« heinäkuu 2005 | Memoria volatilis | syyskuu 2005 »
elokuu 31, 2005
Keskiaikaista lääkehoitoa
Edinburghin eteläpuolella sijaitsevan Soutra Aislen loustarin kaivauksilla on tehty laihduttajia ilahduttava löytö. Soutra Aislen luostari perustettiin n. 1160 ja se oli tärkeä lääketieteellinen keskus keskiajan Skotlannissa. Luostarin munkit tutkivat kasveja ja käyttivät niitä eri sairauksien hoitoon.
Munkkien tutkimusten mukaan syylälinnunherneen juurimukulat auttavat häivyttämään näläntunteen. Keskiajalla nälän tunteen poistavaa syylälinnunhernettä käytettiin laihdutuskeinona, mutta myös apuna selviytymään nälänhädästä. Lääketeollisuus on jo aloittanut tutkimukset, voitaisiinko syylälinnunherneestä jalostaa laihdutuslääkettä liikalihavuudesta kärsiville.
Soutra Aislen luostarissa tunnettiin muitakin lääkekasveja. Vesikrassilla hoidettiin keripukkia, kaljuuntumista, krapulaa ja hammassärkyä. Katkoa käytettiin nukutusaineena sekä pelttopähkämön ja fenkolin kanssa sekoitettuna vesikauhuisen koiran puremaan. Mustikkaa käytettiin ruokamyrkytyksen ja ripulin hoitoon. Katajalla puolestaan käynnistettiin synnytyksiä.
Independent online: Medieval appetite suppressant could be new slimming aid
Scotsman.com: Getting to the roots of Soutra's old cures
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:19
elokuu 28, 2005
Ruotsin vanhin kivikirkko
Sigtunan Pyhän Olavin kirkon tutkimuksissa on löydetty jälkiä vielä vanhemmasta kivikirkosta. Pyhän Olavin kirkko on 1100-luvulta ja ilmeisesti rakennettu vielä vanhemman kivikirkon paikalle. Herrestadin kirkko Itä-Göötanmaalla on tähän asti ollut Ruotsin vanhin tunnettu kivikirkko, mutta Pyhän Olavin kirkon paikalla on ilmeisesti ollut kivikirkko jo 1000-luvulla.
The Local: Archaeologists discover Sweden's oldest stone church
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:19
800-luvun luostari löydetty Bulgariasta
800-luvulta peräisin olevan luostarin jäänteet on löydetty Karaach Tepestä Bulgariasta. Luostari on aikanaan ollut Koillis-Bulgarian suurin uskonnollinen keskus.
Sofia News Agency: IXth Century Monastery Remains Unearthed in Bulgaria.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:12
Jäätelötikuista tehty viikinkilaiva
Amsterdamissa on laskettu vesille 15 miljoonasta jäätelötikusta rakennettu viikinkilaivan kopio. 15-metrisen aluksen on rakentanut Robert McDonald, joka teki aiemmin töitä Hollywoodissa sijaisnäyttelijänä. Rakentaminen vei kaksi vuotta ja McDonaldia avusti kaksi vapaaehtoista.
Laiva on ristitty Mjöllniriksi. Mjöllnir oli skandinaavisessa mytologiassa ukkosen jumala Thorin vasara. Mjöllnirissä on masto ja airot kuten oikeassa viikinlaivassa. McDonald sai laivaansa varten jäätelötikkuja suoraan jäätelötehtaalta, mutta myös lapsilta eri puolilta maailmaa. McDonald aikoo ensi vuonna purjehtia Mjöllnirillä Atlantin yli.
Jäätelötikkulaivan kotisivu
Reuters: Viking ship built with 15 million ice cream sticks
SBS: Popsivle-stick ship sets sail
Yahoo News: Man Launches Ice Cream Stick Viking Ship
Lähettänyt – Sent by Jussi | 16:28
elokuu 27, 2005
Hämeen linnan keskiaikamarkkinat 2005, osa 2
Sunnuntaina oli vuorossa The School of European Swordsmanshipin miekkailunäytös. Guy Windsorin perustama ja ylläpitämä miekkailukoulu The School of European Swordsmanship opettaa useimpien eurooppalaisten 1300-1800-lukujen miekkatyyppien historiallisesti oikeaoppista käyttöä.
Ensimmäinen aseyhdistelmä näytöksessä oli lyömämiekka ja kilpi. 1300-luvulta peräisin oleva tuntemattoman tekijän Manuscript I.33 kuvaa yksityiskohtaisesti tämän aseyhdistelmän käyttöä. Näytös ei muistuttanut juuri lainkaan Hollywood-elokuvista tuttua miekkailua, jossa isketään vuoronperään toisen kilpeä.
Kilvellä suojattiin miekkakättä, sillä lyömämiekassa ei ole kunnollista kädensuojaa. Valmiusasentoja on erilaisia ja erilaisiin hyökkäyksiin on olemassa omat puolustuskeinonsa. Jos molemmat taistelijat osaavat miekkailla, taistelussa pyritään siihen, että toinen tekee virheen puolustuksessaan. Tämä virhe jääkin sitten yleensä viimeiseksi virheeksi. Myös miekan kahvaa voi käyttää aseena lähitaistelussa. Jos saa iskettyä miekan vihollisen sisälmyksiin, niin miekka kannattaa vääntää kun sen vetäisee pois. Näin vihollinen kuolee varmasti ainakin haavakuumeeseen.
Toisena aseena oli rapiiri. Rapiiri oli käytössä ympäri Eurooppaa 1500-luvun lopulta 1600-luvun loppuun saakka. Rapiirin terä on lyömämiekan terää kapeampi ja keveämpi. Hätätilanteessa rapiirin voi torjua jopa ottamalla terästä kiinni paljaalla kädellä. Lyömämiekka veisi koko käden tai ainakin sormia, mutta rapiirista saa vain viillon käteensä. Kevyt rapiiri mahdollistaa myös akrobaattiset liikkeet.
Esityksen jälkeen selvisi myös, että haarniska ei ole niin jäykkä kuin voisi kuvitella. Hollywood on tässäkin asiassa luonut vääriä mielikuvia. Haarniska päällä voisi jopa heittää kärrynpyöriä, joten mielikuva robottimaisesti kävelevästä ritarista on väärä. Jos miekkailu alkoi kiinnostamaan, niin The School of European Swordsmanshipin kotisivuilta löytyy lisätietoa. Sivujen kautta voi tilata myös The Swordsman's Companion -kirjan, jossa opetetaan keskiaikaisen pitkämiekan käyttöä.
Viikinkimiekkailua ei näytöksessä ollut, joten kerron siitä itse lyhyesti. Koska viikinkimiekan kärki ei ole terävä, sillä ei voi pistää ja taistelu muistuttaa lähinnä klassista Hollywood-miekkailua. Miekkaa heilautetaan kaaressa kohti vihollista, joka yrittää torjua sen puukilvellä. Tätä jatketaan kunnes toinen taistelija ei saa torjuttua iskua. Kilven hajottua iskuja voi yrittää torjua omalla miekalla. Taistelu viikinkimiekalla oli siis lähinnä mielipuolista hakkaamista.
Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä kuuntelemassa Rondellusta. Ohjelmistossa ei ollut Black Sabbathia, sen sijaan Rondellus esitti aitoa keskiaikaista musiikkia. Kappaleiden välissä Rondelluksen jäsenet esittelivät keskiaikaisia soittimia. Konsertin jälkeen saattoi ostaa Rondelluksen Carmina sanctorum -levyn.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 16:28
(2) kommenttia - comments
Hämeen linnan keskiaikamarkkinat 2005
Viime viikonloppu tuli vietettyä Hämeen linnan keskiaikamarkkinoilla.
Lauantai kului lähes kokonaan Häme-seminaarissa, jonka aiheena oli Valtaherroja ja valtiattaria. Seminaarin aloitti Jyrki Knuutila, joka kertoi Birger Jaarlista ja Hämeen kristillistymisestä. Ensi alkuun Knuutila määritteli kristillistämisen ja kristillistymisen. Kristillistäminen oli aktiivista lähetystyötä ja kristillistyminen kristinuskon juurruttamista käännyttämisen jälkeen.
Hämeen kristillistäminen alkoi rauhanomaisesti jo 1100-luvun lopulla. Ruotsalaisten kasvava vaikutusvalta Hämeessä ei kuitenkaan tuhonnut pakanallisia yhteisöjä, vaikka kristinusko levisi Hämeeseen. Paavi Gregorius IX (1227-41) kehottikin vuonna 1237 kirjeessään ristiretkeen, koska hämäläiset olivat luopuneet kristinuskosta.
Ruotsalaisten Hämeeseen suuntaamaa ristiretkeä johti Birger Magnusson eli Birger Jaarli, joka syntyi 1210- tai 1220-luvulla ja kuoli 1266. Hämeen ristiretki tehtiin Eerikin kronikan mukaan 1230- tai 1240-luvulla. Uusimman tutkimuskirjallisuuden mukaan ristiretki tehtiin 1230-luvun lopulla. Tämän sotaretken jälkeen alkoi Hämeen kristillistyminen ja ruotsalaisten valtaa lujitettiin myös kirkollisen organisaation avulla. Ristiretken aikoihin Suomeen saapuneet dominikaanimunkit auttoivat myös Hämeen kristillistymisessä.
Toisena luennoitsijana oli Tuula Hockman, joka kertoi Ingeborg Aakentytär Tottista. Tanskalaissyntyinen Ingeborg solmi 1466 tai 1467 avioliiton Sten Sturen kanssa, joka tunnetaan paremmin Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempana. Hämeen linna ja Hämeen lääni olivat Ingeborg Aakentytär Tottin läänityksenä vuodesta 1497 alkaen, mutta Ingeborg vietti suurimman osan elämästään Ruotsissa. Jäätyään leskeksi 1503 Ingeborg sai myös Kokemäenkartanon läänin ja muutti 1504 Suomeen.
Hämeen linnaläänin haltijana Ingeborg kuului Ruotsin valtakunnan johtaviin henkilöihin ja hän oli yksi Ruotsin valtaneuvoston jäsenistä. Ingeborgin tehtäviin kuuluivat sotilaallisesta puolustuksesta huolehtiminen Hämeessä ja Kokemäenkartanon läänissä sekä verojen kannon valvonta. Käytännön tehtävistä lääneissä huolehtivat voudit ja heidän alaisensa. 1505 Folke Gregerinpoika (Lilje) yritti kaapata Hämeen linnan itselleen, mutta koska linnanväki oli Ingeborgin puolella, Folke joutui palaamaan Ruotsiin tyhjin käsin. Ingeborg asui Hämeen linnassa vuoteen 1507 asti, jolloin hän kuoli. Ingeborg Aakentytär Tottista voi lukea lisää kirjasta Linnassa ja sen liepeillä – Elämää Hämeen linnassa.
Lounaan jälkeen Anu Lahtinen kertoi Johannes (Hans) Pauli Montigenasta. Johannes oli katolinen pappi, joka oli toiminut myös Vadstenan luostarissa. Johannes oli puolustanut katolista oppia ja joutunut vankeuteen. Lopulta Johannes oli karkoitettu Ruotsista Suomeen helluntaina 1554, koska hän oli jatkanut katolisen opin puolustamista. Johannes päätyi vangiksi Hämeen linnaan omien sanojensa mukaan virui Suomessa vankeudessa "kaikille vieraana ja kieltä tuntematta". Yllättäen Johannes kuitenkin pääsi linnanpäällikön Herman Flemingin ja tämän vaimon Gertrud Häkansdotterin suosioon ja sai jopa saarnaajan tehtäviä.
Linnan kirjanpidon mukaan vuosien 1555 ja 1556 paikkeilla mainitaan kangaspalkkaa maksetun "herra Hans kappalaiselle". Myös vuosina 1558-1562 mainitaan kappalaisena herra Hans, mahdollisesti sama henkilö. Kyseessä voi olla juuri Johannes Pauli. Linnanpäällikkö Herman Fleming oli uskollinen protestanttiselle kuninkaalle Kustaa Vaasalle, joten miksi hän nimitti Johannes Paulin Hämeen linnan kappalaiseksi?
Herman Fleming ja hänen vaimonsa olivat viettäneet lapsuutensa katolisessa Ruotsissa, joten heillä saattoi olla sympatiaa vanhaa uskoa kohtaan. Herman Fleming oli myös useimmissa toimissaan melko valtioviisas ja maltillinen, toisin kuin esimerkiksi Nuijasodan aikaan vaikuttanut sukulaisensa rautamarski Klaus Fleming. Voi myös olla, että linnassa tarvittiin niin kipeästi ruotsinkielistä pappia, että Johannes Paulin katolisuus ei haitannut.
Uskonpuhdistukseksi kutsuttu murros ei toteutunut nopeasti, vaan katolista uskoa harjoitettiin vielä vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi katolista paastoa noudatettiin Hämeen linnassa vielä 1550-luvun alussa. Johannes onnistui jopa kokoamaan katolista kirkollista kirjallisuutta lähialueilta ja kirjoittamaan teosten pohjalta kaksiosaisen katolisen saarnakokoelman. Anu Lahtinen on kirjoittanut 1500-luvusta ja Flemingien suvusta useita kirjoja, joihin aiheesta kiinnostuneen kannattanee tutustua.
Seminaarin viimeinen puhuja oli Ulla Koskinen, jonka aihe oli Arvid Henrikinpoika Tawast ja vallan verkostot Hämeessä 1500-luvun lopulla. Koskinen selitti esityksessään keskiaikaista hallintojärjestelmää, joka saattaa vaikuttaa sekavalta. Hallinto ei ollut tiukasti ylhäältä päin ohjailtu koneisto, kuten nykyisin. Kontrolli oli puutteellista, virkatehtävien rajoja ei ollut tarkasti määritelty eikä aina ollut selvää, kenellä on valta käskeä ja ketä. Poliittisen tai hallinnollisen vallan lisäksi oli taloudellista ja sosiaalista valtaa, eikä vallan eri osa-alueita eroteltu toisistaan nykyiseen tapaan. Kartanonomistaja saattoi olla asuinseudullaan vahvempi vaikuttaja kuin vouti, vaikka voudilla oli hallitsijan valtakirja virkaansa. Vouti saattoi tarvita kartanonomistajan apua virkatehtäviensä hoidossa.
Järjestelmä ei perustunut tarkasti määriteltyihin toimenkuviin ja virkahierarkiaan, vaan hallinnossa toimivien ihmisten henkilökohtaisiin sosiaalisiin suhteisiin ja suhdeverkostoihin. Virkatehtävien hoito oli annettu tietyille henkilöille, joiden piti selviytyä tehtävistä omien suhteidensa avulla yhteisön oman sosiaalisen järjestyksen ja vuorovaikutuskeinojen puitteissa. Jos henkilö oli pätevä jollain vallan osa-alueella, hänen oletettiin oleva pätevä myös muilla vallan osa-alueilla. Menestynyt sotilas saattoi saada läänityksiä ja läänityksen antaja oletti, että läänityksen saaja suoriutui veronkannosta ja muista hallinnollisista tehtävistä yhtä hyvin kuin sotatoimista.
Esitelmässä selvitettiin vallankäytön lähtökohtia Hämeessä aatelismies Arvid Henrikinpoika Tawastin ja hänen verkostojensa avulla. Arvidilla ei ollut mitään virallista asemaa, mutta hän onnistui saamaan paljon valtaa suhteidensa avulla. Esimerkiksi Hollolan vouti Klemetti Söyringinpoika joutui pyytämään Arvid Henrikinpoika Tawastilta apua vuonna 1591 hoitaakseen sotaväen muonittamisen eli linnaleirin järjestämisen Hämeessä. Klemetillä oli vaikeuksia saada sotaväkeä tottelemaan määräyksiään, vaikka hän oli kuninkaan nimittämä vouti. Hän joutuikin pyytämään Tawastia puuttumaan asiaan.
Mielenkiintoista oli myös, kuinka viranhaltijoiden kirjeenvaihtoa väritti ns. ystävyyden retoriikka. Viranhaltijat kutsuivat toisiaan hyvin ystävällisillä nimikkeillä. Esimerkiksi vouti Klemetti Söyringinpoika puhutteli Arvid Henrikinpoika Tawastia isäkseen ja Tawast puolestaan kutsui häntä "rakkaaksi Klemetiksi", sen sijaan että olisi kutsunut häntä Hollolan voudiksi.
Ystävyydeksi kutsutulla suhteella ei välttämättä ollut mitään tekemistä todellisen ystävyyden kanssa kun oli kyse virka-asioista. Ystävyys saattoi perustua pelkästään välttämättömyyteen tai laskelmoituun hyötyyn. Ihanteiden ja arvojen tasolla ystävyyden peruspilari oli kuitenkin toisesta osapuolesta välittäminen ja tätä ihannetta voitiin käyttää hyväksi kun vastapuoli yritettiin saada toimimaan halutulla tavalla. Ystävyyteen vetoamista pidettiinkin usein luotettavampana vaikuttamiskeinona kuin virallisiin valtasuhteisiin turvautumista. Virka-asioissakin tarjottiin vastavuoroisia palveluksia ja kuninkaan nimissä annettua käskyä voitiin vahvistaa vetoamalla ystävyyteen.
Illalla tuli käytyä vielä Hämeen linnan Säädyttömien yössä. Ensin söimme ehtookesteillä keskiaikaisessa pitopöydässä, jossa oli tarjolla mm. paistettua villisikaa. Sen jälkeen kävimme vielä teemakierroksella Hämeen linnassa narrin johdolla. Kierroksen aiheena oli vuosi 1505, jolloin Folke Gregerinpoika yritti kaapata Hämeen linnan itselleen Ingeborg Aakentytär Tottilta. Tapausta oli dramatisoitu ja näyttelijät esittivät aiheeseen liittyviä kohtauksia linnan eri huoneissa.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 15:45
600-vuotias huilu
Virolaiset arkeologit ovat löytäneet huilun 600 vuotta vanhasta ulkovessasta. Arkeologit ovat testanneet huilua ja todenneet sen olevan yhä soittokelpoinen. Hollannista on löytynyt yhtä vanha huilu, mutta se ei ole enää soittokunnossa. Toivottavasti virolaiset arkeologit pesivät huilun huolella ennen soittoyritystä. Minulle ei välttämättä tulisi ensimmäiseksi mieleen kokeilla, onko 600-vuotisesta ulkovessasta löytynyt huilu soittokunnossa.
Via Mirabilis
MosNews: Estonian Archaeologists Play Flute Recovered from 600-Year Old Loo
Lähettänyt – Sent by Jussi | 14:45
Egil Skalla-Grímssonin hauta
Islannissa on saatettu löytää kuuluisan viikingin Egil Skalla-Grímssonin hauta Mosfellsdalin kirkon alta. Egil syntyi n. 910 ja aloitti viikinkiuransa nuorena. Egilin saagan mukaan Egil joi ensikännit kolmivuotiaana ja murhasi ensi kerran kuusivuotiaana. Tappamisen lisäksi Egilin harrastuksiin kuului vihamiesten silmien kaivaminen päästä ja heidän päälleen oksentaminen. Englannissa käydessään Egil tappoi vihapäissään Egilin veljen surmanneita englantilaisia kunnes kuningas Athelstan antoi hänelle kaksi arkullista hopeaa.
Egilillä oli myös herkempi puoli ja hän oli loistava runoilija. Jäätyään Erik Verikirveen vangiksi Egil pääsi vapaaksi sepitettyään Erikille ylistysrunon. Menetettyään kaksi poikaansa Egil aikoi ensin tappaa itsensä surussaan, mutta Egilin tytär sai isänsä pään käännettyä. Itsemurhan sijaan Egil runoili poikiensa muistolle.
Vanhemmiten Egil sokeutui. Hieman ennen kuolemaansa Egil otti Athelstanin antamat hopea-arkut ja kaksi orjaa mukaansa ja lähti omien sanojensa mukaan pienelle matkalle. Egil löytyi vähän myöhemmin vaeltelemasta hevosensa kanssa, mutta orjia tai hopea-arkkuja ei koskaan löydetty. Egilkään ei asiasta puhunut ja vei salaisuuden mukanaan hautaan. Egilin hopea lienee haudattuna jonnekin Islantiin orjien kanssa ja odottaa yhä löytäjäänsä.
Via Cronaca
Iceland Review: Grave of Egil Skalla-Grímsson found?
Lähettänyt – Sent by Jussi | 14:26
elokuu 15, 2005
Keskiaikaisia dokumentteja esille Skotlannissa
Jos tulee mentyä Edinburghiin, niin Skotlannin parlamentissa on esillä keskiaikaisia dokumentteja. Dokumenttien esillepano liittyy William Wallacen muistojuhliin, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 700 vuotta hänen kuolemastaan. William Wallace oli skotlantilainen vapaustaistelija, josta kertoo Mel Gibsonin elokuva Braveheart.
Esillä ovat Arbroathin julistus (1320), Ayrin käsikirjoitus (1318) ja William Wallacen itsensä kirjoittama Lyypekin kirje (1297). Arbroathin julistuksessa skotlantilaiset ylimykset pyytävät paavia tunnustamaan Skotlannin oman kuninkaan Robertin. Ayrin käsikirjoitus sisältää vanhimpia muistiin kirjoitettuja Skotlannin lakeja. Lyypekin kirjeessä William Wallace kertoo hansakauppiaille, että Skotlanti on vapaa Englannin herruudesta ja että Skotlannin satamat ovat avoinna kaupankäyntiä varten.
Skotlannin matkan kanssa täytyy kuitenkin pitää kiirettä, sillä näyttely on avoinna vain syyskuun 9. päivään asti.
BBC: Historic documents go on display
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:37
elokuu 14, 2005
Takaisin keskiaikaan
Kun kerran ei ole aikakonetta, jolla pääsisi keskiaikaan niin keskiaikaa voi yrittää rakentaa uudelleen. Guedelonissa on jo vuosien ajan rakennettu keskiaikaista linnoitusta. Ei siis restauroitu vaan rakennettu. Linnoitusta rakennetaan keskiaikaisin menetelmin ja vapaaehtoinen työväki on pukeutunut keskiaikaisesti. Aikaa linnoituksen valmistumiseen arvioidaan kuluvan kaikkiaan 25 vuotta.
Guedelonin kotisivut
Expatica: Reconstructing the Middle Ages
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:32
Keskiaikaista lääkintää
Nukutusaineita ja desinfiointiaineita käytettiinkin jo keskiajalla. Skotlannissa tehdyissä kaivauksissa on löydetty myös todisteita siitä, että keskiajan munkit osasivat myös suorittaa amputaatioita, käynnistää synnytyksen, hoitaa keripukkia ja jopa sekoitella krapulalääkkeitä.
BBC: The medical world of medieval monks
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:21
Arkeologisia kaivauksia Turussa
Maanantaina 8.8 aloitettiin arkeologiset kaivaukset Turun tuomiokirkon ympäristössä. Turun maakuntamuseo tutkii kaivauksilla kolmea aluetta Tuomiokirkon etelä- ja länsipuolella loppukesän ja syksyn aikana. Kaivaukset jatkuvat lokakuuhun asti ja ovat osa kolmivuotista tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää Turun varhaisia vaiheita ja kaupungin todellista ikää. Tämänvuotisten koekaivausten perusteella valitaan laajempi tutkimusalue, jolla aloitetaan kaivaukset ensi vuonna.
Turun maakuntamuseo järjestää maksuttomia yleisöopastuksia kaivausalueella ja Aboa Vetus & Ars Nova -museot järjestävät 19.8. alkaen opastettuja yleisökävelyjä kaivausalueelta Vanhan Suurtorin kautta Aboa Vetus -museoon. Lisätietoa löytyy Turun kaupungin sivujen kautta.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:12
Keskiajan lasia
Vielä on kaksi viikkoa aikaa käydä Keskiajan lasia-näyttelyssä Suomen lasimuseossa. Lasimuseon kaupasta voi ostaa mm. keskiajan lasista kertovan kirjan. Lasimuseossa on myös pysyvä näyttely lasin historiasta. Pysyvässä näyttelyssä kerrottiin mm. kuinka roomalaiset tekivät lasihelmillä kauppaa barbaarikansojen kanssa. Yli tuhat vuotta myöhemmin samaiset barbaarikansat tekivät sitten lasihelmillä kauppoja Amerikan intiaanien kanssa.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:02
elokuu 05, 2005
Britannian vanhin ovi
Britannian vanhin ovi sijaitsee English heritagen rahoittamien tutkimusten mukaan Westminster Abbeyn kirkossa Lontoossa. Noin 1,98 x 1,20 metrin kokoinen ovi on peräisin 1050-luvulta. Ovi on tehty puusta, joka on vuosirenkaiden perusteella kasvanut vuosien 924 ja 1030 välillä. Oven tekoaikana Englantia hallitsi Edward Tunnustaja, joka rakennutti Westminster Abbeyn kirkon, jossa ovi sijaitsee. Ovi on ainut jäljellä oleva anglosaksinen ovi Britanniassa.
Ovesta löytyi 1800-luvulla nahanpalasia. Legendan mukaan nahka olisi legendan mukaan ollut peräisin Westminster Abbeyssä pyhäinhäväistyksen tehneeltä henkilöltä, joka olisi nyljetty rangaistukseksi teostaan. Pyhäinhäpäisijän nahka naulattiin sitten oveen varoitukseksi muille. Nahka on kuitenkin tutkijoiden mukaan lehmännahkaa.
Sky News: Oldest door adorned with skin of sinner
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:31