Viikinkisaagat kertovat ilmaston muutoksesta
Kanadalaisen tutkijan William Pattersonin mukaan viikinkisaagoissa voi havaita merkkejä ilmaston muutoksesta. Viikinkisaagoissa kuvatut vaikeat ajat voidaan ajoittaa ajanjaksoihin, jolloin talvet ja kesät olivat erittäin kylmiä. Esimerkiksi vuosien 1350 ja 1850 välillä Islannissa oli paljon kylmiä talvia, viileitä kesiä sekä suuria lämpötilan vaihteluja. Ajanjaksoa kutsutaan pieneksi jääkaudeksi ja se aiheutti suuria ongelmia myös Manner-Euroopassa. Vuoden 850 tienoille puolestaan osui eräs lämpimimmistä ajanjaksoista Islannissa ja tuona aikana viikingit asuttivat Islannin. Myös 1740-luku oli lämmintä aikaa. Lämpötilan vaihtelulla on suuri vaikutus elinolosuhteisiin Islannissa, sillä yhden asteen keskilämpötilan pudotus kesän aikana voi pienentää satoa jopa 15%.
1200-luvulla kirjoitettu Edda kuvaa maailmanloppua edeltävää Fimbul-talvea. Fimbul-talven esikuvan arvellaan olevan 2800 vuotta sitten tapahtunut ilmaston hetkellinen kylmeneminen. Muisto kylmästä ajasta on kulkeutunut saagoissa tuhansien vuosien ajan ja sen toistumista pidetään maailmanlopun enteenä. Talven jatkuessa vuodesta toiseen ja ruoan loppuessa ihmiset ryhtyvät veriseen eloonjäämissotaan keskenään. Nykyaikainen versio Fimbul-talvesta on ydinsodan jälkeinen ydintalvi, jolloin ydinräjähdysten nostattama pöly pimentää auringon ja monivuotinen talvi tuhoaa kaiken elämän maapallolta.
EurekAlert!: Viking sagas read through the lens of climate change
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:37