« huhtikuu 2005 | Memoria volatilis | kesäkuu 2005 »

toukokuu 27, 2005

Tuhatvuotinen pronssisolki löytyi Padasjoelta

Padasjokelainen Sylvi Ruokolainen löysi porkkanansiemeniä istuttaessaan vanhan pronssisoljen. Solki on peräisin 1000- tai 1100-luvulta eli viikinkiajan loppupuolelta tai ristiretkiajan alusta. Padasjoki on viikinkien käyttämän Hämeeseen vievän vesireitin varrella.

Solki on kuvioitu liljalla ja tämän tyyppinen solki on hyvin harvinainen. Samantyyppisiä liljakuvioisia solkia on löytynyt aikaisemmin vain kahdeksan. Hattulasta on löydetty kolme, Kalvolasta kaksi, Hämeenkoskelta yksi, Joutsasta yksi ja yksi Pyhäjärveltä Karjalan kannakselta.

Jos omalta kasvimaalta löytyy jotain, jota epäilee muinaismuistoksi niin Museoviraston sivuilta löytyy ohjeet kuinka menetellä.

Etelä-Suomen Sanomat: Tuhat vuotta vanha pronssisolki löytyi kasvimaalta Padasjoella
Helsingin Sanomat 24.5.2005: Yli tuhat vuotta vanha pronssisolki piileskeli multapaakussa Padasjoella.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

toukokuu 18, 2005

Virsikirja täyttää 400 vuotta

Onnea Masku! Maskun kirkkoherran Hemming Henrikinpojan eli Hemminki Maskulaisen kokoama virsikirja täyttää 400 vuotta. Maskulaisen 1605 julkaistu virsikirja oli toinen virallinen suomenkielinen virsikirja. Ensimmäinen suomalainen virsikokoelma on vuodelta 1583 oleva Jaakko Finnon Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria. Hemminki Maskulaisen virsikirjaa juhlitaan 19.–22. toukokuuta Turussa ja Maskussa.

Hemminki Maskulainen (n. 1550 - 1619) toimi Maskun kirkkoherrana vuosina 1586-1619. Hemmingin elämästä ja hänestä itsestään on säilynyt vain vähän tietoja, mutta hänen isänsä oli ilmeisesti turkulainen porvari Henrik Hollo. Nimi Maskulainen ei välttämättää viittaa Hemmingin syntymäpaikkaan vaan virkapaikkaan. Hemminki Maskulaisen virsikirjassa oli 242 virttä, joista Hemminki Maskulainen oli muokannut, sanoittanut tai kääntänyt 141.

Vuonna 1701 ilmestyi seuraava suomenkielinen virsikirja, Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja Niiden Cappalden canssa, jotca siihen tulevat. Virsikirjan esikuvana oli vuoden 1695 ruotsinkielinen virsikirja. Vuoden 1701 virsikirjan valmistelusta vastasi piispa Johannes Gezelius nuorempi. Vuoden 1701 virsikirjaa kutsutaan nykyisin vanhaksi virsikirjaksi ja sitä käytettiin kaksi vuosisataa. Seuraavat virsikirjat ilmestyivät vuosina 1886 ja 1938 ja viimeisin virsikirja on vuodelta 1986.

Suomenkielinen Uusi testamentti julkaistiin Mikael Agricolan (n. 1510 – 1557) kääntämänä vuonna 1548. Agricola aloitti suomennustyönsä vuonna 1543 ABC-kirjalla (Katekismus), jota seurasi vuonna 1544 Rukouskirja (Rukouskiria Bibliasta). Koko Raamattu julkaistiin suomeksi vuonna 1642 ja seuraavat suomenkieliset raamatunkäännökset ovat vuosilta 1776, 1938 sekä 1992.

Koraani julkaistiin Suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1942 suomalaisen tataarin Ahsen Bören kustantamana. Toinen Koraanin suomennos ilmestyi vuonna 1957 ja viimeisin Koraanin suomennos on Jaakko Hämeen-Anttilan tekemä suomennos vuodelta 1995. Epävirallinen käännös löytyy webistä.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Keskiaikaa kesällä Keski-Euroopassa

Jos kesällä on tarkoitus mennä Keski-Eurooppaan, niin Ranskassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Luxemburgissa on paljon keskiaikatapahtumia , esim. Les Féeriques of Montgothier.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Viikinkien Skotlannin valloitus mietityttää

Orkneyllä tehtävien kaivausten toivotaan selvittävän, mitä tapahtui Skotlannin saarten asukkaille kun viikingit valloittivat ne. Saarilla asui piktiläisiä heimoja, jotka katosivat jonnekin viikinkiasutuksen myötä. Aiheesta on esitetty kaksi eriävää teoriaa. Ensimmäisen teorian mukaan viikingit järjestivät saarilla etnisen puhdistuksen ja piktit joko karkoitettiin tai tapettiin. Toisen teorian mukaan piktit assimiloituivat vähitellen viikinkitulokkaisiin.

Langskaillin tilalla Westrayssä on tutkittu viikinkiaikaista pitkää taloa, joka on rakennettu piktiläisen talon paikalle. Vaikka piktiläisen kulttuurin vaihtuminen skandinaaviseksi on kaivausten mukaan ollut nopeaa, kaivaukset tuskin kertovat mitä pikteille lopulta tapahtui. Todellisuus tuskin edes on kovin selvärajainen. Viikinkien harjoittama kolonisaatio ei ollut kovin järjestelmällistä, joten jossain uudisasutus on saattanut tapahtua rauhanomaisesti, jossain taas alkuperäiset asukkaat ovat varmaankin puolustaneet alueitaan asein.

Ranskassa viikingit asettuivat aloilleen kun saivat hallintaansa nykyisen Normandian ja sulautuivat parissa sukupolvessa ranskalaisiin. Venäjällä viikingit puolestaan sulautuivat slaavilaisiin ja kadottivat skandinaavisen kulttuurinsa kuten Ranskassa. Englannissa viikingit säilyttivät oman kulttuurinsa, mutta englantilaiset eivät kuitenkaan omaksuneet skandinaavista kulttuuria. Viikingit asuivat Englannissa danelageniksi kutsutulla alueella, jonka englantilaiset valtasivat vähitellen takaisin 900-luvun alussa.

The Herald: Did the Vikings drive natives from the isles?
Vikings in Scotland and the western isles


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

toukokuu 16, 2005

Muslimien hautausmaa löytyi Portugalissa

Pohjois-Portugalissa sijaitsevan Santaremin kaupungin läheltä on löytynyt keskiaikainen muslimien hautausmaa. Hautausmaa on ollut käytössä kun Iberian niemimaa oli islaminuskoisten maurien hallinnassa. Maurit valloittivat Santaremin vuonna 714 ja temppeliritarit valtasivat sen takaisin kristityille 1147.

Maurit hyökkäsivät Iberiaan 711 ja valtasivat koko niemimaan kahdeksassa vuodessa. Maurit kutsuivat Iberiaa nimellä Al-Andalus, josta Andalusian nimi juontaa juurensa. Kristittyjen Iberian takaisin valtaaminen eli Reconquista kesti vuoteen 1492 asti, jolloin Granada antautui kristityille.

Adnki: Medieval muslim burial ground unearthed


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Keskiaikainen kylä löytyi Pohjois-Kiinassa

Hebein maakunnassa Pohjois-Kiinassa löydettiin 700 vuotta sitten maanjäristyksessä tai tulvassa hautautunut kylä. Kylä löytyi arkeologien tutkiessa tietyömaan lähialueita. Kylä on ollut asuttuna Song-dynastian (960-1279) ja Yuan-dynastian (1279-1368) aikoihin. Kylä saattoi olla vilkas kauppakeskus ja se hautautui todennäköisesti Yuan-dynastion loppuaikoina, jolloin alueella oli neljä tulvaa ja yksi maanjäristys.

People's Daily Online: Archeologists unearth whole ancient village in N. China


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

toukokuu 14, 2005

Kingdom of heaven

Nyt on sitten Kingdom of heaven nähty. Elokuva on spektaakkelimainen rymistely kuten saattoi odottaakin. Ridley Scott ei kuitenkaan yllä tällä elokuvalla Gladiaattorin tasoiseen suoritukseen. Kulissit ovat hienot, mutta sisältö on jotenkin onttoa.

Orlando Bloomia on kritisoitu siitä ettei hän ole Russel Crowen tapainen testosteronikimppu eikä siksi olisi sopiva Kingdom of heavenin pääosaan. Minun mielestäni Orlando sopii hyvin Balianin osaan. Russell esitti gladiaattorissa vuosikausia sotinutta ammattisotilasta kun taas Balian on ranskalaisen pikkukylän seppä. Todellisuudessa jatkuva raskas työ kuuman ahjon luona ja heikko ravinto tekivät keskiajan sepistä enemmänkin kuivan kesän oravia kuin pullistelevia vara-Conaneita.

Balian on elokuvan suurin kompastuskivi. Tosielämän Ibelinin Balian oli ylimys eikä seppä. Elokuvaan väkipakolla tungettu periamerikkalainen ryysyistä rikkauteen-tarina vie elokuvan uskottavuutta. Koska Balian on elokuvassa äpärä ei hän olisi ikinä voinut periä Godfreyn titteliä ja maita, puhumattakaan siitä että seppä olisi noin vain päässyt sotajoukon johtajaksi. Vähän sama kuin keravalainen levyseppähitsaaja nimitettäisiin prikaatinkenraaliksi ilman sen kummempaa sotilaskoulutusta. Balian ilmeisesti osaa myös lukea ja kirjoittaa, mikä on aika hyvin koska keskiajalla suurin osa ihmisistä ei osannut lukea ja kirjoittaa. Ne, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa olivat enimmäkseen papistoa.

Historiallisesti elokuva pitää aika hyvin paikkansa vaikka historiaa onkin taas väännelty. Balian oli todellisuudessa mukana Hattinin taistelussa ja jäi vangiksi. Elokuvassa itse Hattinin taistelua ei näytetä juuri lainkaan eikä varsinkaan taistelun jälkiselvittelyä. Eloonjääneet kristityt jalkamiehet myytiin Saladdinin käskystä orjiksi, vangitut ritarit taas joutuivat mullahien teloittamiksi. Vain muutama ylimys säästettiin kuninkaan lisäksi ja heidät vietiin Damaskokseen vangeiksi lunnasrahojen toivossa. Ehkä tämä ei olisi sopinut elokuvan tarkoituksellisen mustavalkoiseen maailmankuvaan?

Balian päästettiin palaamaan Jerusalemiin, koska hänen vaimonsa oli Maria Comnena, Jerusalemin entinen kuningatar ja kuningas Amalric I:n leski. Elokuvan romanssilla ei siis ole todellisuuspohjaa. Saladdin piti kristittyjäkin kuninkaallisia ja heidän läheisiään suuressa arvossa, minkä vuoksi Balian päästettiin vapaaksi. Balian tosin lupasi olla sotimatta Saladdinia vastaan kiitokseksi vapautuksestaan, mutta järjesti silti Jerusalemin puolustuksen ja torjui Saladdinin hyökkäyksen. Balianin organisoima Jerusalemin puolustus on elokuvassa yksityiskohtineen kuin suoraan historian kirjasta. Jerusalemin taistelun jälkeen Balianista tuli Champagnen kuninkaan neuvonantaja.

Elokuvassa on liikaa sivuosan esittäjiä, joiden nimiä ei edes mainita ja jotka sitten vaan kuolevat pois taistelussa ilman että katsojaa suuremmin kiinnostaa heidän kohtalonsa. Elokuvan selvä kristinuskon vastainen sävy pisti myös silmään. Jerusalemin patriarkka kuvataan vastenmielisenä luihuna, suurin osa ristiretkeläisistä on sotahulluja fanaatikkoja ja Baliankin irvailee kristinuskolle tavalla, joka olisi vienyt hänet nopeasti roviolle.

Toisaalta tämä oli kyllä tavallaan odotettavissa, koska Hollywoodissa uskonto esitetään nykyisin lähes poikkeuksetta negatiivisessa valossa. Ristiretkeläiset eivät kuitenkaan olleet kaikki uskonnollisia fanaatikkoja vaan ristiretkelle lähdettiin monista eri syistä, jotka eivät kaikki olleet uskonnollisia. Seikkailunhalu, toive äkkirikastumisesta, kotiseudulla odottavien ongelmien pakeneminen tai sovittaminen sekä kunnia ja maine saivat ihmiset myös lähtemään ristiretkelle.

Medieval History-sivuston Kingdom of Heaven-arvostelu ruotii elokuvan historiallisuutta tarkemmin jos faktan ja fiktion erot kiinnostavat. Kingdom of heaven kannattaa silti käydä katsomassa elokuvan heikkouksista huolimatta. Se on selvästi parempi kuin Kuningas Arthur (mikä elokuva nyt ei olisi?) ja tällä kertaa tekijät ovat ilmeisesti oikeasti tutkineet historiaa. Kingdom of heaven on puutteistaankin huolimatta oivallinen historiaspektaakkeli.

Jos haluaa tietää lisää ristiretkistä Robert Paynen The Crusades on oiva kirja aiheesta. Webistä löytyy esim. Medieval Crusades ja All About All Crusades. University of Wisconsin Digital Collections tarjoaa A History of the Crusades-kirjan verkossa selattavana digitaaliversiona. Keskiaikaisesta sodankäynnistä kertoo Medieval Castles - Medieval Siege Weapons. Ristiretkiaiheista fiktiota taas edustavat esim. Juha-Pekka Koskisen Ristin ja raudan tie sekä Jan Guilloun Ristiretki-trilogia. Aikalaisdokumentteja ristiretkistä löytyy Medieval Sourcebookista.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

toukokuu 10, 2005

Historic Tale Construction Kit

Oletko aina ihaillut Bayeuxin seinävaatetta? Nyt sinulla on mahdollisuus tehdä oma virtuaalinen seinävaate Historic Tale Construction Kit-sivun avulla. Valmiin virtuaalisen seinävaatteen voi lähettää sähköpostilla kaverille tai lisätä sivulla olevaan galleriaan.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |
(1) kommenttia - comments

toukokuu 06, 2005

The Lion in Winter

Katsoin vähän aikaa sitten sekä Leijona talvella-elokuvan vuodelta 1968 että sen uusintaversion Leijonan talvi vuodelta 2003. Molemmat perustuvat James Goldmanin The Lion in Winter-broadwaynäytelmään.

The Lion in Winter kertoo Englannin kuninkaan Henry II:n vuonna 1183 Chinonissa järjestämästä jouluhovista. Kenelläkään ei ole kovin jouluinen mieli, sillä Henryn perhe on aika riitaisa. Perheen äiti Eleanora on vuosia aikaisemmin usuttanut osan pojista sotaan isäänsä vastaan. Tästä kiitokseksi isä on lukinnut äidin linnan torniin. Joulun kunniaksi hän pääsee kuitenkin hetkeksi ulos vankilasta.

Ranskan kuningas Philip II saapuu myös jouluhoviin. Philipin isä oli Ranskan kuningas Louis VII, joka oli aikanaan naimisissa Eleanoran kanssa. Eleanora jätti Louis VII:n Henry II:n vuoksi. Philipin sisko Alys on aikanaan luvattu Henryn pojalle Rikhardille, mutta Henry on ottanut Alysin omaksi rakastajattarekseen. Philip vaatii joko avioliittoa tai Alysin myötäjäisinä annettuja läänityksiä takaisin. Myös Henryn pojat Geoffrey ja Rikhard saapuvat paikalle. Geoffrey ja Rikhard sotivat aikanaan Henryä vastaan, joten Henry on päättänyt tehdä kuninkaan pojastaan Juhanasta (John). Seurauksena on juonitteluja ja suuria tunteita.

Koska harvempi suomalainen tuntee Englannin kuningashuoneen keskiaikaisia juonitteluja kovinkaan hyvin, katsoja on koko ajan vaarassa pudota kärryiltä monimutkaisen juonen takia. Elokuvista huomaa hyvin että kyseessä on näytelmän elokuvaversio, sillä ulkokuvia on vähän ja lähes kaikki tapahtuu suljetussa tilassa.

Leijona talvella sai Oscarin parhaasta naispääosasta (Eleanoraa esittävä Katharine Hepburn), musiikista sekä muokatusta käsikirjoituksesta. Musiikki-Oscarin saamista ihmettelen, sillä elokuvassa ei ole musiikkia muuten kuin alku- ja lopputeksteissä.

Käsikirjoitus-Oscarikin on hieman outoa, koska elokuvassa ei ole lainkaan käytetty elokuvallisia tehokeinoja. Ihmiset näyttelevät kuten näytelmässä ja kamerat kuvaavat. Pahimmillaan näyttely on saippuasarjatasoa, eli ihmiset seisovat ja keskustelevat epäluontevasti. Leijona talvella on miehitetty niminäyttelijöillä, mukana on mm. Peter O'Toole, Katharine Hepburn, Anthony Hopkins ja Timothy Dalton.

Leijonan talvi on Hallmarkin tuottama TV-elokuva. Päärooleissa ovat Glenn Close ja Patrick Stewart. Leijonan talvi voitti Emmyn puvustuksesta, mutta muuten lavastukseen on käytetty selvästi vähemmän rahaa.

Taisteluja ja toimintaa odottavat tulevat varmasti pettymään kumpaankin versioon. Sen sijaan jos historiallinen draama kiinnostaa ja ylimääräistä aikaa sattuu olemaan yli kaksi tuntia niin kannattaa katsoa jompi kumpi versio. On vaikeaa sanoa kumpi versio on loppujen lopuksi parempi, koska molemmissa on täsmälleen sama juoni ja lähes täsmälleen samat repliikit. Itse pidin ehkä enemmän Leijonan talvi-uusintaversiosta, koska Patrick Stewartin versio Henry II:sta on rennompi. Onkohan syynä rentouteen 7 vuoden kokemus tähtilaiva Enterprisen kapteenina?

Lopuksi vielä vähän historiallista faktaa. Henry II ei pitänyt jouluhovia Chinonissa 1183 vaan Caenissa 1182. Rikhard oli Englannin kuningas 1189-1199 ja hänet tunnetaan paremmin Rikhard I Leijonamielenä. Rikhard kukisti isänsä 1189 ja vapautti äitinsä Eleanoran vankeudesta päästessään kuninkaaksi. Eleanora kuoli 1204 Anjoussa Ranskassa.

Juhana seurasi veljeään valtaistuimelle 1199 ja hallitsi vuoteen 1216 asti. Juhanan lisänimi oli Maaton ja hän allekirjoitti Magna Cartan 1215. Rikhardin ollessa kolmannella ristiretkellä 1190-1194 Juhana yritti anastaa vallan Englannissa. Jos tämä kuulostaa tutulta, niin kyseisen Juhanan edesottamukset olivat Robin Hood-tarinan esikuvana. Rikhard kuitenkin antoi veljelleen anteeksi palattuaan Englantiin ja nimitti Juhanan seuraajakseen.

Geoffrey putosi hevosensa selästä turnajaisissa 1186, joutui hevosensa tallaamaksi ja kuoli vammoihinsa. Rikhard karkotti kuninkaaksi päästyään Alysin Ranskaan ja Alys meni lopulta naimisiin Ponthieun kreivin kanssa.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

toukokuu 02, 2005

Suuri seikkailu 2005

Keskiaikaisissa tunnelmissa kisattava Suuri seikkailu 2005 alkaa MTV3:lla 16.5. Ohjelman kotisivuilla on nyt kilpailijoiden esittely, ohjelman mainos ja keskustelupalsta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Castle Attack 2

Firefly Studiosin Stronghold 2-peliä mainostavan Castle Attack 2-minipelin voi ladata ilmaiseksi esim. Download.com:ista. Stronghold 2:n pitäisi olla jo Suomessakin kauppojen hyllyillä. Stronghold 2:ssa tarkoituksena on astua linnanherran saappaisiin, Castle Attack 2:ssa puolestaan puolustetaan linnaa hyökkääjiä vastaan mm. nuolilla ja palavalla öljyllä.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

Haluatko munkiksi?

Tosi-TV on tehnyt jälleen uuden aluevaltauksen. BBC 2 esittää tässä kuussa TV-sarjan nimeltä The Monastery eli Luostari. Kolmiosaisessa sarjassa viisi osanottajaa menee katoliseen Worth Abbey-luostariin tarkoituksenaan kokeilla kuinka elämä sujuu n. vuonna 530 kirjoitetun benediktiiniläissäännön mukaan. Koettelemus kestää 40 päivää ja 40 yötä.

Ketään ei äänestetä pois, mutta luostarin sääntöjen mukaan eläminen tuskin on kovinkaan helppoa maallikoille. Mukaan on otettu ateisti pornokauppias Tony Burke, entinen protestanttisen puolisotilaallisen UDA:n jäsen Gary McCormick, buddhistista takaisin anglikaaniksi kääntynyt Nick Buxton, lapsuuden traumoista kärsivä Anthoney Wright ja uskossaan horjuva entinen opettaja Peter Gruffydd. Kahta osanottajaa kuulemma rangaistiin, koska he lähtivät luvatta luostarista "etsimään neitsyitä ja tupakkaa".

Siitä ei ole tietoa aikooko jokin suomalainen kanava joskus esittää tämän sarjan.

Telegraph: Reality TV in monastery changes five lives forever


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |

toukokuu 01, 2005

Kommentointi avattu

Avasin kommentoinnin niin, ettei TypeKey-tunnusta enää tarvita. Suljin kommentoinnin aikanaan koska kommentteihin tuli niin paljon spammia. Katsotaan joko blogi olisi poistunut spammikoneiden listoilta.


Bookmark and Share

Lähettänyt – Sent by Jussi |