« toukokuu 2005 | Memoria volatilis | heinäkuu 2005 »
kesäkuu 25, 2005
Keskustelua historiasta ja muusta
Tiede-lehden kotisivulta löytyy keskustelufoorumi, jossa voi keskutella mm. historiasta.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:16
Keskiaikainen Tallinna
Sain Keskiaikainen Tallinna-sivut viimeinkin siihen kuntoon, että lisäsin ne Keskiaika-sivustolle. Sivut varmaankin päivittyvät vielä, ajattelin ainakin lisätä kuvia.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:05
kesäkuu 23, 2005
Juhannus
Juhannuksen, kuten niin monen muunkin juhlan, alkuperä on pakanallinen. Juhannus sattuu kesäpäivän seisauksen lähelle, ei kuitenkaan täysin samalle päivälle, sillä kalenterivuosi ei ole yhtä pitkä trooppinen vuoden kanssa. Nykyinen kalenterivuosi on noin 27 sekuntia pitempi kuin todellinen trooppinen vuosi, joten päivämäärät liikkuvat luonnonilmiöihin nähden. Kesäpäivän seisauksena päivä on pisimmillään.
Suomalaisen juhannuksen vieton alkuperä liittyy Ukon vakat-nimiseen pakanalliseen juhlaan, joka on myös kutsuttu nimillä Vakkajuhla ja Ukon juhla. Muinaissuomalainen Ukko oli sateen ja ukkosen jumala ja sateen antajana hyvin tärkeä jumala maalaisyhteisölle. Ukko on lähes tulkoon sama jumala kuin viikinkien Thor ja kelttien Taranis. Ukon vakkojen tarkoituksena oli taata kasvukaudelle riittävä määrä sadetta.
Ukon vakkoja vietettiin kevätkylvön jälkeen kevätkesällä. Yleensä päivämääräksi 25.5. sanotaan, mutta ajankohta todennäköisesti vaihteli paikkakunnasta ja jopa talosta toiseen kuten kekrinkin. Ukon vakkoja juhlittiin veden äärellä, järven tai joen rannalla. Ukon vakoissa juotiin Ukon malja, joka oli erityisesti Ukon vakkoja varten pantua olutta. Ukon malja-rituaaliin kuului loitsun luku, itse maljan juonti ja veden pirskottaminen.
Ukolle uhrattiin ruokaa ja olutta, jotka asetettiin peltojen läheisyydessä olevalle Ukolle omistetulle kivelle tai kalliolle. Ukolle uhraamisen jälkeen juhlaväki ryhtyi itse nauttimaan ruokaa ja olutta, joita oli varattu reilusti juhlaa varten. Ukon vakat olivatkin käytännössä ylettömät syömingit ja juomingit. Kun Suomessa opittiin tislaamaan viinaa, viina korvasi usein oluen.
Mikael Agricola kuvasi Psalttarin esipuheessa vuonna 1551 Ukon vakat -nimistä juhlaa seuraavasti:
Ja quin kevekyluö kyluettin silloin ukon Malia jootijn.
Sihen haetin ukon vacka nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte palio Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky ialosti Ukoi Pohiasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.
Jos pellot kesän aikana kärsivät kuivuudesta, Ukolta rukoiltiin sadetta erityisen riitin mukaan. Mahdollisimman monta kylän asukasta meni yhdessä läheisen joen tai järven rannalle ja kahlattuaan veteen he rukoilivat Ukolta sadetta ja roiskuttelevat vettä houkutellakseen vettä alas taivaasta.
Keskiajalla kirkko nimesi kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi. Kyseessä on joulun lisäksi ainut kristillinen juhla, jota vietetään jonkun syntymän kunniaksi. Pyhimysten juhlapäivät ovat heidän kuolinpäivänään, yleensä heidän marttyyriutensa muistoksi. Jo 600-luvulla papisto varoitti ketään juhlimasta Johannes Kastajan syntymää pakanallisen menoin, tanssimalla tai manaamalla. Suomessa ensimmäinen maininta kristillisestä juhannuksesta (Nativitas Johannis baptiste) on vuodelta 1316. Johannes Kastajan syntymäjuhlan nimeksi yleistyi juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Ukon vakkojen vietto jatkui pitkään historialliselle ajalle, vaikka kristillistymisen myötä Ukon vakkojen vietto kiellettiin rangaistuksen uhalla. Vuosien 1545-50 välillä Savonlinnan läänin talonpojat joutuivat maksamaan sakkoja juotuaan Ukon maljan. Koska Ukon vakkojen pito kiellettiin, pakanajuhlan viettotavat siirtyivät juhannukseen ja pakanalliset tavat siirtyivät kirkon ansiosta kirkollisiksi.
Vaikka juhannus onkin nykyisin virallisesti Johannes Kastajan muistopäivä, esimerkiksi Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla. Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhannusta kutsutaan keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Ruotsalaisvalta saattoi myös osaltaan aiheuttaa Ukon vakkojen siirtymisen keskikesään, sillä germaanisissa pakanauskonnoissa kesäpäivän (n. 22.6.) ja talvipäivän (n. 22.12.) seisaukset sekä syyspäivän (n. 23.9.) ja kevätpäivän tasaukset (n. 21.3) olivat tärkeitä juhlapäiviä. Kristinuskon myötä vanhat germaaniset juhlapäivät muokattiin kristityiksi.
Ylenmääräinen syöminen ja juominen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkoittavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juotiin, sitä parempi tuli sadosta.
Juhannuskokkojen eli juhannusvalkeiden polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevätjuhlien ja talvijuhlien yhteydessä. Pahojen ajateltiin pääsevän valloilleen noina päivinä ja tulien polttaminen karkotti ne. Viikinkiaikana Pohjoismaissa oli tapana kerääntyä vesistöjen äärelle polttamaan tulia, uhraamaan ja juhlimaan Thorin ja Odinin kunniaksi. Juhannuskokkoja poltetaan Suomen ja Ruotsin lisäksi ainakin Tanskassa, Latviassa ja Irlannissa. Liettuassa juhannuskokkojen polttaminen loppui neuvostovallan alaisuudessa.
Juhannukseen liittyy myös tarina aarnivalkeista. Juhannusyönä metsissä voi nähdä sinisiä tulia eli aarnivalkeita, jotka syntyvät siitä kun haltijat polttavat ruostetta ja hometta pois aarteistaan. Aarteet nousevat tuolloin maan pinnalle ja nokkela ihminen voi saada aarteen itselleen, esimerkiksi sanajalan kukan avulla. Kasvitieteilijöiden mielestä sanajalka on itiökasvi eikä koskaan kuki, mutta uskomusten mukaan sanajalka kukkii juhannusyönä. Jos juhannusyönä löytää sanajalan kukan, voi muuttua näkymättömäksi ja anastaa haltijoiden aarteet. Kristillisen mytologian mukaan vesi muuttuu juhannusyönä hetkeksi viiniksi Kaanaan häiden muistoksi. Juhannukseen liittyy myös suuri määrä erilaisia lemmentaikoja.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:54
kesäkuu 21, 2005
Ilmaiseksi Olavinlinnaan
Savonlinnan Olavinlinnaan on ilmainen sisäänpääsy Pyhän Olavin päivänä 29.7. Mikä yhteys Pyhällä Olavilla sitten on Olavinlinnaan?
Harald Kaunotukalle sukua ollut Olavi Haraldinpoika (Olav Haraldsson den hellige, 995 – 29.7.1030) soti nuoruudessaan useita vuosia Englannissa. Epävarman saagatiedon mukaan Olavi Haraldinpoika teki sotaretken Suomeen 1008, mutta kärsi tuhoisan tappion Herdal-nimisellä paikkakunnalla. Olavi kääntyi kristityksi käydessään Normandiassa ja hänet kastettiin Rouenissa. Olavi Haraldinpojasta tuli Norjan kuningas vuonna 1016 kun hän voitti jaarli Svendin Neajen taistelussa.
Norjan kuningas Olavi Trygvenpoika antoi 900-luvun lopulla norjalaisille kaksi vaihtoehtoa, kääntyä kristityksi tai kuolla. Olavi Haraldinpoika jatkoi kuninkaana kaimansa aloittamaa käännytystyötä yhtä brutaalein keinoin. Olavin kovat otteet herättivät vastarintaa ja Olavi joutui pakenemaan Novgorodiin Knuut Suuren hyökätessä Norjaan 1028. Olavi yritti päästä takaisin valtaan ruotsalaisten avulla, mutta kuoli 29.7.1030 Stiklestadin taistelussa.
Olavin lempinimi hänen elinaikanaan oli Paksu, kuolemansa jälkeen hänestä tuli Olavi Pyhä. Olavia ryhdyttiin palvomaan pyhimyksenä pian hänen kuolemansa jälkeen Norjassa ja muissa pohjoismaissa, vaikka hänet kanonisoitiin virallisesti vasta 1888. Olavin translaatio eli pyhäinjäännösten siirtäminen kirkkoon tai tulevan kirkon paikalle ja beatifikaatio eli autuaaksi julistaminen suoritettiin 3.8.1031. Olavin kuolinpäivä on Fär-saarilla vieläkin virallinen juhlapäivä.
Olavi oli keskiajan suosituin pyhimys Suomessa. Olaville omistettuja kirkkoja on pelkästään Hämeessä ja Satakunnassa toistakymmentä. Olavin pyhimyskultin suosiosta johtui myös se, että Olavi oli keskiajalla Suomen yleisin miehen nimi. Suomestakin käytiin pyhiinvaelluksella Olaviin liittyvillä pyhillä paikoilla Nidarosissa (nyk. Trondheim) ja Stiklestadissa. Trondheimin katedraali on legendan mukaan rakennettu Olavin haudalle.
Eerik Akselinpoika Tott aloitti Olavinlinnan rakennustyöt Kyrönsalmen kalliosaarella 1475. Eerik Akselinpoika Tott päätti nimetä uuden linnan Pyhän Olavin mukaan, koska Pyhää Olavia pidettiin ritarien suojelijana. Lisäksi Tott oli tanskalainen ja Pyhän Olavin pyhimyskultti oli vahva myös Tanskassa. Näin siis norjalainen viikinkikuningas sai nimikkolinnan Suomeen.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:21
Suomalainen arkeologiaportaali
Suomalainen arkeologiaportaali löytyy osoitteesta www.arkeo.net. Sivuston tarkoituksena on välittää tietoa Suomen muinaisuudesta ja arkeologisesta tutkimuksesta sekä niihin liittyvistä tapahtumista. Sivuilta löytyy tapahtumakalenteri sekä paljon linkkejä suomalaisille arkeologia- ja historiasivustoille.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:49
Archeological excavations in Hanko
Archeological excavations have been ongoing in Hanko during this summer. A village existed in the current excavations site during the Iron Age and early Middle Ages The exact site of the early medieval Hanko has been located in the excavations done during this and last summer.
Viking age glass beads, Baltic ceramics and imported ceramics from Central Germany (dating from the 13th and 14th century) have been found in the excavations. The excavations have been done mainly by the students of University of Helsinki, but everyone interested has had a chance to participate as a volunteer. The excavations continue until the end of June.
Source (in Finnish)
Iltalehti: Hangosta löytyi viikinkiaikaisia lasihelmiä
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:27
kesäkuu 18, 2005
Normandian viikingit 2 - Vilhelm Pitkäpuukko
Rollon jälkeen Normandiaa hallitsi hänen poikansa Vilhelm Pitkäpuukko, josta ei tiedetä paljoakaan. Vilhelmin syntymävuotta ei tiedetä. Rollo antoi Normandian poikansa Vilhelmin hallittavaksi vuoden 927 tienoilla, jolloin Vilhelm oli todennäköisesti jo aikuinen. Vilhelm oli täysin kristitty, toisin kuin isänsä, joka oli kristitty lähinnä nimellisesti.
Vilhelm liitti hallitsemiinsa alueisiin Cotentinin 933. Vilhelm yritti ulottaa valtansa myös Bretagneen. Vuonna 935 Vilhelm hyökkäsi Flandriin, mutta kärsi tappion Thérouannessa. Vuosina 933-934 Normandian viikingit kapinoivat Rioul-nimisen viikingin johdolla, koska heidän mielestään Vilhelmistä oli tullut liian ranskalainen voidakseen hallita heitä.
Vuonna 939 Vilhelm liittoutui Hugh Suuren kanssa ja ryhtyi kapinaan Ludvig IV:ä vastaan. Kapina loppui kun paavi puuttui asiaan ja Ludvig tunnusti Vilhelmin oikeudet Normandiaan 940. Flanderin kreivi Arnulf I murhautti Vilhelmin 17.12.942 (joidenkin lähteiden mukaan 943, mutta 942 on yleisesti hyväksytty vuosiluku) Somme-joen saarella. Vilhelmin murha johti kaaoksen Normandiassa. Vilhelmin muistolle kirjoitettiin hänen kuolemansa jälkeen Planctus-niminen runo, jossa surraan Vilhelmin kuolemaa.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 10:30
kesäkuu 17, 2005
Viikinkimiekkojen alkuperästä
Norjalaiset ja venäläiset tutkijat ovat yhteistyössä kehittäneet uuden teorian Venäjän kansatieteen museossa Pietarissa. Britanniaa 800-luvulla ryöstelleiden viikinkien käyttämät miekat ovat heidän mukaansa peräisin saksalaisilta asesepiltä Reinin alueelta, joten saksalaiset ovat vastuussa viikinkien hyökkäyksistä. Miten saksalaiset asesepät sitten itse asiassa ovat viikinkien hyökkäyksistä vastuussa jäi ainakin minulle epäselväksi. Väite on yhtä looginen kuin että syyttäisi Mikhail Kalashnikovia Afganistanin sodasta.
Mitä taas tulee viikinkimiekkojen alkuperään, niin se seikka, että viikinkit käyttivät saksalaisia miekkoja on ollut jo ties kuinka kauan tiedossa, joten teorian uutisarvo on aika olematon. Saksalaisia miekkoja arvostettiin niiden kestävyyden vuoksi. Tunnetuimpia saksalaisia aseseppiä viikinkiajalla olivat Ingelrii ja Ulfberht, jotka kirjailivat nimensä valmistamiinsa miekkoihin. Kyseessä voi olla historian varhaisin tuotebrandi. Ingelrii- ja Ulfberht-miekoista tehtiin myös piraattiversioita, jotka tehtiin huonommasta raudasta ja joihin vain kirjailtiin kuuluisan valmistajan nimi.
Ananova: Germans blamed for Viking invasion
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:57
kesäkuu 16, 2005
Ei nimi miestä pahenna
Ulkomaalaisten hallitsijoiden nimien suomalaistaminen on asia, jota en aina ihan ymmärrä. Jos ruotsin Karl tai ranskan Charles vääntyy muotoon Kaarle, niin se on ihan ymmärrettävää, mutta miksi ja millä logiikalla ranskan Louis suomalaistetaan nimeksi Ludvig?
No, onneksi Kielitoimisto antoi 2002 suosituksen, jonka mukaan tulevien monarkkien nimiä käytetään alkukielisinä suomalaistamatta niitä. Ohje ei päde takautuvasti, joten historiallisten henkilöiden nimet aiheuttavat edelleenkin päänsärkyä.
Päätinkin ryhtyä keräämään listaa monarkkien nimien suomalaistamisesta. Kerään myös monarkkien lisänimien suomennoksia ja englanninkielisiä versioita samaan listaan. Englanninkielisillä nimillä kun löytää webistä paljon tietoa eurooppalaisista monarkeista.
Albrekt
saks. Albrecht
Albrecht von Mecklenburg, ruots. Albrekt av Mecklenburg => Albrekt Meklenburgilainen
Aleksanteri
lat. Alexander, ven. Aleksandr, kreik. Aloksandros
Aleksandr Nevski => Aleksanteri Nevski (Nevalainen)
Edvard
engl. Edward
Edward the Confessor => Edvard Tunnustaja
Eerik
ruots./tansk. Erik, norj. Eirik
Erik Segersäll => Eerik Voittoisa
Erik Jedvardsson (den Helige) => Eerik Pyhä
Erik den läspe och halte => Eerik Sammalkieli
Eirik Blodøks => Eerik Verikirves
Erik Plovpenning => Eerik Auraraha
Erik av Pommern => Eerik Pommerilainen
Elisabet
engl. Elizabeth, saks. Elisabeth
Filip
ransk. Philippe/Philip, saks. Philipp, esp. Felipe
Fredrik
saks. Friedrich, tansk. jne. Frederik
Hakon
norj. Håkon
Håkon den gode (Adelstensfostre) => Haakon Hyvä (Adalsteininkasvatti)
Henri, Henrik
engl. Henry, ransk. Henri, saks. Heinrich
Heinrich der Löwe => Henrik Leijona
Hugo
ransk. Hugues
Hugues Capet, engl. Hugh Capet => Hugo Capet
Iivana
ven. Ivan
Ivan Grozny, Ivan Grozni => Iivana Julma
Juhana
puol. Jan, ruots. Johan, engl. John
John Lackland => Juhana Maaton
Kaarle
engl. Charles, esp. Carlos, saks. Karl, ransk. Charles, roman. Carol
Charlemagne, lat. Carolus Magnus => Kaarle Suuri
Charles de Chauve, engl. Charles the Bald => Kaarle Kaljupää
Karl der Dicke, engl. Charles the Fat => Kaarle Paksu
engl. Charles the Simple => Kaarle Yksinkertainen
Charles Martel => Kaarle Martel, Kaarle Vasara
Knuut
ruots./norj. Knut, tansk. Knud, enlg. Canute
Knut den Store, engl. Canute the Great => Knuut Suuri
Knud den Hellige, engl. Canute the Saint (tai the Holy) => Knuut Pyhä
Hardeknud, engl. Harthacanute => Knuut Peloton (?)
Konstantinos
lat. Constantinus
Kristoffer
engl. Christopher, tansk. Christoffer
Kristofer av Bayern => Kristoffer Baijerilainen
Kustaa
ruots. Gustaf, Gustav
Gustav Vasa => Kustaa Vaasa
Ludvig
ransk. Louis
Louis le Begue, engl. Louis the Stammerer => Ludvig Änkyttäjä
Louis le Pieux, engl. Louis the Pious => Ludvig Hurskas
Louis de Germanie, engl. Louis the German => Ludvig Saksalainen
Louis IV d'Outremer (Transmarinus) => Ludvig Merentakainen
Maunu
lat. ja muut kielet Magnus
Magnus Ladulås => Maunu Ladonlukko
Magnus Lagabøte => Maunu Lainparantaja
Magnus Berrføtt => Maunu Paljassääri
Magnus den Gode => Maunu Hyvä
Olavi
Olav, Olof, Olaf
Olaf Tryggvason => Olavi Trygvenpoika
Olaf Haraldsson => Olavi Haraldinpoika (Olavi Pyhä, Pyhä Olavi)
Olof Skötkonung => Olavi Sylikuningas (tai Verokuningas)
Pietari
ven. Pjotr
Pjotr Veliki, engl. Peter the Great => Pietari Suuri
Rikhard
engl. Richard
Richard Lionheart => Rikhard Leijonamieli
Sven
norj. Svein, tansk. Svend, engl. Sweyn
tansk. Svend Tveskæg (Tjugeskæg, Tyvskæg), norj. Svein Tjugeskjegg => Sven Kaksiparta eli Pörhöparta
Tapani
Stefan, Stephan
Vilhelm
holl. Willem, engl. William, saks. Wilhelm
William the Conqueror => Vilhelm Valloittaja
Guillaume Longue-Épée, engl. William Longsword => Vilhelm Pitkäpuukko
Jos etunimeä ei suomalaisteta, niin lisänimi käännetään silti useimmiten suomeksi.
Harald Hardråde => Harald Ankara
Harald Hårfagre, engl. Harald Fairhair => Harald Kaunotukka
Inge Krokrygg => Inge Koukkuselkä
Joskus paikannimillekin löytyy suomalaistuksia. Tässäkään ei ole välttämättä mitään logiikkaa, Stockholm on suomeksi Tukholma, mutta Sigtuna on Sigtuna kaikilla kielillä. Wikipediasta löytyy listoja, joista on apua mm. kaupunkien, alueiden ja jokien nimien suomalaistamiseen. Jokien nimien listalta näytti puuttuvan Daugavan suomalainen nimi Väinäjoki.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:08
kesäkuu 15, 2005
Normandian viikingit - Rollo eli Kävelijä-Rolf
Minua pyydettiin jokin aika sitten bloggaamaan Normandian viikingeistä. Näin aluksi lyhyesti Normandian ensimmäisestä viikinkikuninkaasta Rollosta. Rollon jälkeläisistä kuuluisin on Vilhelm Valloittaja, joka nousi Normandian jaarliksi sata vuotta Rollon kuoleman jälkeen ja valloitti Englannin 1066.
Kaarle Suuren kuoltua vuonna 814 ryhtyivät viikingit ryöstelemään Frankkien valtakuntaa. Viikingit purjehtivat Seineä pitkin sisämaahan ja ryöstelivät Frankkien valtakuntaa Pariisiin asti. Länsi-Frankkien kuningas Kaarle Kaljupää maksoi monta kertaa suojelurahaa viikingeille, jotta he poistuisivat hänen valtakunnastaan. Maksuista huolimatta ryöstely jatkui ja viikingit asettuivat jopa asumaan Seinen alajuoksulle.
Viikinkien hyökkäyksiin kyllästynyt Länsi-Frankkien kuningas Kaarle Yksinkertainen antoi vuonna 911 Saint-Clair-sur-Eptessä tehdyllä sopimuksella Seinen alajuoksun eli nykyisen Normandian Norjalaisen viikinkipäällikön Kävelijä-Rolfin hallittavaksi. Nimi Kävelijä-Rolf johtuu siitä, että hän oli legendan mukaan niin iso ettei hänelle löytynyt tarpeeksi suurta hevosta. Rolfia on kutsuttu myös Hrolfiksi.
Ehtona Normandian saamiselle oli, että Kävelijä-Rolf puolustaa Länsi-Frankkeja muiden viikinkien hyökkäyksiä vastaan. Lisäksi Kävelijä-Rolf kääntyi kristinuskoon ainakin nimellisesti ja tunnusti Kaarle Yksinkertaisen hallitsijakseen. Kasteen yhteydessä Kävelijä-Rolf saattoi saada nimen Robert, mutta hän omaksui ranskalaisen version nimestään ja häntä ryhdyttiin kutsumaan nimellä Rollo.
Rollona tästä lähin tunnetun Kävelijä-Rolfin olisi pitänyt alistumisen merkiksi pitänyt suudella kuninkaan jalkoja, mutta hän ei suostunut tähän. Rollo määräsi yhden hirdmiehistään suutelemaan kuninkaan jalkoja puolestaan. Hirdmieskään ei suostunut kumartumaan kuninkaan eteen. Sen sijaan hän otti kuninkaan jalasta kiinni ja nosti sen ylös suudeltavaksi. Tämän seurauksena kuningas lensi selälleen.
Rollosta tuli ensimmäinen Normandian jaarli, myöhemmin arvonimi muutettiin herttuaksi. Rollon virallinen latinankielinen titteli oli Princeps Nortmannorum, eli normannien johtaja.Rollo asettui asumaan Roueniin, josta tuli normannihovin sijaintipaikka. Rouen vaurastui viikinkien ryöstösaaliilla tehdyn kaupan myötä. Normandian viikingit jatkoivat alueidensa laajennusta ja 933 mennessä Normandia oli saavuttanut lähes nykyiset rajansa. Vuoden 927 tienoilla Rollo antoi Normandian pojalleen Vilhelm Pitkäpuukolle.
Rollon vaimon nimi oli Poppa. Mitään muuta hänestä ei oikein tiedetäkään. Poppa saattoi olla frankkilaisen kreivi Berengarin tytär. Joidenkin lähteiden mukaan Rollolla oli toinenkin vaimo nimeltään Gisla. Gisla on todennäköisesti keksitty henkilö, sillä hänen väitetään olleen Kaarle Yksinkertaisen tytär, mutta frankkilaisten lähteiden mukaan Kaarle Yksinkertaisella ei ollut sen nimistä tytärtä.
Rollo kuoli n. vuonna 932. Vaikka Rollo oli kristitty, hän antoi testamentissaan määräyksen sekä lahjoittaa rahaa kristilliselle kirkolle että uhrata orjia Odinille.
Normandiasta vielä sen verran, että alue kuului Neustria-nimiseen merovingifrankkien hallitsemaan kuningaskuntaan 500-luvun alusta 750-luvulle asti. Kaarle Suuren isä Pipin Pieni yhdisti Neustrian, Austrasian ja Burgundyn yhdeksi valtakunnaksi 750-luvun alussa, minkä jälkeen nimi Neustria jäi vähitellen pois käytöstä.
Norman-world.com:ista löytyy kattava selostus normannien historiasta ja siinä kerrotaan myös Normandian historiasta. Normandian viikinkien historiasta kinnostuneiden kannattaa lukea myös Dudo-nimisen frankkilaisen klerkin vuosien 1015 ja 1030 välillä kirjoittama Gesta Normannorum, vaikka Gesta Normannorumin tosipohjaisuudesta ollaankin montaa mieltä.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:21
Pyhän Henrikin pyhiinvaellus 2005
Pyhän Henrikin pyhiinvaellus 2005 Nousiaisiin on ensi lauantaina. Vuonna 2005 on kulunut 850 vuotta siitä kun piispa Henrik legendan mukaan saapui Suomeen levittämään kristinuskoa. Tapahtuman järjestää Pyhän Henrikin pyhiinvaellus ry.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:42
kesäkuu 14, 2005
Rondellus in Hämeenlinna
Estonian band Rondellus will perform at the medieval market in Hämeenlinna this summer. Rondellus plays medieval and renaissance music. See entry Medieval Black Sabbath for more information about Rondellus.
If you want information about the medieval market in Hämeenlinna in English, ask Häme Castle Events Association or Hämeenlinna Tourist Information Centre.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:43
Another brick in the wall
Museoviraston sivuilta löytyi asiaa tiilen historiasta Suomessa. Voi kuulostaa tylsältä, mutta sivuilla on asiaa mm. keskiaikaisista tiilirakennuksista ja keskiajan muurareista. Lisäksi löytyy sanasto. Tiiltä käytettin keskiajan Suomessa kirkkoihin, linnoihin ja taloihin.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:32
kesäkuu 12, 2005
Guns and ammo
There is a weapons exhibition called Ase miestä myöten (A weapon alike the man) in Turku castle until 19 September 2005. The exhibition contains weapons from antiquity to modern times and has been organised in co-operation with Arma Aboa, association of collectors of historical weapons. Related to the exhibition there will be a Crimean War 150 Years-event in Ruissalo 22 August.
There is also an exhibition called Hohda hopea (Shine silver) in Turku castle until 8 January 2006. This exhibition displays the works of Turku silversmiths from the Middle Ages to modern days.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:15
kesäkuu 09, 2005
Hilpeä munkki
Savonlinnan lähellä sijaitsevassa Lomakylä Järvisydämessä on ravintola nimeltä Hilpeä Munkki. Hilpeä munkki on ilmeisesti keskiaikahenkinen ravintola, mutta ravintolan kotisivut kieltäytyvät toimimasta kunnolla. Linkeistä ei nimittäin tapahdu oikein mitään. Voi olla, että sivujen teko on vielä kesken tai sitten ravintolan nimi onkin Piikatyttö ja Hilpeän munkin sivut ovat vain hämäystä.
Päivitys:
Hilpeä Munkki avautuu vasta juhannusviikolla ja sivut ovat vielä työn alla, vastattiin Järvisydämestä.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:35
(1) kommenttia - comments
kesäkuu 08, 2005
The Last Kingdom
Alkujaan englantilainen, USA:ssa asuva Bernard Cornwell on kirjoittanut viikinkiaikaan sijoittuvan kirjan The Last Kingdom. Kirja sijoittuu 800-luvulle ja kertoo tanskalaisten Englannin valtauksesta. Tanskalainen Berlinske Tidende-lehti kutsuu kirjaa suureksi viikinkiromaaniksi. The Last Kingdom-kirjaan ilmestyy syksyllä jo jatko-osakin nimeltä The Pale Horseman.
Cornwell on muualla maailmassa tunnettu Napoleonin sotien aikaan sijoittuvasta Sharpe-sarjastaan. Sarjan päähenkilöllä Richard Sharpella on oma fanisivustonsakin. Suomessa Cornwell on suhteellisen tuntematon.
Bloggaan lisää The Last Kingdomista sitten kun olen lukenut sen.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:33
kesäkuu 07, 2005
Let's not go to Camelot, it's a silly place...
Monty Pythonin Holy Grail-elokuvan teatteriversio Spamalot näytelmä sai toukokuussa peräti 14 Tony-ehdokkuutta. 5.6. olleessa palkintojenjakotilaisuudessa Tony-palkintoja tuli kuitenkin vain kolme: paras musikaali, paras musikaaliohjaus ja paras naissivuosa. Spamalot perustuu The Holy Grail-elokuvaan (1975), joka parodioi kuningas Arthurin ja hänen ritariensa edesottamuksia. Suomessa elokuva sai nimen Monty Pythonin hullu maailma.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 23:17
Viikinkien aika
Vuoden 2004 syksyllä alkanut ja helmikuun 2005 lopulle jatkunut Viikinkien aika-sarja löytyy kokonaisuudessaan YLE Radio 1:n kotisivulta. Kuunteluun tarvitaan Real player-ohjelma.
20.6. alkaa Viikinkien aikaa tehneen Aaro Söderlundin toimittama 10-osainen ohjelmasarja Assyrian suurvalta.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:50
A thousand years old bronze buckle found
A thousand years old bronze buckle was found in May from Padasjoki, Finland. Sylvi Ruokolainen was planting carrots when she found the buckle. The buckle is from 11th or 12th century. Padasjoki is along the water route to Häme (Tavastia). The route was used already during the viking age, but the buckle is from the time of the Northern or Baltic crusades.
The buckle is decorated with a lily and only 8 similar buckles have been found so far. Three similar buckles have been found from Hattula, two from Kalvola, one from Hämeenkoski, one from Joutsa and one from Pyhäjärvi on Karelian isthmus.
The Swedish organised three crusades to present-day Finland. The first crusade to Finland Proper has been traditionally dated to 1154, but it is disputed whether this crusade was ever actually made. The second crusade was in 1238 or 1249 to Häme (Tavastia) and the third crusade in 1293 to Karelia. Karelian isthmus was a part of Finland until the end of World War II.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:41
kesäkuu 06, 2005
Riketin toisen kauden nauhoitukset ovat alkaneet
Riketin toisen kauden nauhoitukset ovat alkaneet ja kestävät heinäkuuhun asti. Ensimmäinen kausi sijoittui keskiaikaan, toinen kausi on nimeltään Riket - Stormaktstiden ja sijoittuu 1600-luvulle, jolloin Ruotsi oli suurvalta. Kaikkiaan 5911 ihmistä haki mukaan toiselle kaudelle. Toisen kauden kilpailuihin kuuluu ennakkotietojen mukaan mm. piinapenkki ja noitarovio.
Lisätietoa lähetysajoista ja muusta ilmaantunee aikanaan SVT:n Riket-sivuille. Siihen asti voi vaikka lueskella Aftonbladetin Riket-sivustoa.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:42
kesäkuu 05, 2005
Update about medieval treasure found in Ulvila
The medieval treasure found from Ulvila contained 1474 medieval coins originating from Sweden, Gotland, Tallinn, Tartto, Norway and Hamburg. The treasure was thus the largest medieval treasure ever found in Finland.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:51
Event calendar 2005
I have now updated the event calendar for 2005. The page is in Finnish, but many events have their webpage also in English. The event calendar contains events related to the viking age and the middle ages in Finland and nearby countries, such as Sweden, Norway and Estonia. The largest medieval events in Finland are The Medieval Market Festival in Turku and The Medieval Market in Häme castle. There are also viking age related happenings in Eura, Pukkisaari (in Helsinki) and Saltvik (in Åland).
1600s is not Middle Ages, but there is a Hakkapeliitta-event in Tammela. Hakkapeliittas (Hackapelit, Hackapelite, Haccapelite) were Finnish light cavalry that served in the Swedish army e.g. during the Thirty Years War 1618-1648. The charge of the Hakkapeliitta cavalry was feared by the enemy because of its effectiveness. For some obscure reason some Nokian tyres are named Hakkapeliitta.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 16:48
kesäkuu 03, 2005
Tapahtumakalenteria päivitetty
Tapahtumakalenteria on nyt päivitetty tälle vuodelle. Jos tiedät jonkin keskiaika- tai viikinkiaikatapahtuman, joka puuttuu listalta niin lähetä vihje sähköpostilla.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:07
Jättiläiskatapultti rakenteilla Warwickissa
Warwickin linnassa on rakenteilla valtava trebuchet-tyyppinen katapultti. Katapultin korkeudeksi tulee 18 metriä ja se pystyy viskomaan 150 kg painoisia kiviä 300 metrin päähän. Puuta rakentamiseen menee 28 tonnia. Katapultin lataaminen vie kahdeksalta mieheltä puoli tuntia, joten tulinopeus ei ole päätä huimaava. Katapultilla on tarkoitus viskellä kiviä kesäisin turistien huvitukseksi. Warwickin linnassa kävijöiden kannattaa olla tarkkana mihin autonsa pysäköivät, koska autovakuutus ei yleensä korvaa kivien aiheuttamia peltivaurioita.
Scotsman.com: Work Starts on Giant Medieval Siege Catapult
BBC News: World's largest catapult planned
BBC News: Castle plans medieval war machine
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:58
Suuri englantilainen voitto olikin luultua pienempi
Uusi kirja paljastaa Henry V:n voiton Agincourtissa 1415 olleen luultua vähemmän massiivinen. Ranskalaisia on viime vuosikymmeninä ajateltu olleen Agincourtissa neljä kertaa niin paljon kuin englantilaisia. Southamptonin yliopiston keskiajan historian professori Anne Curry on kuitenkin tutkinut englantilaisten sotilaiden palkkakuitteja ja tullut siihen päätelmään että Englantilaisia olikin 8000 ja ranskalaisia 12000. Voimasuhteet olivatkin siis melkein tasan eli 2:3.
Alun perin kronikoitsijat sanoivat ranskalaisia olleen 30 kertaa niin paljon kuin englantilaisia. 1500-luvulla kerrottiin ranskalaisia olleen enää 10 kertaa niin paljon kuin englantilaisia. Koko legenda englantilaisten voitosta ylivoimaista ranskalaista vihollista vastaan sai alkunsa 1599 kun Shakespeare julkaisi näytelmänsä Henry V. Henry V:n voittoa on hehkutettu satojen vuosien ajan, joten voimasuhteiden tasapainottuminen lienee kova kolaus englantilaisten itsetunnolle.
Times Online: Henry V’s payroll cuts Agincourt myth down to size
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:42