Riika, osa 2.
Riian vanhassa kaupungissa on useita vanhoja kirkkoja. Raatihuoneen toria lähin on Pietarin kirkko (19 Skarnu iela). Riian suojeluspyhimykselle Pietarille omistettu kirkko mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran 1209 ja se on hienoimpia goottilaisia kirkkoja koko Balttiassa ja Pietarin kirkko oli aikanaan Riian pääkirkko. Kirkkoa laajennettiin 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa.
Pietarin kirkon torni (123,5m) valmistui lopullisesti vasta 1491. Ristin sijasta tornin huipulla on kukko. Torni sortui 1666 tappaen 8 ihmistä ja jälleenrakennus keskeytyi tulipaloon 1677. Torni paloi 1721 ja jälleen vuoden 1941 pommituksissa. Tornissa on näköalatasanne (70 m) ja sinne pääsee hissillä.
Riian tuomiokirkko (Doma laukums) on Balttian suurin katedraali. Tuomiokirkko vihittiin käyttöön 25.7.1211, mutta sitä rakennettiin vielä 1200-luvun lopulla. 1254 paavi Innocentiud IV lupasi 40 päivän mittaisen syntien anteeksiannon kaikille, jotka antavat rahaa tuomiokirkon rakentamiseen. Kirkko on laajennettu ja korjattu aikojen kuluessa ja se on sekoitus eri rakennustyylejä. Tuomiokirkko näyttää olevan kuopassa, mutta todellisuudessa sen ympärillä on tulvia vastaan rakennettu suojavalli. Tulvat olivat keskiajalla Riian vitsaus ja joskus kirkkojen sisältä on löydetty tulvan jälkeen kaloja.
Kirkontornissa (90 m) on ristin sijasta kukko, kuten Pietarin kirkossakin. Molemmat kukot seisovat pallon päällä ja pallon sisällä on dokumentteja kirkkojen historiasta. Kukot toimivat tuuliviireinä ja niiden toinen puoli oli musta ja toinen kultainen. Jos kultainen puoli oli kaupunkiin päin, se tarkoitti että laivat pääsivät satamaan. Jos taas musta puoli oli kaupunkiin päin, laivat eivät päässeet tuulen vuoksi satamaan, jolloin ei tarvinnut mennä satamaan ottamaan laivoja vastaan. Tuomiokirkon läheisyydessä on Riian ja merenkäynnin historian museo. Museossa on valtavasti nähtävää ja lähes jokaisessa huoneessa on englanninkielinen selostus, toisin kuin useimmissa Riian museoissa.
Muista kirkoista mainittakoon Pyhän Yrjön kirkko, Jaakobin kirkko ja Johanneksen kirkko. Pyhän Yrjön kirkko (10/20 Skarnu iela) on rakennettu samalle paikalle, jonne Kalpaveljekset rakensivat Riian linnan kappelin 1204. Jaakobin kirkko rakennettiin kaupungin ulkopuolelle esikaupunkilaisten käyttöön ja mainittiin ensimmäisen kerran 1225.
Jaakobin kirkossa (2 Klostera iela) ei tarinan mukaan ollut pitkään aikaan kelloa, koska sitä täytyi soittaa aina kun vihollinen lähestyi, rikollinen mestattiin Raatihuoneen torilla tai kirkon ohi käveli uskoton vaimo. Eräänä päivänä riikalaiset kyllästyivät kellon ainaiseen soimiseen ja heittivät sen yöllä Väinäjokeen. Riikaan ei oltu koko ajan hyökkäämässä ja uskottomuudesta kiinni jääneet miehet mestattiin, joten jokainen voi itse päätellä miksi kello soi kaiken aikaa. Jaakobin kirkon yhteydessä oli 1255-1582 Maria Magdaleenan luostari.
Johanneksen kirkko (24 Skarnu iela) mainittiin ensi kerran 1297 ja sitä laajennettiin 1330. Kirkon yhteydessä oli dominikaaniluostari. Johanneksen kirkon seinään muurattiin 1400-luvulla kaksi munkkia elävältä ja heille jätettiin seinään kaksi aukkoa, josta heille voitiin antaa ruokaa ja juomaa. Munkit olivat vapaaehtoisia, jotka uskoivat suojelevansa kirkkoa uhrautumalla tällä tavoin. Munkkien kuoltua aukot muurattiin umpeen. Uskonpuhdistuksen jälkeen dominikaanit häädettiin Riiasta ja kirkkoa käytettiin huonekalutehtaana ja asevarastona.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:49