MemoriaVolatilis

Ensimmäinen aseyhdistelmä näytöksessä oli lyömämiekka ja kilpi. 1300-luvulta peräisin oleva tuntemattoman tekijän Manuscript I.33 kuvaa yksityiskohtaisesti tämän aseyhdistelmän käyttöä. Näytös ei muistuttanut juuri lainkaan Hollywood-elokuvista tuttua miekkailua, jossa isketään vuoronperään toisen kilpeä.

Kilvellä suojattiin miekkakättä, sillä lyömämiekassa ei ole kunnollista kädensuojaa. Valmiusasentoja on erilaisia ja erilaisiin hyökkäyksiin on olemassa omat puolustuskeinonsa. Jos molemmat taistelijat osaavat miekkailla, taistelussa pyritään siihen, että toinen tekee virheen puolustuksessaan. Tämä virhe jääkin sitten yleensä viimeiseksi virheeksi. Myös miekan kahvaa voi käyttää aseena lähitaistelussa. Jos saa iskettyä miekan vihollisen sisälmyksiin, niin miekka kannattaa vääntää kun sen vetäisee pois. Näin vihollinen kuolee varmasti ainakin haavakuumeeseen.

Toisena aseena oli rapiiri. Rapiiri oli käytössä ympäri Eurooppaa 1500-luvun lopulta 1600-luvun loppuun saakka. Rapiirin terä on lyömämiekan terää kapeampi ja keveämpi. Hätätilanteessa rapiirin voi torjua jopa ottamalla terästä kiinni paljaalla kädellä. Lyömämiekka veisi koko käden tai ainakin sormia, mutta rapiirista saa vain viillon käteensä. Kevyt rapiiri mahdollistaa myös akrobaattiset liikkeet.

Esityksen jälkeen selvisi myös, että haarniska ei ole niin jäykkä kuin voisi kuvitella. Hollywood on tässäkin asiassa luonut vääriä mielikuvia. Haarniska päällä voisi jopa heittää kärrynpyöriä, joten mielikuva robottimaisesti kävelevästä ritarista on väärä. Jos miekkailu alkoi kiinnostamaan, niin The School of European Swordsmanshipin kotisivuilta löytyy lisätietoa. Sivujen kautta voi tilata myös The Swordsman's Companion -kirjan, jossa opetetaan keskiaikaisen pitkämiekan käyttöä.

Viikinkimiekkailua ei näytöksessä ollut, joten kerron siitä itse lyhyesti. Koska viikinkimiekan kärki ei ole terävä, sillä ei voi pistää ja taistelu muistuttaa lähinnä klassista Hollywood-miekkailua. Miekkaa heilautetaan kaaressa kohti vihollista, joka yrittää torjua sen puukilvellä. Tätä jatketaan kunnes toinen taistelija ei saa torjuttua iskua. Kilven hajottua iskuja voi yrittää torjua omalla miekalla. Taistelu viikinkimiekalla oli siis lähinnä mielipuolista hakkaamista.

Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä kuuntelemassa Rondellusta. Ohjelmistossa ei ollut Black Sabbathia, sen sijaan Rondellus esitti aitoa keskiaikaista musiikkia. Kappaleiden välissä Rondelluksen jäsenet esittelivät keskiaikaisia soittimia. Konsertin jälkeen saattoi ostaa Rondelluksen Carmina sanctorum -levyn.