuodelta 1360. Harvinaisin kolikko on Kastilian Henrik IV:n ajalta. Bazasista löydetty on tiettävästi toinen nykypäivään asti säilynyt kappale kyseistä kolikkoa. Rahalöytyö huutokaupataan tämän kuun lopulla ja remontoijan arvioidaan rikastuvan ainakin 500000e.

Guardian Unlimited: Hole in the wall yields treasure


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 14, 2005

Virtuaalinen viikinkinäyttely

Vikings: The North Atlantic Saga on The National Museum of Natural Historyn viikinkiaiheinen näyttely, joka on kiertänyt Yhdysvaltoja. Näyttely on palannut takaisin kotimuseoonsa, mutta osa näyttelyn esineistöstä on nähtävillä virtuaalinäyttelyssä. Vikings: The North Atlantic Saga -sivuilta löytyy myös paljon viikinkitietoutaa.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

1400-vuotinen mysteeri

500-luvun lopulla joukko nykyisen Andritsan lähistöllä asuneita ihmisiä piiloutui alueen luolaverkostoon mukanaan ruokaa, vettä, öljylamppuja, suuri risti ja vähäinen omaisuutensa. Turvapaikasta tuli kuitenkin turvaa hakeneiden 33 ihmisen hauta elintarvikkeiden loputtua. 500-luvun lopulla Bysanttiin kuulunut Kreikka joutui slaavien ja avaarien hyökkäysten kohteeksi, joten voi olla että paikalliset asukkaat pakenivat luoliin heidän hyökkäystään. Arkeologit ovat tutkineet luolastoa vuodesta 2004 asti, mutta eivät ole vielä löytäneet syytä miksi luoliin paenneet eivät koskaan palanneet maan pinnalle.

NewsFromRussia.com: Greek archaeologists unravel 1,400-year-old grave tragedy


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 09, 2005

Bryssel #1

Viimeinkin saan aloitettua Belgian matkasta kirjoittamisen (kiitokset vielä kerran Annelle majapaikasta ja oppaana toimimisesta). Vietimme kaksi päivää Brysselissä ja yhden päivän Bruggessa. Ensin ajattelin kertoa Brysselin historiasta.

Bryssel mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 695, kun Cambrain piispa sairastui siellä hiippakuntien tarkastusmatkallaan. Tuohon aikaan Brysselin nimi oli Erosella. Bryssel on myöhemmin tunnettu nimillä Brucella, Bruocsella, Bruohsella, Bruesella ja Borsella. Brysselin nimelle on monta selitystä mm. "sillan korvan asutus", "haikaran pesä" tai "suoasutus”.

Seuraava maininta Brysselistä on vuodelta 977, kun keisari Otto II antoi Ala-Lorrainen Lothringenin Kaarlelle. Lothringenin Kaarle oli Ranskan kuninkaan Ludvig IV d'Outremerin (Ludvig Merentakaisen) poika. Kaarlen veljestä Lotharista tuli Ranskan kuningas. Bryssel perustettiin virallisesti vuonna 979 kun Lothringenin Kaarle rakennutti nykyisen Brysselin alueella sijainneelle Saint-Geryn saarelle pienen linnakkeen.

Lothringenin Kaarlen kuoltua 900-luvun lopulla Louvainin kreivi Lambert I otti alueen haltuunsa. Louvainin kreivi Lambert II rakensi vuonna 1047 Coudenbergin kukkulalle (nykyinen Place Royale) linnan ja sen vierelle muurin suojaamat asuinrakennukset. Muurien suojaamat asunnot oli varattu ritareille ja hallintomiehille. Käsityöläiset ja talonpojat jätettiin tilanpuutteen vuoksi varustuksen ulkopuolelle.

IMG_8038.JPG

Vuoden 1047 tienoilla valmistui myös Pyhän Mikaelin ja Pyhän Gudulan katedraali. Pyhän Gudulan pyhäinjäännökset siirrettiin katedraaliin 16.11.1047. Pyhä Mikael ja Pyhä Gudula ovat Brysselin suojeluspyhimyksiä. Paikalla sijaitsi jo 800-luvulla Pyhälle Mikaelille omistettu kappeli.

IMG_8021.JPG

1000-luvulla valmistuneen romaanisen katedraalin paikalle rakennettiin 1200-luvulla goottilainen katedraali. Romaanisen katedraalin jäännökset ovat nähtävillä nykyisen katedraalin kellarissa.

Brysselistä tuli 1100-luvulla Brabantin maakunnan keskus. Bryssel vaurastui väliasemana Bruggen ja Kölnin välisellä kauppareitillä. Brugge ja Köln olivat tuohon aikaan kukoistavia kauppakeskuksia. Brysseliä arvostettiin erityisesti sen kulta- ja hopeaseppien taitojen vuoksi. Vuoden 1235 tienoilla Brysselin hallinto keskittyi seitsemän patriisisuvun käsiin. Kukin niistä valitsi ruhtinaan alaisuuteen oman raatimiehensä.

Bryssel ryhtyi käymään kauppaa jalometalleilla ja lyömään kolikkoja ulkomaalaisille tilaajille. Bryssel aloitti myös kukoistavan kankaiden valmistuksen englantilaisen villan varassa. Brysselin ulkopuolelle perustettiin useita nunnaluostareita, joita kankaantuottajat käyttivät mukautuvaisen ja halvan työvoiman lähteenä miespuolisen työväen niskuroidessa ja vaatiessa parempia palkkoja ja työoloja.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Siirtomaa-ajan Meksiko

Espanjalainen löytöretkeilijä Hernán Cortés saapui Keski-Amerikan rannikolle 4.3.1519. Cortésin retkikuntaan kuului 11 laivaa, 500 miestä ja 15 hevosta. Asteekkien hallitsija Montezuman lähettiläät saapuivat pian mukanaan lahjoja Cortésille, sillä Montezuma luuli Cortésia jumala Quetzalcoatliksi. Atsteekkilegendan mukaan vaaleaihoinen ja parrakas Quetzalcoatl palaisi jonain päivänä idästä meren takaa. Cortés sattui onnekseen saapumaan juuri asteekkien 52-vuotisen ajankierron päättymishetkenä, jolloin Quetzalcoatlin paluun oli määrä tapahtua.

Cortés miehineen saapui asteekkien pääkaupunkiin Tenochtitlániin 8.11.1519. Montezuma otti espanjalaiset vastaan ja majoitti heidät palatsiinsa. 1520 Cortés vangitutti Montezuman ja Montezuma menetti henkensä samana vuonna. Eri lähteiden mukaan joko atsteekit surmasivat petturiksi epäilemänsä Montezuman tai sitten Cortés tapatti valtansa menettäneen Montezuman, josta ei ollut enää hyötyä. Asteekkien hallitsijaksi tuli Cuauhtémoc.

Vuonna 1521 espanjalaiset aloittivat Tenochtitlánin piirityksen. Cuauhtémoc antautui espanjalaisille ja Cortés hirtätti hänet 1522. Cortés antoi rantautumispaikalleen nimeksi Veracruz ja paikalla sijaitsee nykyisin Veracruzin satamakaupunki. Atsteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin tilalle Cortés rakennutti Ciudad de Méxicon, josta tuli aikanaan itsenäisen Meksikon pääkaupunki. Atsteekkien valtakunta tuhoutui muutamassa vuodessa ja Meksikossa alkoi espanjalaisten siirtomaavalta, joka kesti vuoteen 1821 asti.

Verkkosivusto Exploring Colonial Mexico esittelee siirtomaa-ajan arkkitehtuuria. Sivuilta löytyy Meksikon luostarien ja kirkkojen sekä muiden siirtomaa-ajan monumenttien esittelyjä.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 03, 2005

Wanhojen karttojen viikko Karttakeskuksessa

Karttakeskuksessa on 3.-7.10. Wanhojen karttojen viikko.

Alustava ohjelma:
3.10. Helsinki Helsingfors 1930 -karttakirjan julkistamistilaisuus
4.10. Suomen karttakirja 1799
5.10. Kuinka arvokas on vanha karttasi?
6.10. John Nurmisen säätiön kokoelmat
7.10. Suomen kansalliskirjasto

Lisätietoja Karttakeskuksen sivuilta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 02, 2005

Kaikkien aikojen suurin aarre löydetty

Chilen saaristosta on löytynyt satoja tynnyrillisiä kultaa ja inkojen koruja. Alustavien arvioiden mukaan aarteen arvo on 10 miljardia USD eli nykykurssin mukaan n. 8,21 miljardia euroa. Nokian liikevaihto vuonna 2004 oli 29 miljardia euroa eli aarteen arvo on lähes kolmannes Nokian liikevaihdosta.

Aarre on haudattu 15 metrin syvyyteen Juan Fernández-saarelle. Saari tunnetaan paremmin Robinson Crusoen saarena, sillä skotlantilainen Alexander Selkirk, jota Daniel Defoe käytti Robinson Crusoen esikuvana haaksirikkoutui samaiselle saarelle 1704.

Aarteen hautasi tiettävästi espanjalainen merimies Juan Esteban Ubilla y Echeverria vuonna 1715. Ennen kuin Juan ehti hakea aarteensa, englantilainen merirosvo Cornelius Webb löysi aarteen ja hautasi sen uudelleen eri paikkaan.

Guardian unlimited: 600 barrels of loot found on Crusoe island
The Santiago Times: Robot discovers gold on Chile's Robinson Crusoe island
New Scientist: Robot claims 'treasure island' booty


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Mikkelinpäivä

Tänään on Mikkelinpäivä. Mikkelinpäivää vietetään 29.9. tai jos 29.9. on arkipäivä niin seuraavana sunnuntaina. Syyskuun 29. päivä on 400-luvulta lähtien omistettu arkkienkeli Mikaelille. Syy tähän on se, että arkkienkeli Mikael ilmestyi Sipontumin piispalle kolmasti vuonna 493. Kolmas ja viimeinen ilmestyminen tapahtui 29.9.493. Ilmestymispaikalle rakennettiin Monte Garganon vuoritemppeli, joka oli ensimmäinen arkkienkeli Mikaelille omistettu pyhättö. Mikkelinpäivästä on sittemmin tullut kaikkien enkelien päivä. 29.9. on edelleen suomalaisessakin kalenterissa muun muassa Mikaelin, Mikon, Miikan ja Mikaelan nimipäivä.

Kun kuningas Maunu Eerikinpoika poisti orjuuden Ruotsi-Suomesta 1335 palvelusväen vuosisopimukset yleistyivät. Sopivin aika sopimusten uusimiselle oli satokauden lopussa ja sadonkorjuu loppui juuri Mikkelinpäivään. Sopimusten päättymispäiväksi vakiintui täten Mikkelinpäivä, josta alkoi palvelusväen vapaaviikko. Vuoden 1664 asetus määräsi, että palvelusväen on saatava vapaata "seitsemän yötä palvelusvuosien välillä, ei enempää". Tämän vapaaviikon aikana palvelusväki saattoi halutessaan etsiä uuden työnantajan seuraavaksi vuodeksi. Vasta vuonna 1816 vapaaviikko siirrettiin Mikkelinpäivästä marraskuun ensimmäiseen ja silloin vapaa muuttui kaksiviikkoiseksi.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

lokakuu 01, 2005

Pelastakaa Mary Rose

Vuonna 1511 Portsmouthissa rakennettu Mary Rose oli Englannin kuninkaan King Henry VIII:n laivaston ylpeys lähes 35 vuoden ajan, kunnes se upposi 1545 taistelussa ranskalaisia vastaan. 500 hengen miehistöstä vain 20-30 pelastui. Ranskalaiset eivät kuitenkaan upottaneet Mary Rosea. Eloonjääneiden mukaan aluksen tykkiportit olivat auki tiukan käännöksen aikana ja tykkiporteista sisään tulvinut vesi kaatoi aluksen.

Mary Rosen hylky nostettiin 11.10.1982. Aluksen rungosta löydetyt rikki ja rauta aiheuttavat kuitenkin ongelmia. Reagoidessaan ilman kanssa rikki ja rauta muodostavat rikkihappoa, joka uhkaa syövyttää hylyn. Hylyn kunto on nyt tutkittu röntgensäteillä ja asiantuntija-apua on saatu Ruotsista, jossa on Vaasa-laivan ansiosta kokemusta vanhojen hylkyjen säilyttämisestä.

ESRF: Preserving a 460 year old wreck


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Rautakautinen hautalöytö Taastrupissa

Tanskalaiset arkeologit löysivät 28.9. Taastrupista Kööpenhaminan läheltä rautakaudella eläneen naisen haudan. Nainen kuoli n. vuoden 400 tienoilla ja oli kuollessaan 20 ja 40 ikävuoden välillä. Luuranko oli hyvin säilynyt ja haudassa oli myös koruja, joiden perusteella naisen voidaan päätellä olleen varakas.

Jyllands-Posten: Jernalderkvinde fundet i Taastrup


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Kruunattu hevosenkenkä

Jukka Savisaaren kirjoittama Kruunattu hevosenkenkä - Vaakunoita Espoosta ja Kauniaisista keskiajalta nykypäiviin (ISBN 951-98984-3-3) on ilmestynyt Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n kustantamana. Espoon perinneyhdistys Aurora järjesti viime vuonna näyttelyn espoolaisista vaakunoista ja näyttely oli niin suosittu, että sen pohjalta päätettiin tehdä kirja.

Kirjan kirjoittaja ekonomi Jukka Suvisaari on mukana Suomen Heraldisen Seuran lausuntotoimikunnassa ja on avustanut itsenäistä Viroa vaakunoiden ja muiden heraldisten tunnusten käyttöönotossa. Suomen heraldisessa kirjallisuudessa ei ole tiettävästi aiemmin julkaistu teosta, joka käsittelisi vain tietyn kaupungin tai alueen heraldiikkaa.

Suomeen heraldiikka ja vaakunat tulivat Ruotsista ja ensimmäiset vaakunat ovat todennäköisesti olleet sukuvaakunoita. Kuninkaantien varrella vaakunoita on nähty myöhäiskeskiajalta lähtien. Kuninkaantie kulki Turusta Paimion, Perniön, Pohjan, Siuntion, Espoon, Helsingin pitäjän, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja Virolahden kautta Viipuriin.

Kuninkaantie oli hallinnollisesti ja sotilaallisesti Suomen tärkein kulkureitti jo 1200-luvun lopulla. Aluksi varsinaista tietä ei ollut. Kuljettu reitti vakiintui kiertämään asuttujen paikkakuntien kautta 1300-luvun alkupuolella, mahdollisesti jo aivan 1200-luvun lopulla. Varmuudella tien tiedetään olleen olemassa 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Liikenteellisesti Kuninkaantien tärkein käyttöjakso ajoittui 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä.

Kuninkaantie tunnettiin keskiajalla ja kauan sen jälkeenkin nimellä Suuri rantatie tai Alinen Viipurintie. Nimitys Kuninkaantie ei johdu siitä, että sitä pitkin matkasivat kuninkaat ja keisarit. Nimitys tulee tien virallisesta luonteesta. Kuninkaantietä koskivat kuninkaan antamat määräykset tienpidosta ja kestikievareiden perustamisesta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Pyhän Henrikin legenda

Tuomas Heikkilä vertaa uusimmassa kirjassaan Pyhän Henrikin legenda (ISBN 951-746-738-9) 1200-luvun lopulla latinaksi kirjoitettua Pyhän Henrikin legendaa muuhun tuon ajan pyhimyskirjallisuuteen. Heikkilän mukaan Pyhän Henrikin legenda osoittaa selkeästi, että Suomi kuului kiinteästi länsieurooppalaiseen kulttuurimaailmaan. Pyhän Henrikin legenda levisi aikanaan Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan sekä muualle Keski-Eurooppaan. Ruotsissa Pyhän Henrikin legendasta tuli yksi valtakunnan tärkeimmisstä pyhimysteksteistä.

Latinankielisen Pyhän Henrikin legendan mukaan suomalainen talonpoika Lalli surmasi piispan tämän rankaistua Lallia ruotsalaisen sotilaan taposta. Suomenkielisen Piispa Henrikin surmavirren mukaan piispa Henrik oli käynyt vierailulla Lallin kotona Lallin tietämättä. Lallin vaimo väitti piispan väkipakolla ottaneet ruokaa, olutta ja heinää maksamatta siitä korvausta. Raivostunut Lalli lähti kirves kädessään piispan reen perään ja surmasi Henrikin Köyliöjärven jäällä.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |