Riika, osa 1.
"Lieli ceļi, mazi ceļi, visi Rīgā satecēja."
"Suuret tiet, pienet tiet, kaikki vievät Riikaan"
Talvilomalla tuli vietettyä neljä päivää Riiassa. Riika sijaitsee Latviassa Väinäjoen (latviaksi Daugava) rannalla ja on vuosisatojen ajan ollut tärkeä kauppakeskus Baltiassa. Piispa Albert perusti Riian 1201 paikkaan, jossa Riidzinja-joki (Rīdziņa) laski Väinäjokeen. Riidzinja tarkoittaa Pikku-Riikaa ja kaupunki sai nimensä joesta. Pieni ja lyhyt Riidzinja-joki katosi jo aikoja sitten, mutta kaupunki on vielä jäljellä.
Riian vanhassa kaupungissa on useita keskiaikaisia rakennuksia. Loogisinta lienee aloittaa Mustapäiden talosta, koska siellä sijaitsee nykyisin Riian turismi-info.
Jos ollaan tarkkoja, Mustapäiden talo on kuvan taloista oikean puolimmainen. Vasen talo Schwabin talo.
Mustapäiden veljeskunta oli naimattomien kauppiaiden kilta, jolla oli oma talo Riian lisäksi Tallinnassa. Mustapäiden talo on Raatihuoneen torilla eli Raatslaukumsilla (Rātslaukums). Alkuperäinen Mustapäiden talo rakennettiin 1334 ja sitä käytti enimmäkseen Riian suuri kilta omiin juhliinsa. Talo tunnettiin ensin nimellä Suuren killan uusi talo ja myöhemmin nimellä Kuningas Arthurin hovi. Vuonna 1416 perustettu Mustapäiden kilta vuokrasi osan talosta 1477 Riian kaupunginraadilta. 1687 talo vuokrattiin kokonaan Mustapäille ja 1721 Mustapäät ostivat talon itselleen.
Valitettavasti alkuperäinen Mustapäiden talo raunioitui 29.6.1941 Neuvostoliiton ilmaiskussa Riikaan. Sodan jälkeen taloa aiottiin korjata, koska talon seinässä oli ollut teksti "jos tuhoudun jonain päivänä, rakentakaa minut uudelleen", mutta 23.8.1948 klo 4 aamulla venäläiset jostain syystä räjäyttivät rauniot. Neuvostomiehityksen loputtua talon jälleenrakennus alkoi 1994 ja Mustapäiden talo avautui jälleen 28.12.1999. Mustapäiden talossa on museo, matkamuistomyymälä, Riian turismi-info sekä kahvila.
Mustapäiden talon edessä seisoo Rolandin patsas, jollainen oli useimpien Hansakaupunkien kiltatalojen edessä. Roland oli Kaarle Suuren siskonpoika, joka kuoli sotaretkellä ja josta on tehty Rolandin laulu. Rolandia pidettiin oikeudemukaisena ritarina ja hän oli vapauden ja oikeuden symboli. Rolandin miekan kärjestä laskettiin aikaisemmin etäisyydet Riiassa ja Latviassa.
Raatihuoneen torilla on vuodesta 1334 lähtien ollut raatihuone, josta tori on saanut nimensä. Torilla järjestettiin markkinoita sekä toimeenpantiin teloituksia ja muita rangaistuksia. Vanha keskiaikainen raatihuone purettiin ja korvattiin uudella raatihuoneella 1750. Raatihuone vaurioitui samassa pommituksessa kuin Mustapäiden talo. Raatihuone selvisi vähemmillä vaurioilla kuin Mustapäiden talo ja se oli määrä korjata sodan jälkeen. Neuvostojohdon määräyksestä raatihuone kuitenkin purettiin ja tilalle rakennettiin neuvostotyylinen teknillinen koulu. Neuvostoliiton romahdettua teknillinen koulu puolestaan jäi jyrän alle ja raatihuone rakennettiin uudelleen.
Lähihistoriaa Raatihuoneen torilla edustaa Miehitysmuseo, jossa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta sekä Latvian kiväärimiesten muistomerkki. Kiväärimiehet kuuluivat I maailmansodan aikana perustetttuihin latvialaisiin sotilasosastoihin ja heitä voinee pitää Latvian jääkäreinä. Kiväärimiehet taistelivat saksalaisia hyökkääjiä vastaan, mutta I maailmansodan loputtua suuri osa heistä siirtyi kommunistien puolelle. Lopputuloksena seurasi sisällissota punaisten ja valkoisten välillä kuten Suomessakin. Kiväärimiesten historiaan voi tutustua tarkemmin Latvian sotamuseossa.
Latvian kielestä sen verran, että kirjaimisto muistuttaa suomalaista kirjaimistoa, paitsi että joissakin kirjaimissa on vokaalia pidentävä pitkittäisviiva (ā = aa), konsonantin liudentumismerkki (ņ = nj) tai suhuäänne (š = sh). Latviaa lausutaan periaatteessa samoin kuin suomea eli sitä äännetään lähes kuten kirjoitetaankin. Ainut latvian sukulaiskieli on liettua, mutta erot ovat vielä suurempia kuin suomessa ja eestissä, joten latvian ja liettuan puhujat eivät ymmärrä toisiaan.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:59