MemoriaVolatilis

Orlando Bloomia on kritisoitu siitä ettei hän ole Russel Crowen tapainen testosteronikimppu eikä siksi olisi sopiva Kingdom of heavenin pääosaan. Minun mielestäni Orlando sopii hyvin Balianin osaan. Russell esitti gladiaattorissa vuosikausia sotinutta ammattisotilasta kun taas Balian on ranskalaisen pikkukylän seppä. Todellisuudessa jatkuva raskas työ kuuman ahjon luona ja heikko ravinto tekivät keskiajan sepistä enemmänkin kuivan kesän oravia kuin pullistelevia vara-Conaneita.

Balian on elokuvan suurin kompastuskivi. Tosielämän Ibelinin Balian oli ylimys eikä seppä. Elokuvaan väkipakolla tungettu periamerikkalainen ryysyistä rikkauteen-tarina vie elokuvan uskottavuutta. Koska Balian on elokuvassa äpärä ei hän olisi ikinä voinut periä Godfreyn titteliä ja maita, puhumattakaan siitä että seppä olisi noin vain päässyt sotajoukon johtajaksi. Vähän sama kuin keravalainen levyseppähitsaaja nimitettäisiin prikaatinkenraaliksi ilman sen kummempaa sotilaskoulutusta. Balian ilmeisesti osaa myös lukea ja kirjoittaa, mikä on aika hyvin koska keskiajalla suurin osa ihmisistä ei osannut lukea ja kirjoittaa. Ne, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa olivat enimmäkseen papistoa.

Historiallisesti elokuva pitää aika hyvin paikkansa vaikka historiaa onkin taas väännelty. Balian oli todellisuudessa mukana Hattinin taistelussa ja jäi vangiksi. Elokuvassa itse Hattinin taistelua ei näytetä juuri lainkaan eikä varsinkaan taistelun jälkiselvittelyä. Eloonjääneet kristityt jalkamiehet myytiin Saladdinin käskystä orjiksi, vangitut ritarit taas joutuivat mullahien teloittamiksi. Vain muutama ylimys säästettiin kuninkaan lisäksi ja heidät vietiin Damaskokseen vangeiksi lunnasrahojen toivossa. Ehkä tämä ei olisi sopinut elokuvan tarkoituksellisen mustavalkoiseen maailmankuvaan?

Balian päästettiin palaamaan Jerusalemiin, koska hänen vaimonsa oli Maria Comnena, Jerusalemin entinen kuningatar ja kuningas Amalric I:n leski. Elokuvan romanssilla ei siis ole todellisuuspohjaa. Saladdin piti kristittyjäkin kuninkaallisia ja heidän läheisiään suuressa arvossa, minkä vuoksi Balian päästettiin vapaaksi. Balian tosin lupasi olla sotimatta Saladdinia vastaan kiitokseksi vapautuksestaan, mutta järjesti silti Jerusalemin puolustuksen ja torjui Saladdinin hyökkäyksen. Balianin organisoima Jerusalemin puolustus on elokuvassa yksityiskohtineen kuin suoraan historian kirjasta. Jerusalemin taistelun jälkeen Balianista tuli Champagnen kuninkaan neuvonantaja.

Elokuvassa on liikaa sivuosan esittäjiä, joiden nimiä ei edes mainita ja jotka sitten vaan kuolevat pois taistelussa ilman että katsojaa suuremmin kiinnostaa heidän kohtalonsa. Elokuvan selvä kristinuskon vastainen sävy pisti myös silmään. Jerusalemin patriarkka kuvataan vastenmielisenä luihuna, suurin osa ristiretkeläisistä on sotahulluja fanaatikkoja ja Baliankin irvailee kristinuskolle tavalla, joka olisi vienyt hänet nopeasti roviolle.

Toisaalta tämä oli kyllä tavallaan odotettavissa, koska Hollywoodissa uskonto esitetään nykyisin lähes poikkeuksetta negatiivisessa valossa. Ristiretkeläiset eivät kuitenkaan olleet kaikki uskonnollisia fanaatikkoja vaan ristiretkelle lähdettiin monista eri syistä, jotka eivät kaikki olleet uskonnollisia. Seikkailunhalu, toive äkkirikastumisesta, kotiseudulla odottavien ongelmien pakeneminen tai sovittaminen sekä kunnia ja maine saivat ihmiset myös lähtemään ristiretkelle.

Medieval History-sivuston Kingdom of Heaven-arvostelu ruotii elokuvan historiallisuutta tarkemmin jos faktan ja fiktion erot kiinnostavat. Kingdom of heaven kannattaa silti käydä katsomassa elokuvan heikkouksista huolimatta. Se on selvästi parempi kuin Kuningas Arthur (mikä elokuva nyt ei olisi?) ja tällä kertaa tekijät ovat ilmeisesti oikeasti tutkineet historiaa. Kingdom of heaven on puutteistaankin huolimatta oivallinen historiaspektaakkeli.

Jos haluaa tietää lisää ristiretkistä Robert Paynen The Crusades on oiva kirja aiheesta. Webistä löytyy esim. Medieval Crusades ja All About All Crusades. University of Wisconsin Digital Collections tarjoaa A History of the Crusades-kirjan verkossa selattavana digitaaliversiona. Keskiaikaisesta sodankäynnistä kertoo Medieval Castles - Medieval Siege Weapons. Ristiretkiaiheista fiktiota taas edustavat esim. Juha-Pekka Koskisen Ristin ja raudan tie sekä Jan Guilloun Ristiretki-trilogia. Aikalaisdokumentteja ristiretkistä löytyy Medieval Sourcebookista.