« kesäkuu 2005 | Memoria volatilis | elokuu 2005 »

heinäkuu 30, 2005

The Last Kingdom luettu

Nyt on sitten Bernard Cornwellin The Last Kingdom luettu, joten kerron kirjasta lisää kuten lupasin. The Last Kingdom kertoo viikinkien ns. suuren armeijan hyökkäyksestä Britanniaan. Suuri määrä tanskalaisia viikinkejä saapui Britanniaan 865 ja viikingit valloittivat seuraavina vuosina anglosaksien kuningaskunnat Northumbrian, Itä-Anglian ja Mercian. Ainoastaan Wessex pystyi vastustamaan viikinkejä ja kirjan nimi The Last Kingdom viittaakin Wessexiin.

Wessexin kuningas Alfred Suuri sai pidettyä Wessexin vapaana, mutta Northumbrian, Itä-Anglian ja Mercian alueelle muodostui Danelagen, tanskalaisten hallitsema alue. Danelagenin rajat määriteltiin Wedmoren sopimuksella vuonna 878 kun Alfred Suuri voitti Guthrumin johtamat viikingit Edingtonin taistelussa.

Danelagenin alueelle muutti paljon uudisasukkaita Tanskasta ja tanskalaiset uudisasukkaat elivät suhteellisen rauhallisesti anglosaksinaapuriensa kanssa. Anglosaksien jatkuvat hyökkäykset kuitenkin hajottivat Danelagenin ja Alfred Suuren poika Edward Vanhempi liitti Danelagenin alueen isänsä luomaan Englannin kuningaskuntaan.

The Last Kingdom kertoo Uhtred-nimisestä anglosaksiruhtinaan pojasta, jonka viikingit kasvattavat Uthredin isän kuoltua taistelussa. Bernard Cornwellin aikomuksena on kirjoittaa Uthredistä ainakin trilogian verran, joten tämä ensimmäinen osa lähinnä pohjustaa tulevaa. Moni juonikuvio jätetään tahallisesti auki.

Kirja on suhteellisen uskollinen historialle ja Cornwell on selvästi perehtynyt aiheeseen. Toisin kuin Orm Punainen, The Last Kingdom on brutaali ja raaka. Veri lentää ja ruumiita tulee eikä Cornwell hienostele kuvatessaan millaista jälkeä miekat ja kirveet saavat aikaan. Historiallisista kirjoista kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin harkita kirjan lukemista. Itse ainakin pidin kirjasta.

The Last Kingdomia tuskin suomennetaan, koska Cornwellin kirjoja on muutenkin suomennettu aika kitsaasti. Kirja löytyy ainakin Amazonilta, voi olla että se on suomalaistenkin kirjakauppojen valikoimissa. Kirjan jatko-osa nimeltä The Pale Horseman ilmestyy syksyllä 2005.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 28, 2005

Normandian viikingit 5 - Rikhard III ja Robert I Suurenmoinen

Rikhard Hyvän poika Rikhard III peri vallan isänsä kuoltua vuonna 1027. Rikhard III kuitenkin kuoli vain muutama kuukausi isänsä jälkeen hämärissä olosuhteissa ja valta siirtyi hänen veljelleen Robertille, josta tuli Normandian jaarli Robert I. Robert I:ä epäiltiin veljensä kuolemasta, joten hän sai ensin lisänimen Paholainen.

Robert I:ä ei pidä sekoittaa keskiaikaiseen taruun Robert Paholaisesta. Tarun Robert Paholainen on sananmukaisesti paholaisen poika, joka riehuttuaan nuoruudessaan saa selville totuuden syntyperästään ja tehtyään parannuksen päätyy lopulta erakkomunkiksi. Myöhemmin Robert I sai lisänimen Robert Loistava, ei kuitenkaan sotataitojensa vuoksi vaan koska piti koreista ja koristeellisista asioista.

Robert I joutui pian sotajalalle Normandian maallisten ja kirkollisten ylimysten kanssa. Rouenin arkkipiispa Robert ja Bayexin piispa Hugh olivat Robert I:n pahimpia kiistakumppaneita. Molemmat olivat Robert I:n setiä ja Ranskan kuningas Robert Hurskas tuki heitä kamppailussa Robert I:tä vastaan. Myös Normandian raja-alueiden feodaaliherrat ryhtyivät niskuroimaan Robert I:n hallintoa vastaan.

Vuoteen 1031 mennessä Robert I sai tilanteen Normandiassa hallintaansa. Robert I auttoi Ranskan kuningasta Henrik I:tä tämän taisteluissa kapinoivaa veljeään ja äitiään vastaan ja kiitokseksi avusta Henrik I lahjoitti Robert I:lle Vexinin. Robert I teki myös sotaretkiä Flanderiin ja Bretagneen.

Aethelredin ja Emman pojat Edward ja Alfred olivat maanpaossa Rouenissa Robert I:n päästessä valtaan ja Robert I lähti sotaretkelle Englantiin nostaakseen heidät valtaistuimelle. Myrsky kuitenkin hajotti Robert I:n laivaston ennen kuin laivasto pääsi Englannin rannikolle. Edwardista tuli aikanaan Englannin kuningas Edward Tunnustaja.

Robert I suosi luostareita kuten Rikhard Peloton oli tehnyt. Lisäksi hän perusti Cerisyn luostarin. Robert I lähti pyhiinvaellusmatkalle Jerusalemiin, mutta kuoli matkallaan Nikeassa. Robert I oli vain 25-vuotias kuollessaan heinäkuun alussa vuonna 1035. Hän oli hallinnut Normandiaa alle 10 vuotta. Robert I jätti jälkeensä aviottoman lapsen nimeltä Vilhelm, joka sai lempinimen Vilhem Äpärä. Vuonna 1066 Vilhelm hyökkäsi Englantiin ja sai uuden lempinimen alistettuaan Englannin valtaansa: Vilhelm Valloittaja.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 22, 2005

Keskiajan lotjaliikenne Viron halki

Heinäkuun Baltic guiden mukana tulleessa kesäliitteessä oli juttua lotjista. Jokien ja järvien muodostamaa vesireittiä käytettiin keskiaikana tavarankuljetusväylänä Viron halki. Alukset tuolla vesireitillä olivat pienehköjä lotjia.

Kauppalaivojen lasti siirrettiin Pärnun satamassa lotjiin eli lootsikuihin. Lotjat kulkivat Pärnujokea ja Raudnajokea pitkin Viljandiin. Viljandista matka jatkui Tännasilmajokea pitkin Võrtsijärvelle, josta päästiin Emajokea pitkin Tarttoon ja Peipsijärvelle. Tartossa lasti siirrettiin suurempiin lotjiin, jotka pääsivät Peipsijärven kautta Novgorodiin, josta kauppatavarat vietiin Moskovaan tai muualle Venäjälle.

Lotjat liikkuivat purjeiden avulla. Mikäli tuulta ei ollut, niin rantatalojen naiset vetivät lotjia rannalta köysien ja valjaiden avulla. Tämä oli mahdollista, koska rannat olivat maanviljelyn ja karjanhoidon takia puuttomia ja pensaattomia. Lotjien vetäminen toi ihmisille lisätienestejä.

Lotjasta huolehti tavallisesti pieni perhe, joka asui lotjan keulakajuutassa. Keulakajuuttaa lämmitettiin saviuunilla. Lotjien voitiin myös antaa liikkua virran mukana alavirtaan. Lotjien tukevan rakenteen ansiosta mahdollinen rantaan törmääminen ei haitannut. Lotjien tiivistäminen hoidettiin kiinnittämällä lautojen väliin tervalla ja pellavalla tiivistetty lista metallisinkilöiden avulla.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Emajoella oli vielä noin 700 lotjaa. Viimeiset lotjat rakennettiin 1937. Molemmissa maailmansodissa lotjia tuhoutui niin paljon, että ne käytännöllisesti katsoen katosivat täysin.

Tarton kaupungin rajalla, Emajoen rannalla olevassa Väike Lotjakodassa eli pienessä lotjaverstaassa on nyt aloitettu uudelleen lotjien rakentaminen vanhoja perinteitä noudattaen. Pieni lotjaverstas saa ensi tammikuussa rinnalleen suuremman verstaan, jossa voidaan rakentaa 25 metriä pitkiä ja 12 leveitä aluksia. Suureen lotjaverstaaseen tulee myös museo ja esittelytilat. Lisätietoa lotjista löytyy Emajõe lodjaseltsin kotisivulta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 20, 2005

Paavin sinettejä löytyi keskiaikaisesta vessasta

Koillis-Saksasta Greifswaldista on löydetty neljä paavi Bonifatius IX:n sinettiä. Paavilliset sinetit löydettiin puisesta, keskiajalta peräisin olevasta vessakuilusta noin kolmen metrin syvyydestä kun Greifswaldin yliopiston vesiputkien uudistustyön yhteydessä tehtiin arkeologisia kaivauksia. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, miten sinetit päätyivät vessakuiluun. Putosivatko sinetit vessakuiluun vahingossa vai piilottiko joku ne?

Paavi Bonifatius IX oli vallassa 1389-1404. Bonifatius IX oli alkujaan köyhään napolilaiseen aatelissukuun kuulunut Piero Tomacelli. Bonifatius IX joutui jo virkakautensa alussa kilpailemaan kirkon herruudesta ranskalaisten kardinaalien nimittämän Avignonin paavin Clement VII:n kanssa. Bonifatius IX ja Clement VII julistivatkin toisensa kirkonkiroukseen. Saksa, Englanti, Unkari, Puola ja suurin osa Italiaa kannattivat Bonifatius IX:n paaviutta.

Clement VII kuoli 1394, mutta ranskalaiset kardinaalit valitsivat hänen seuraajakseen Benedictus XIII:n, jota mm. Ranska, Skotlanti, Sisilia, Kastilia ja Portugali tukivat. Viimein jopa Bonifatius IX:n aikaisemmat tukijat kääntyivät häntä vastaan vaatien Bonifatius IX:ä luopumaan vallasta. Bonifatius IX pysyi kuitenkin vallassa aina kuolemaansa asti 1404 kun taas Ranska ja Portugali lakkasivat tukemasta Benedictus XIII:a 1398.

Mail & Guardian online: Sensational find in Germany: 600 year-old Papal seals
Via Mirabilis


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 11, 2005

Xerox

Löysin Internetistä sivun nimeltä Medieval words and phrases, jossa kerrottiin mistä kopiokoneyhtiö Xerox sai nimensä. Sivuston mukaan Xerox oli keskiaikainen anglosaksilainen kirjuri, joka kopioi vanhoja käsikirjoituksia niin valtavat määrät, että aloitteleva kopiokoneyhtiö päätti kunnioittaa kopioinnin uranuurtajaa käyttämällä hänen nimeään tuotemerkkinä.

Sinänsä hieno tarina, mutta valitettavasti se ei ole totta. Kun Haloid-nimisen yhtiön ensimmäinen kopiokone tuli markkinoille 1949, kopiokoneessa käytettiin Chester Carlsonin kehittämää kopiointiprosessia nimeltä electro-photography eli sähkövalokuvaus. Nimi oli markkinamiesten mielestä liian vaikea, joten nimeksi muutettiin xerography. Termi xerography tulee kreikan sanoista xeros eli kuiva ja graphos eli kirjoitus. Xerography eli xerografia on siis kuivakirjoitus.

Xeroxin nimen alkuosa otettiin siis sanasta xeros, mutta s muutettiin x:ksi, koska Xerox kuulostaa vähän samalta kuin Kodak. Kopiokoneen tuotemerkiksi tuli siis Xerox ja ensimmäinen Haloid-yhtiön xerografinen kopiokone oli XeroX Model A. Haloid-yhtiö muutti nimensä Xeroxiksi 1958.

Xerography - the invention that no one ever wanted.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 10, 2005

Normandian viikingit 4 - Rikhard Hyvä

Rikhard Pelottoman poika Rikhard Hyvä nousi valtaistuimelle vuonna 996. Hän oli ensimmäinen, joka käytti arvonimeä herttua.

Rikhard Hyvä tukahdutti verisesti talonpoikaiskapinan heti valtaannousunsa jälkeen ja auttoi länsifrankkien kuningasta Robert II Hurskasta tämän Bourgognen sotaretkillä vuosina 1003 ja 1005 sekä Flanderin sotaretkellä 1006.

Rikhard Hyvä oli viimeinen Normandian hallitsija, jolla oli läheiset suhteet Skandinaviaan. Rikhard Hyvä antoi Sven Kaksiparran käyttää Normandiaa tukikohtana hyökkäyksessä Englantiin. Tämän seurauksena anglosaksit tekivät vuonna 1000 kostoretken Cotentiniin Englannin kuninkaan Aethelred II:n johdolla. Rikhard Hyvä jatkoi viikinkien tukemista, vaikka hänen sisarensa Emma meni naimisiin Aethelred II:n kanssa 1002. Rikhard Hyvä mm. käytti viikinkipalkkasotureita apunaan hyökkäyksessään Chartresiin 1013-1014.

Vuonna 1013 Aethelred II pakeni Normandiaan lankonsa luokse Sven Kaksiparran hyökättyä Englantiin. Mukana seurasivat Emma sekä Aethelred II:n ja Emman pojat Alfred ja Edward. Aethelred II palasi Englantiin 1014 ja kuoli 1016. Sven Kaksiparran pojasta Knuut Suuresta tuli Englannin kuningas samana vuonna. Emma pysyi Normandiassa ja meni 1017 naimisiin Knuut Suuren kanssa. Knuut Suuren ja Emman pojasta tuli aikanaan Englannin kuningas Knuut III. Knuut III taas kuoli 1042, jolloin Aethelred II:n ja Emman pojasta Edwardista puolestaan tuli Englannin kuningas (Edward Tunnustaja).

Rikhard Hyvä meni n. 996 naimisiin Conan Rennesiläisen tyttären Judithin kanssa. Conan oli Rennesin krevi ja vuodesta 990 eteenpäin Bretagnen herttua. Näin Rikhard ulotti valtaansa myös Bretagneen.

Rikhard Hyvä uudisti myös Normandian kirkkoa. Hänen aikanaan Normandiasta tuli yksi Ranskan rikkaimmista ja vakaimmista alueista. Rikhard Hyvä kuoli 1026.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 09, 2005

Normandian viikingit 3 - Rikhard Peloton

Vilhelm Pitkäpuukon kuollessa 942 hänen avioton poikansa Rikhard oli noin 10-vuotias. Länsifrankkien kuningas Ludvig IV Merentakainen ja kreivi Hugh Suuri yrittivät anastaa vallan Normandiassa. Lisäksi Englannista saapui Yorkista karkotetun viikinkipäällikkö Sihtricin johtama sotajoukko Normandiaan. Normandia ajautui useiksi vuosiki kaaokseen eri ryhmittymien taistellessa vallasta. Ludvig IV onnistui vangitsemaan Rikhardin Laoniin, mutta Rikhard onnistui pakenemaan vuonna 945.

Vuonna 946 Rikhard hallitsi Rouenia ja seuraavien vuosien kuluessa hän alisti koko Normandian jälleen hallintaansa saaden lempinimen Peloton. Rikhard liittoutui Hugh Suuren kanssa ja meni vuonna 960 naimisiin Hugh Suuren tyttären Emman kanssa. Emma kuitenkin kuoli jo n. 966. Pian Emman kuoleman jälkeen Rikhard meni naimisiin Gunnorin kanssa ja he saivat 7 lasta. Vuonna 987 Rikhard auttoi Hugh Capetia pääsemään länsifrankkien kuninkaaksi.

Rikhardin hallituskadella Normandia muuttui vähitellen viikinkivaltiosta feodaalivaltioksi. Vuonna 991 Rikhard lupasi Englannin kuningas Aethelredille, ettei hän salli Normandiaa käytettävän tukikohtana Englannin ryöstelylle. Rikhard jatkoi kuitenkin viikinkien värväämistä armeijaansa.

Rikhard jälleenrakennutti St. Wandrillen luostarin vuonna 960 ja synnyinkaupunkinsa Fécampin luostarin vuonna 990. Viikingit olivat aikoinaan ryöstäneet ja tuhonneet molemmat luostarit. Rikhard myös perusti Mont Saint-Michelin luostarin vuonna 966 sekä nimitytti pikkuveljensä Robertin Rouenin arkkipiispaksi. Rikhard kuoli luonnollisen kuoleman 20.11.996.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Turun keskiaikaiset markkinat 2005

Viime viikonloppuna järjestettiin Turussa keskiaikaiset markkinat jo kymmenettä kertaa. Tällä kertaa vuosi oli 1401 ja teemana pormestarin tyttären mahtihäät. Kuten muinakin vuosina, markkinoilla esitettiin teemaan liittyvä näytelmä markkinakansan keskellä. Tänä vuonna näyttelijät tuntuivat olevan enemmän läsnä markkinaväen keskuudessa kuin aikaisempina vuosina, ehkä jopa liikaakin sillä töykeät sotilaat tuntuivat välillä menevän töykeydessään liiallisuuksiin ja tönivän ihmisiä turhankin rajusti.

Vanha suurtori eli entinen Raatihuoneen tori oli jälleen varattu keskiaikaisille markkinakojuille ja nykyaikaisemmat tavarat oli sijoitettu Aurajoen rantaan. Paikalla oli tietenkin myös vartaaseen laitetttu sika. Vanhalla suurtorilla myyty ruoka oli keskiaikahenkistä, makkarat sai kiedottuna kaalinlehteen paperin sijaan. Juomapuolen puuttuminen aiheutti hieman ongelmia. Juotavaa sai sikavarraskojun lisäksi vain Sahtituvasta. Niin ja myytiinhän siellä lankaakin.

Illansuussa osallistuimme kävelykierrokselle, jonka aikana tutustuttiin Turun keskiaikaisiin paikkoihin. Keskiaikaisesta Turusta ei ole jäljellä juuri muuta kuin Turun tuomiokirkko, joten mielikuvistusta tarvittiin. Kierroksen aikana opas kertoi myös elämästä keskiaikaisessa Turussa. Kierros päättyi Turun tuomiokirkkoon.

Kotiin lähtiessä tuli käytyä vielä Kerttulinmäellä, Turun entisellä teloituspaikalla. Ennen kuin Kerttulinmäen luokse rakennettiin kerrostaloja, Kerttulinmäki näkyi hyvin läheiselle Hämeen härkätielle. Hirsipuu viestitti, että Turussa vallitsee laki ja järjestys.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Huonosti käyttäytyvät eläimet

Tekno-Kekon mielekäs maailmanhistoria -blogista löytyi kirjoitus 1370-1547: Eläimet tuomiolla. Kirjoittajan tarkoitus oli ilmeisesti etsiä huumoria keskiajalla ja vähän myöhemminkin käydyistä oikeudenkäynneistä eläimiä vastaan. Esimerkkeinä oli tapaus, jossa siat tappoivat sikopaimen pojan sekä tapaus, jossa sutta syytettiin kahden pikkutytön surmaamisesta. Lopputuloksena oli kuolemantuomio molemmille eläimille.

Vaikea sanoa miten tämä nyt sitten eroaa siitä, että nykyaikana tuomioistuimet voivat määrätä vaaralliset eläimet lopetettaviksi. Eläimiä ei enää teloiteta julkisesti, mutta kyllä ihmisten kimppuun käyvä eläin voi menettää oikeusistuimen päätöksellä henkensä nykyaikana siinä missä keskiajallakin. Eläinten puolustusasianajajina taas toimivat nykyisin eläinlääkärit ja eläinaktivistit.

Keskiajalla eläimiä pidettiin omaisuutena kuten nykyäänkin ja myös huonosti käyttäytyvän eläimen omistaja joutui vastuuseen eläimensä tekosista, jos hän ei ollut tehnyt mitään vaikka tiesi eläinten vaaralliseksi. Rikollisten eläinten ja niiden omistajien rangaistuksille etsiittin oikeutus Raamatusta. Tässä ote Raamatusta, jolla eläinten oikeudenkäyntejä puolustettiin:

28. Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, niin härkä kivitettäköön, älköönkä sen lihaa syötäkö; mutta härän omistaja olkoon vapaa rangaistuksesta.
29. Mutta jos härkä on ennenkin puskenut ja sen isäntää on varoitettu eikä hän ole sitä vartioinut, ja jos se tappaa miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen isäntä rangaistakoon kuolemalla.

2. Moos. 21:28-29

Isännättömien eläinten syyttäminen taas perustui Raamattuun, jonka mukaan ihminen oli luomakunnan herra:
28. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".
1. Moos. 1:28

Ihmisen kimppuun käyvä villieläin rikkoi siis jumalallista järjestystä vastaan ja ansaitsi rangaistuksen teostaan. Rottien, heinäsirkkojen tai muiden tuhoeläinten hyökkäysten kohteeksi joutuneet ihmiset taas hakivat oikeutta kirkolta ja oikeuslaitokselta, koska eivät pystyneet muuten suojautumaan eläimiltä. Tuhoeläinten hyökkäysten ajateltiin johtuvan pahantahtoisesta noituudesta, jolloin kirkonmiesten rukoukset ja manaukset ajaisivat tuhoeläimet pois. Tuhoeläinten hyökkäys saattoi myös johtua yhteisön synneistä, jolloin tuhoeläimet karkotettaisiin katumusharjoituksilla. Siksi oli tärkeää selvittää oikeudessa kummasta syystä hyökkäys johtui.

Eivätkä kaikki keskiajallakaan olleet sitä mieltä, että eläinten syyttämisessä on järkeä. Tuomas Akvinolainenkin totesi Summa Theologicassaan, että järjettömien luontokappalaiden syyttäminen oli turhaa. Jotkut taas vetosivat siihen, että roomalainen oikeus ei tuntenut eläinten syyttämistä, joten eläinten oikeudenkäynnit olivat oikeuskäytännön vastaisia.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Darren Oldridgen kirja Strange Histories: The Trial of the Pig, the Walking Dead and Other Matters of Fact from the Medieval and Renaissance Worlds. Kyseinen kirja selvittää aika hyvin keskiajan ja uuden ajan alun ihmisten motiiveja asioihin, jotka meistä vaikuttavat oudoilta, esim. noitien ja kerettiläisten polttamiseen roviolla, eläinten oikeudenkäyntehin ja sen miettimiseen, kuinka monta enkeliä mahtuu neulankärjelle.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 08, 2005

Elämme pimeitä aikoja, ystävä hyvä

Ennen kuin nimitys keskiaika keksittiin, historia jaettiin kuuteen aikakauteen, joista Augustinus kirjoitti n. vuonna 400 teoksessaan De catechizandis rudibus. Augustinus ei kuitenkaan itse keksinyt näitä aikakausia, hän vain kirjoitti jo olemassa olleen tradition muistiin. Augustinuksen mukaan ihmiskunnan historia jakaantuu kuuteen 1000 vuoden pituiseen aikakauteen. Kuudes aikakausi alkoi Augustinuksen mukaan Jeesuksen saapumisesta maan päälle ja päättyisi tuhannen vuoden kuluttua Kristuksen toiseen tulemiseen eli maailmanloppuun. Vuodet 1000 ja 2000 ovat kuitenkin jo menneet eikä maailma ole vielä loppunut.

Keskiaikaa kutsuttiin aluksi pimeäksi ajaksi. Nimityksen pimeä aika keksi italialainen Francesco Petrarca 1330-luvulla. Tällä nimityksellä haluttiin alleviivata, kuinka synkkää ja barbaarista aikaa aika ennen renessanssia oli. 1400-luvun alussa italialaiset oppineet halusivat korostaa oman aikakautensa merkitystä ja keksivät nimityksen keskiaika. Keskiaika oli heidän mielestään jonkinlainen väliaika antiikin sivistyksen ja uuden ajan sivistyksen välillä. Rooman imperiumin romahdettua maailma syöksyi pimeyteen kunnes renessanssin oppineet löysivät uudelleen antiikin sivistyksen.

Nykyisin tiedot keskiajasta ovat paremmat kuin aikaisemmin ja ajatus pimeästä ja takapajuisesta keskiajasta on aikansa elänyt. Maailma ja kehitys eivät pysähtyneet vuonna 476 tuhanneksi vuodeksi lähteäkseen jälleen liikkeelle renessanssin vauhdittamana. Vanhimmat nykyisin toimivat yliopistot perustettiin sydänkeskiajalla ja noitavainotkin alkoivat vasta keskiajan jälkeen saavuttaen huippunsa 1600-luvulla.

Termi pimeä keskiaika on kuitenkin paikallaan kun puhutaan varhaiskeskiajasta. Länsi-Rooman tuhosta 1000-luvun alkuun kirjallisia lähteitä on vähän ja ne ovat usein epäluotettavia. Historian kannalta varhaiskeskiaika on pimeää keskiaikaa, jonka tapahtumista ei ole täyttä varmuutta. Kuva on repaleinen ja osittain vääristynyt, mutta arkeologia auttaa osaltaan täydentämään tätä kuvaa.

Läntinen maailma on jälleen tavallaan siirtynyt aikaan, jota tulevaisuudessa voidaan pitää pimeänä aikana. Suurin osa tiedosta on säilytty sähköisiin tallenteisiin, joiden sisältöä ei pystytä enää tulevaisuudessa lukemaan. Jo nyt on vaikeuksia löytää järjestelmää, jolla voitaisiin tutkia avaruusluotainten 1970-luvulla ottamia kuvia, jotka on säilötty digitaalisesti. Elokuvia ja TV-ohjelmia on arkistoitu hyllykilometreittäin, mutta niiden katsomiseen tarvittavat laitteet hajoavat ja pölyttyvät. Kaitafilmit ja BetaMax-videokasetit on jo menetetty, ne ovat kadonnutta historiaa.

1990-luvulla alkanut digitalisointi hävittää tietoa sen säilömisen sijasta. Internet muuttuu kaiken aikaa ja osa tiedoista katoaa lopullisesti. Jos ja kun Internet romahtaa 2007 kuten on ennustettu, kaikki Internetissä oleva tieto katoaa, niin myös tämä blogi. Siihen viittaa blogin nimikin, Memoria volatilis, häviävä muisti. Nimi viittaa myös tietokoneen RAM-muistiin, joka tyhjenee kun virta katkaistaan. Samoin käy kaikelle sähköiselle muistille jos virta katkaistaan maailmanlaajuisesti.

Näin joskus vuosia sitten dokumentin, jossa käsiteltiin 1800-luvun Pariisin ruumishuoneen arkistoja. 1800-luvun kuolleista oli jäänyt jäljelle vain nimi ja sukupuoli, joskus lause tai pari joista kävi ilmi mistä ruumis oli löydetty ja millaisissa olosuhteissa. Nykyajan ihmisistä ei jää jäljelle edes nimiä sähköisten arkistojen kadotessa, mutta Pariisin 1800-luvun ruumishuoneen paperiset arkistot säilyvät. Vaikka joitain nykyajan papereita säilyisikin, laserkirjoittimien muste haihtuu muutamassa vuodessa ja tulevaisuuden historiantutkijoilla on edessään vain monta hyllykilometriä valkoista paperia.

Elämme pimeitä aikoja, ystävä hyvä.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Timeline yllätti positiivisesti

No nyt sitten on Timeline nähty. Ei tämä nyt niin huono ollut kuin alun perin ajattelin. Juontakaan ei oltu pöllitty Connie Willisiltä vaikka alun perin niin epäilinkin. Jos jätetään huomiotta tavalliset aikamatkailuun liittyvät epäloogisuudet ja paradoksit, niin ihan katsottava elokuva. Ehkä minun olisi pitänyt lukea Michael Crichtonin kirja Aikamatka ennen kuin katsoin elokuvan niin olisin voinut valittaa kuinka kirjaa on taas väännelty ja vääristelty. Tietysti voisin myös kitistä että "kuinka ne 1300-luvulla ymmärtää nykyenglantia", mutta taidan jättää väliin. Jos scifi ja historia kiinnostaa, niin kyllä Timeline on siihen uhratun ajan arvoinen, kunhan ei odota elokuvahistorian merkkiteosta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 07, 2005

Seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta

Kalifornian yliopiston tutkijat ovat havainneet tilastollisia keinoja käyttäen että Niilin vedenpinnan korkeudella on seitsenvuotinen sykli. Seitsemää korkean vedenpinnan vuotta seuraa seitsemän matalan vedenpinnan vuotta. Koska maanviljelys Niilin jokilaaksossa perustuu siihen, että tulviva Niili nostaa pelloille ravinteikasta lietettä, matalan vedenpinnan vuotena pelloille nousee vähemmän ravinteita. Tämän seurauksen sato on matalan vedenpinnan vuosina pienempi.

Tämä Niilissä havaittu seitsenvuotinen vedenpinnan korkeuden sykli saattaakin selittää Raamatussa kuvatut seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta. Voi olla, että Joosef varoitti Egyptin faaraota juuri erityisen voimakkaan syklin alkamisesta, jolloin seitsemää tulvavuotta seurasi seitsemän erittäin matalan vedenpinnan vuotta.

Clues of climate and the Bible's seven lean years
Via Mirabilis


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 06, 2005

Timeline

Free record shopista tarttui matkaan Michael Crichtonin kirjaan perustuva Timeline. Hinta oli tarran mukaan 6,99e, mutta kapitalistinen kassakone pyöristi hinnan ylöspäin 7 euroon. Elokuvassa ryhmä arkeologian opiskelijoita lähtee aikakoneella 1300-luvun Ranskaan pelastamaan menneisyyteen joutunutta opettajaansa. En odota elokuvalta paljoakaan, sillä se floppasi teattereissa aivan totaalisesti ja päätyi Suomessa suoraan videovuokraamoiden alahyllylle. Lisäksi myönnän olevani ennakkoluuloinen, sillä mielestäni juoni on kopioitu Connie Willisin Tuomiopäivän kirjasta. Voin tietysti olla väärässä ja elokuva osoittautuukin loistavaksi teokseksi.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Tiededokumentti: Keksintö menneisyydestä

YLE Teemalta tulee tänään klo 18:00 tiededokumentti Keksintö menneisyydestä, joka kertoo keskiaikaisten katedraalien rakentamisesta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 04, 2005

Reinheitsgebot

Alkosta löytyi von Raven-nimistä olutta, joka mainostaa etiketissään olevansa vuoden 1516 Reinheitsgebot-lain mukaisesti tehtyä. Mikä on Reinheitsgebot?

Reinheitsgebot säädettiin Baijerissa vuonna 1516. Siinä säädeltiin oluen valmistusta ja myyntiä ja sen mukaan ainoat ainesosat oluen panossa käytettävät ainesosat olivat vesi, ohra ja humala. Oluen tekoon perehtyneet saattavat kummastella hiivan puuttumista listalta, mutta hiivan ei tiedetty vielä 1500-luvulla olevan oluen ainesosa.

Hiivan osuus käymisprosessissa keksittiin vasta 1800-luvulla. Sitä ennen oluenpanijat ottivat yleensä edellisen oluterän sakkaa ja lisäsivät sitä seuraavaan, jolloin hiiva siirtyi uuteen erään. Mikäli sakkaa ei ollut jäljellä, olutsammiot jätettiin avoimeen tilaan, jolloin jokin villihiiva aloitti käymisen. Oluenpanon lopputulos olikin usein sattuman varassa.

Oluen suuren kulutuksen vuoksi luihut oluenpanijat sekoittivat olueeseen kaikkea mahdollista, jotta oluen teko olisi mahdollisimman halpaa ja katteet suuria. Lopputuloksena olut maistui usein pahalta ja oli joskus jopa myrkyllistä. Reinheitsgebotilla haluttiin estää humalaa huonompien säilöntäaineiden kuten sienien, suomyrtin ja nokkosen käyttö, jotta olut olisi juomakelpoista ja hyvän makuista. Reinheitsgebot oli tavallaan maailman ensimmäinen kuluttajansuojalaki.

Reinheitsgebotin myötä saksalaisen oluen laatu ja maine paranivat, mutta Saksan olutmarkkinat sulkeutuivat muun maalaisilta panimoilta, koska ainoastaan Reinheitsgebotin mukaan tehtyä olutta sai myydä Saksassa. Kun Saksa yhdistyi 1871, Baijeri vaati, että Reinheitsgebotia sovelletaan koko Saksan alueella. Baijerin vaatimukseen suostuttiin ja niin toimintansa joutuivat lopettamaan panimot, jotka eivät soveltaneet Reinheitsgebotia. Reinheitsgebot ei ole enää nykyisin voimassa, mutta sitä käytetään mainoskikkana.

Reinheitsgebotin on korvannut Vorläufiges deutsches Biergesetz, joka sallii mm. vehnämaltaan ja ruokosokerin käytön oluen teossa, mutta kieltää mallastamattoman ohran käytön. Alkuperäinen Reinheitsgebot salli myös mallastetun ohran käytön. Reinheitsgebot sinänsä ei takaa, että olut olisi mitenkään erityistä, se vain takaa, ettei oluessa ole mitään epämääräisiä aineksia. Reinheitsgebot ei myöskään kiellä veden, humalan ja ohran käsittelyä ennen kuin niitä käytetään oluen tekoon.

Entä sitten se von Raven-olut, josta tämä selostus sai alkunsa? Ei se kyllä mitenkään hirveän erikoiselta maistunut, tavallinen tumma olut.

Reinheitsgebot englanniksi
Von Ravenin arvostelu (Suomalaisen oma olutopas)


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

heinäkuu 03, 2005

Rautaportti

Jos olet aina halunnut oman miekan, niin suomalainen Rautaportti ky myy miekkoja, kirveitä, tikareita, keihäitä ja löytyypä listalta myös aamutähti. Aseet ovat kuitenkin tylsiä eikä niitä suositella teroitettavaksi omatoimisestikaan. Rautaportti ky myi tuotteitaan viime viikonloppuna Turun keskiaikaisilla markkinoilla ja kiinnostuneita näytti riittävän. Webbikaupan valikoimasta näyttää kuitenkin puuttuvan ainakin viikinkimiekka, joka oli Turussa esillä.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |