« maaliskuu 2005 | Memoria volatilis | toukokuu 2005 »
huhtikuu 29, 2005
Piispa Henrik - totta vai tarua?
Helsingin yliopiston historian dosentti Tuomas Heikkilä on kyseenalaistanut sekä Piispa Henrikin että hänet surmanneen Lallin olemassaolon. Heikkilä esitteli ajatuksiaan Helsingin Sanomissa 22.4. Heikkilän mukaan piispa Henrikin tarina on yhteiseurooppalainen legenda, sillä minkäänlaista aikalaislähdettä piispasta ei ole löytynyt. Heikkilän väite on aiheuttanut närää Köyliössä, jonne Henrik perimätiedon mukaan alun perin haudattiin. Kaikki kannanotot eivät ole kuitenkaan olleet yhtä vakavia. Heikkilän tutkimus julkaistaan viimeistään Turun kirjamessuilla tämän vuoden lokakuussa. Kyyninen henkilö voisi sanoa, että mainoskikaksi Heikkilän haastattelu oli hieman liian aikainen, sillä häly ehtinee laantua lokakuuksi.
Varhaisimman Ruotsin historiasta kertovan kirjallisen lähteen, 1300-luvun alkupuolella kirjoitetun Eerikinkronikan, mukaan kuningas Eerik Jedvardinpoika ja hänen ystävänsä piispa Henrik tekivät ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen vuonna 1155 levittääkseen kristinuskoa pakanalliseen Suomeen. Suomi ja Balttian maat olivat tuohon aikaan viimeisiä pakanallisia maita Euroopassa. Kristinusko oli kyllä saapunut Suomeen viimeistään 900-luvulla, mutta järjestynyttä kirkkoa ei vielä ollut ja kristittyjen määrä oli vähäinen. Erik palasi pian Ruotsiin, mutta Henrik jäi Suomeen levittämään kristinuskoa.
Eerik Jedvardinpojasta tiedetään enemmän kuin Henrikistä. Eerik valittiin 1150 svealaiseksi paikalliskuninkaaksi ja vuonna 1156 koko Sveanmaan eli silloisen Ruotsin kuninkaaksi, kun hänen edeltäjänsä Sverker Vanhempi murhattiin 1156 matkalla joulukirkkoon. Eerik oli Sveanmaan kuningas vuoteen 1160 asti, jolloin tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) murhasi hänet Upsalan kirkossa. Samaista Maunua epäiltiin myös Sverker Vanhemman murhan järjestäjäksi.
Myöhemmin Eerik Jedvardinpoika sai järjestysnumeron IX ja lisänimen Pyhä. Eerik IX Pyhästä tuli myös Ruotsin kansallispyhimys, vaikka katolinen kirkko ei koskaan julistanut häntä virallisesti pyhimykseksi. Erikin pojasta Knuut Eerikinpojasta tuli Sveanmaan kuningas 1167 ja voi olla että juuri hän keksi ruveta kutsumaan isäänsä pyhimykseksi ja levittämään tarinaa isänsä tekemästä ristiretkestä.
Eerik Jedvardinpojan tekemästä ensimmäisestä ristiretkestä ei ole olemassa lainkaan aikalaistietoja, vaan ensimmäisen ristiretken ja sen tapahtumien muistiin kirjoittamisen eli Eerikinkronikan kirjoittamisen välillä on yli 250 vuotta. Nykyisin perinteinen käsitys ensimmäisestä ristiretkestä on kyseenalaistettu ja koko ristiretki on asetettu kyseenalaiseksi. Kyseessä saattaa olla jälkikäteen sepitetty tarina Eerikin pyhimyskultin luomiseksi.
Mikäli Eerik todella teki sotaretken Suomeen 1155 hän ei ollut vielä Sveanmaan kuningas, ainoastaan paikalliskuningas ja kyseessä oli todennäköisesti ryöstö- ja valloitusretki eikä ristiretki kristinuskon levittämiseksi. Kyseessä saattoi olla ns. ledung-retki, jossa ryöstelyä varten keväällä koottu armeija palaa kotiin syksyllä. Valloitusretken tavoitteena saattoi olla estää Suomen joutuminen Novgorodin alaisuuteen ja sitä kautta Konstantinopolin patriarkalle kuuliaiseksi ortodoksiseksi maaksi.
Miksi Henrik jäi Suomeen eikä palannut Ruotsiin Eerikin mukana? Ehkä Henrikin aikeena oli jo alun perin jäädä Suomeen levittämään kristinuskoa. Voi olla, että Eerik joutui yllättäen palaamaan niin pian Ruotsiin koska hänen kuninkuutensa oli uhattuna. Tällöin Henrik ehkä jäi odottamaan että Eerik palaisi seuraavana vuonna saattamaan ristiretken loppuun. Ehkä Henrik ei alun perin edes ajatellut jäädä Suomeen, mutta muutti mielensä koska onnistui kastamaan suomalaisia menestyksekkäästi ja halusi jatkaa toimintaansa.
Suomeen jäänyt Henrik menetti joka tapauksessa henkensä 1156 (tai 1157). Latinankielisen pyhimyselämäkerran mukaan suomalainen talonpoika Lalli surmasi piispan tämän rankaistua häntä ruotsalaisen sotilaan taposta, kun taas suomenkielisen Piispa Henrikin surmavirren mukaan Henrik oli käynyt vierailulla Lallin kotona tämän tietämättä. Lallin vaimo väitti piispan ottaneen väkipakolla ruokaa, olutta ja heinää maksamatta siitä korvausta. Raivostunut Lalli lähti kirves kädessään piispan perään ja surmasi hänet Köyliönjärven jäällä.
Henrikin surmapäivä oli 20.1.1156. Tammikuun 20. päivää kutsutaan talvi-Heikiksi. Koska 20.1. oli jo 200-luvun pyhimysten Sebastianus ja Fabianus muistopäivä, Henrikin muistopäivä päätettiin Ruotsissa sijoittaa tammikuun 19. päiväksi. Suomessa Henrikin kultti korvasi tuntemattomampien pyhimysten muistopäivän.
Henrik haudattiin Nousiaisiin, mutta hänen luunsa siirrettiin 1290-luvulla Nousiaisista Turun tuomiokirkkoon. Henrik lasketaan usein Turun 1. piispaksi, vaikka Turkuun perustettiin piispanistuin vasta 1200-luvulla. Henrikin translaatiopäivä eli pyhäinjäännösten siirtopäivä oli 18. kesäkuuta, jota kutsutaan kesä-Heikiksi. Henrikin kuolinpäivää ja translaatiopäiväa juhlittiin messuilla, joiden yhteydessä pidettiin Turussa suuret heikinmarkkinat. Piispa Henrikin kanonisaatiosta eli pyhimykseksi julistamisesta ei ole säilynyt dokumentteja, joten ei tiedetä milloin hänestä tuli pyhimys.
Myöhemmin Henrikin luita jaettiin ympäri maailmaa. 1720-luvun alussa piispa Henrikin loput luut määrättiin siirrettäviksi Pietariin, mutta luut katosivat eikä niitä ole koskaan löydetty. Ainut jäännös piispa Henrikistä on pieni luunsiru, jonka sijoituspaikasta on viime vuosina kiistelty.
Lallin nimen etymologiasta on myös eri teorioita. Lalli voi olla suomalainen nimi, joka tarkoittaa karhua, isoa tai lihavaa miestä tai jättiläistä. Karhua ei saanut mainita nimeltä, joten siitä käytettiin kiertoilmaisuja, kuten karvalalli, lallokki tai lallonen. Muita karhun synonyymejä ovat mm. otso, mesikämmen ja kouvo. Toisen teorian mukaan Lalli on muunnos kristillisestä Laurentius-nimestä. Kristitty Lalli tuskin olisi kuitenkaan tappanut piispa Henrikiä.
Henrikiä ja Lallia muistetaan vielä nykyisinkin. Pyhän Henrikin pyhiinvaellus ry järjestää nykyisin Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen joka kolmas vuosi keskiaikaisella pyhiinvaellusreitillä. Lalli puolestaan oli Yleisradion Suuret suomalaiset-kisassa neljästoista. Piispa Henrik ei sijoittunut, mikä on toisaalta ymmärrettävää, koska jos Henrik oli todellinen henkilö, hän ei edes ollut suomalainen vaan englantilainen tai skotlantilainen.
Onko Henrik sitten totta vai tarua? Ensimmäiset merkinnät 1150-luvulla vaikuttaneesta piispa Henrikistä löytyvät noin 1280-luvulta peräisin olevasta latinankielisestä pyhimyselämäkerrasta, joka on kirjoitettu ennen Eerikinkronikkaa. Piispa Henrikin surmavirren ensimmäinen muistiinpano puolestaan on vasta 1600-luvulta. Suomessa on 1150-luvulla ilmeisesti todella kulkenut lähetyssaarnaaja, koska asiasta on säilynyt perimätietoa eri paikkakunnilla. Oliko kyseessä piispa Henrik vai joku muu?
Lopullista totuutta piispa Henrikistä ei tulla koskaan saamaan selville. Legenda piispa Henrikistä ja Lallista jatkaa omaa elämäänsä sanoivat tutkijat mitä tahansa. Ehkä lopullisella totuudella ei ole edes väliä. Kuten Neil Gaiman sanoo, asioiden ei ole tarvinnut tapahtua ollakseen tosia. Tarinat säilyvät vaikka tosiseikat on jo aikaa sitten unohdettu.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 20:18
huhtikuu 28, 2005
Verkkolehtien uusia numeroita
Agricolan tietosanomat 1/2005 sekä Ennen ja nyt 1/2005 ovat ilmestyneet. Molemmat ovat luettavissa ilmaiseksi.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:47
huhtikuu 26, 2005
Vapun historia
Vapun historia ulottuu 700-luvulle. Vuonna 710 syntynyt Wessexiläinen Walburga matkasi veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburga ryhtyi nunnaksi ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Walburga kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5. noin vuonna 870. Vappua eli Valborgin päivää kutsutaan myös valpurinpäiväksi tai valpuriksi. Katolisessa kalenterissa Walburgan päivä on 25.2., mutta ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Valborgin päivä on 1.5.
Viikinkien hedelmällisyysjuhlaa vietettiin huhtikuun lopulla, mutta keskiajalla hedelmällisyysjuhla korvattiin Valborgin pyhimyskultilla. Myös muut germaaniheimot juhlistivat kevään tuloa samoihin aikoihin. Muinainen hedelmällisyysjuhla ja pyhimyskultti ovat sekoittuneet toisiinsa luoden nykyiset vappuperinteet. Germaanien juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen ja sama tapa jatkuu myös nykypäivän Ruotsissa, lähinnä Sveanmaalla. Saksassa uskotaan, että Walpurgisnachtina (30.4. ja 1.5. välinen yö) noidat kokoontuvat juhlimaan Blocksberg-vuorelle ja odottavat paholaisen saapuvan maan päälle. Muinaisessa Irlannissa ja Skotlannissa juhlittiin huhtikuun lopulla gaelilaista Beltane-juhlaa, johon liittyi myös kokkojen polttaminen.
Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu muinaiseen valpurinpäivään, muissa maissa joissa vappua juhlitaan perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. 1.5. oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa. Yleislakon jälkeen vaatimuksiin suostuttiin. Toinen internationaali (sosialistisen liikkeen kansainvälinen liitto, joka oli olemassa 1889-1914) teki aloitteen, että 1.5. juhlittaisiin työväen saavutuksia. 1.5. vakiintui vähitellen työläisten juhlapäiväksi, jota juhlittiin suurella innolla entisessä Neuvostoliitossa. Yhdysvalloissa vietetään vapun sijaan työläisten juhlapäivää Labor Daytä syyskuun 1. maanantaina, ilmeisesti koska päivämäärällä 1.5. on liian kommunistinen historia.
Vapusta on tullut myös opiskelijoiden juhla. 1800-luvun puolivälissä ruotsalaiset yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat alkoivat käyttää lakkia oppilaskunnan merkkinä. Lakki sai mallinsa myllärin hatusta ja siitä oli alun perin kaksi versiota, talvi- ja kesämalli. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin juhlamenoin 30.4. Opiskelijalakkiperinne levisi myös Suomeen 1800-luvun lopulla. Otaniemen teekkarilakki on vanhin suomalaisista lakeista, ensimmäiset maininnat lakista ovat vuodelta 1874. Teekkarilakin käyttöaika on 01.05. klo 00:00 — 30.09. klo 24:00, muulloin tarvitaan erikoislupa lakin käyttöön. Erityistä talvilakkia ei nykyisin ole enää olemassa. Teekkarilakin tupsulla ei ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:01
huhtikuu 23, 2005
Muumion kosto
Vuonna 1991 Alpeilta läheltä Itävallan ja Italian rajaa löydettiin yli 5000 vuotta vanha pronssikautinen muumio, joka nimettiin Ötziksi. Ötzi on näytteillä Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa erityisessä -6 asteseen jäähdytetyssä näyttelykaapissa. Ötziä tutkimalla on saatu selville paljon pronssikauden ihmisten elämästä, mutta muumio Ötzi on kuuluisa myös muusta syystä. Hänen sanotaan kironneen löytäjänsä kuten egyptiläiset muumiokollegansa.
Ötzin löytänyt saksalainen Helmut Simon katosi lokakuussa 2004 Itävallan Alpeilla. Hänen ruumiinsa löydettiin kahdeksan päivän kuluttua. Simon putosi 100 metrin korkeudella olleelta polulta ja kuoli välittömästi. Löytöhetkellä Simonin ruumis oli jäätynyt ja lumen peittämä aivan kuten muumio Ötzkin oli ollut löydettäessä.
Simon ei ollut ainoa Ötzin kanssa tekemisissä ollut, joka on kuollut. Ötziä tutkinut Konrad Splinder kuoli huhtikuussa 2005 sairauden aiheuttamiin komplikaatioihin. Innsbruckilainen patologi Rainer Henn, joka laittoi Ötzin paljain käsin ruumispussiin kuoli liikenneonnettomuudessa matkalla puhumaan Ötzistä konferenssissa. Opas Kurt Fritz, joka järjesti Ötzin siirron helikopterilla löytöpaikalta, kuoli lumivyöryssä. Hän oli lumivyöryn alle jääneestä seurueesta ainut, joka kuoli. Rainer Hölz, joka kuvasi Ötzin siirto-operaation, kuoli aivokasvaimeen.
Ei ihme, että huhut muumion kirouksesta ovat lähteneet liikkeelle. Ötzin löytymisestä on kuitenkin jo 14 vuotta ja hänen kanssaan on ollut tekemisissä niin monta ihmistä, että tilastollisesti ajatellen ei ole mikään ihme, että jotkut heistä ovat jo kuolleet. Jokainen voi tietysti uskoa muumion kiroukseen jos haluaa.
Ajatus muumion langettamasta kirouksesta sai alkunsa faarao Tutankhamonin haudan löytymisen jälkeen vuonna 1922. Sensaatiolehdistön mukaan Tutankhamonin haudan avaamiseen ja tutkimiseen osallistuneista henkilöistä moni kuoli hämärissä olosuhteissa tai oudoissa onnettomuksissa. Tutankhamonin haudan kaivaukset rahoittanut ja niihin osallistunut lordi Carnarvon kuoli vain muutama kuukausi Tutankhamonin haudan avaamisen jälkeen verenmyrkytykseen. Tutankhamonin haudan lordi Carnarvonin kanssa avannut kaivausten johtaja Howard Carter kuitenkin kuoli 65-vuotiaana vanhuuteen vuonna 1939. Jos Tutankhamon langetti muumion kirouksen, niin ainakin Carterin kohdalla Tutankhamonin kirous epäonnistui.
The Guardian: Scientist seen as latest 'victim' of Iceman
Aftonbladet: De fann mumien Ötzi - nu är 5 döda
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:28
huhtikuu 21, 2005
Viking Festival at Egge, Norway
A Viking Festival will be arranged at Egge, Norway 14th - 17th of July. For more information, please visit www.vikingfestival.no.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:06
Eggen viikinkifestivaali
Eggessä järjestetään 14.-17.7. viikinkifestivaali, josta saa lisätietoa osoitteesta www.vikingfestival.no.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:03
Pelastakaa Tara!
Irlannin hallitus aikoo rakentaa moottoritien Taran laaksoon. Aiottu moottoritie aiheuttaisi suurta vahinkoa historiallisen Tara-vuoren alueelle. Tara-vuori oli aikoinaan Irlannin ylikuninkaiden asuinpaikka ja alueella on ollut asutusta jo 5000 vuotta sitten.
Jos pidät Guinnessistä, laita nimesi nettiaddressiin moottoritien rakentamisen estämiseksi: Save The Hill of Tara, the National Monument of Ireland. Lisätietoa tiehankkeesta saa osoitteesta www.taraskryne.org.
Lisätietoa Tarasta:
Tara: Valley of the Irish Kings
Mythical Ireland - Tara
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:20
huhtikuu 19, 2005
Paavin valinta on käynnissä
115 kardinaalia on kokoontunut Vatikaaniin valitsemaan uutta paavia. Vuodesta 1059 lähtien paavin valinnan ovat suorittaneet kardinaalikollegion kardinaalit. Paavi Johannes Paavali II:n asettamaan säädöksen mukaan yli 80-vuotiaat kardinaalit eivät saa äänestää, joten kardinaalien määrä äänestyksessä vaihtelee. Kardinaalien kokousta kutsutaan konklaaviksi. Nimitys tulee latinankielisestä lauseesta cum clavi, avaimen kanssa. Aikaisemmin kardinaalit lukittiin Sikstuksen kappeliin kunnes valinta oli tehty. Sikstuksen kappelin sisäänkäynnit sinetöitiin ja ikkunat peitettiin verhoilla. Kardinaalit asuivat kappelissa kunnes valinta oli tehty. Paavi Johannes Paavali II rakennutti kardinaaleille hotellin, joten kardinaalit eivät enää yövy kappelissa, mutta he eivät saa poistua Vatikaanista. 1000-luvulle asti paavien nimittämisestä vastasivat maalliset johtajat, minkä takia paavit olivat usein pelinappuloita poliittisissa taisteluissa. Vastapaavi on paaviksi julistautunut mutta ei virallisesti tunnustettu paavi.
Kardinaalit lähtivät Vatikaaniin heti paavin kuoltua. Konklaavin on aloitettava työnsä aikaisintaan 15 päivää paavin kuolemasta, mutta viimeistään 20 päivää paavin kuolemasta. Paavi haudataan 4-6 päivää kuoleman jälkeen ja hautajaiset kestävät kaikkiaan yhdeksän päivää. Paavin kuolema lakkauttaa monien Vatikaanin viranhaltijoiden viran ja virat ovat avoinna kunnes uusi paavi täyttää ne nimittämällä uudet viranhaltijat. Paavi voi periaatteessa erota, mutta se on harvinaista. Edellinen paavin virasta eronnut oli Gregorius XII vuonna 1409. Paavin kuollessa katolinen kirkko siirtyy sede vacante-tilaan (vapaa istuin) eli interregnumiin (hallitsijaton tila ennen uuden hallitsijan valintaa).
Ensimmäisen valintapäivän aamuna Pyhän Pietarin basilikassa pidetään messu, jonka jälkeen kardinaalit kulkevat juhlakulkueessa Sikstuksen kappeliin. Ensimmäisen valintapäivän iltapäivällä voidaan pitää esivaali, jolla mitataan eri ehdokkaiden kannatusta. Yleensä vaaleja pidetään vasta toisesta päivästä lukien, kaksi äänestystä aamulla ja kaksi iltapäivällä. Vaaleja pidetään kunnes joku valitaan paaviksi. Kamariherraksi nimetty kardinaali hoitaa vaalin järjestelyt. Vaalitoimitus on salainen ja vaalien kulusta lörpöttelevää uhkaa kirkonkirous. Ainoastaan sairaskohtausten hoito on sallittu, muuten kardinaalit on suljettu täysin ulkopuoliselta maailmalta. Konkaalia avustaa kaksi lääkäriä ja eri kieliä osaavia pappeja.
Eristetyn konklaavin alkuperäinen tarkoitus oli pakottaa kardinaalit nopeaan ratkaisuun. Salainen ja suljettu konklaavi vahvistettiin vuonna 1274. Varsinaisen vaalin aikana ainoastaan kardinaalit saavat olla Sikstuksen kappelissa. Latinankielisellä komennolla extra omnes (kaikki ulos) ylimääräiset henkilöt käsketään pois ja kappelin ovet suljetaan.
Uuden paavin valinta alkaa käytännössä jo hautajaisten aikana kun kardinaalit keskustelevat salaisesti ehdokkaista ja heidän saavutuksistaan. Avoin vaalikampanjointi on kuitenkin kielletty. Varsinaisessa vaalissa kardinaalit kirjoittavat ehdokkaansa nimen äänestyslippuun niin etteivät muut näe mitä he kirjoittavat eikä äänen antajaa voi tunnistaa käsialan perusteella. Äänestyslippu on nelikulmainen ja yläkulmassa lukee Eligio in Summum Pontificem (Valitsen ylimmäksi pontifexiksi). Periaatteessa kuka tahansa miespuolinen katolinen voidaan valita paaviksi, mutta käytännössä paavi on valittu aina kardinaalien joukosta.
Äänestyslippu taitetaan ja taitettu äänestyslippu näytetään muille. Kardinaali vie äänestyslippun alttarille, jossa on ehtoollisviinikalkki (eli malja) ja öylättilautanen. Kardinaali sanoo “kutsun herramme Kristuksen todistamaan, että ääneni on annettu sille, joka mielestäni Jumalan silmien edessä tulisi valita” ja laittaa äänestyslippunsa öylättilautaselle. Kardinaali pudottaa äänestyslipun öylättilautasen avulla ehtoollisviinikalkkiin. Satunnaisesti valitut kardinaalit laskevat äänet ja jokaisessa äänestyslapussa oleva nimi lausutaan ääneen.
Äänestysliput poltetaan joka toisen äänestyksen jälkeen eli kahdesti päivässä. Paavin valinta voi kestää päiviä, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Savu poistuu kappelin katolle tätä tarkoitusta varten asennetusta savupiipusta. Savun väriä säädetään kemikaaleilla. Musta savu tarkoittaa, ettei paavia ole valittu, valkoinen tarkoittaa, että uusi paavi on valittu. Tällä kerralla myös Pyhän Pietarin basilikan kelloja soitetaan uuden paavin valinnan merkiksi, koska äänestyslappujen savu on joskus ollut harmaata.
Kun joku saa tarvittavan enemmistön, kaikki muut paitsi uusi paavi peittävät tuolinsa purppuraisella katoksella. Aikaisemmin valintaan tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö, mutta paavi Johannes Paavali II muutti sääntöjä niin, että 30 äänestyksen jälkeen yksinkertainen enemmistö riittää. Viimeisen äänestyksen äänestysliput poltetaan, jolloin savu on valkoista. Konklaavin vanhin diakoni kysyy uudelta paavilta suostuuko hän paaviksi, minkä jälkeen vanhin diakoni astuu parvekkeelle ja huutaa Habemus Papam (meillä on paavi). Uusi paavi valitsee nimen jolla haluaa tulla kutsutuksi ja astuu myös parvekkeelle. Uusi paavi antaa siunauksen Urbi et Orbi (kaupungille ja maailmalle) ja aloittaa heti toimikautensa.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 17:40
huhtikuu 16, 2005
Testaa: kuka historiallinen henkilö olet?
| Isaac Newton You are 61% Historical Icon! |
| You're Isaac Newton, possibly the greatest scientist the world has ever known. Your laws of motion became the bed rock for virtually every foray into science, your views on the nature of the world in general were revolutionary but undeniable in the face of your fantastic evidence. You are a genuis.
Your impact on the world may well be significant, not least because you changed the way people live forever, but ultimately you will be taken for granted - the only things you can offer humanity are abstract theories which bear little relation to real life, or break throughs in technology. The latter will be appreciated, but quickly improved upon, and the original creator will be forgotten; can YOU remember who invented the first PC? |
My test tracked 1 variable How you compared to other people your age and gender:
|
| Link: The Which Historical icon are you? Test written by adam_the_nang on OkCupid Free Online Dating |
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:10
huhtikuu 13, 2005
Viikinkien retkillä mukana oletettua enemmän naisia
Shetlannin ja Orkneyn nykyisten asukkaiden geeniperimää tutkimalla on saatu selville, että Shetlantia ja Orkneya asuttaneet viikingit toivat usein vaimonsa mukanaan. Läntisessä Skotlannissa sen sijaan oli tutkimuksen mukaan enimmäkseen viikinkimiehiä. He ottivat todennäköisesti vaimoikseen skottinaisia, mikä selittäisi myös sen miksi muinaisnorja levisi vain Pohjois-Skotlantiin.
Scotsman.com: The softer, caring side of the marauding Viking
Lähettänyt – Sent by Jussi | 18:33
huhtikuu 11, 2005
Viikinkisaagat kertovat ilmaston muutoksesta
Kanadalaisen tutkijan William Pattersonin mukaan viikinkisaagoissa voi havaita merkkejä ilmaston muutoksesta. Viikinkisaagoissa kuvatut vaikeat ajat voidaan ajoittaa ajanjaksoihin, jolloin talvet ja kesät olivat erittäin kylmiä. Esimerkiksi vuosien 1350 ja 1850 välillä Islannissa oli paljon kylmiä talvia, viileitä kesiä sekä suuria lämpötilan vaihteluja. Ajanjaksoa kutsutaan pieneksi jääkaudeksi ja se aiheutti suuria ongelmia myös Manner-Euroopassa. Vuoden 850 tienoille puolestaan osui eräs lämpimimmistä ajanjaksoista Islannissa ja tuona aikana viikingit asuttivat Islannin. Myös 1740-luku oli lämmintä aikaa. Lämpötilan vaihtelulla on suuri vaikutus elinolosuhteisiin Islannissa, sillä yhden asteen keskilämpötilan pudotus kesän aikana voi pienentää satoa jopa 15%.
1200-luvulla kirjoitettu Edda kuvaa maailmanloppua edeltävää Fimbul-talvea. Fimbul-talven esikuvan arvellaan olevan 2800 vuotta sitten tapahtunut ilmaston hetkellinen kylmeneminen. Muisto kylmästä ajasta on kulkeutunut saagoissa tuhansien vuosien ajan ja sen toistumista pidetään maailmanlopun enteenä. Talven jatkuessa vuodesta toiseen ja ruoan loppuessa ihmiset ryhtyvät veriseen eloonjäämissotaan keskenään. Nykyaikainen versio Fimbul-talvesta on ydinsodan jälkeinen ydintalvi, jolloin ydinräjähdysten nostattama pöly pimentää auringon ja monivuotinen talvi tuhoaa kaiken elämän maapallolta.
EurekAlert!: Viking sagas read through the lens of climate change
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:37
huhtikuu 10, 2005
Aboa Vetus
The Aboa Vetus-museum in Turku has renewed its exhibition about medieval Turku. The museum was opened ten years ago and the new exhibition shows what has been found in the excavations within the museum area during these ten years.
Medieval market in Turku 30 June - 3 July
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:54
Aboa Vetus on uudistunut
Kymmenen vuotta sitten avattu Aboa Vetus-museo Turussa on uudistunut. Vanha perusnäyttely on purettu ja maan alta esiin kaivetun kaupunkikorttelin ympärille on rakennettu kokonaan uusi näyttely. Uusi näyttely esittelee mitä on saatu selville kymmenen vuoden kuluessa Aboa Vetuksen alueelta kaivetusta materiaalista. Uudistettu Aboa Vetus avattiin yleisölle lauantaina 9. huhtikuuta.
30.6.-3.7. Keskiajan Turku
Lähettänyt – Sent by Jussi | 21:48
Mikä on tien oikea puoli?
Miksi Suomessa kuljetaan nykyisin tien oikealla puolella? Miksi ei kuljeta vasemmalla puolella kuten Iso-Britanniassa?
Keskiajalla ihmiset kulkivat yleensä tien vasenta reunaa. Koska suurin osa ihmisistä on oikeakätisiä, tämä jätti miekkakäden vapaaksi. Jos vastaantulija osoittautui vihamieliseksi, miekan sai helposti esille ja lyömävalmiiksi. Jos olisi kuljettu tien oikeaa puolta, vasemmassa kädessä kannettu kilpi olisi ollut tiellä. Samasta syystä linnojen kierreportaat kiertyvät myötäpäivään. Ylöspäin kulkevan oikeakätisen hyökkääjän on vaikea lyödä puolustajaa, mutta puolustaja voi löydä esteettä miekallaan.
Toisen teorian mukaan vasemmanpuoleinen liikenne kehittyi ratsastuksen vuoksi. Jos miekka on vyöllä vasemmalla puolella (kuten oikeakätisillä on), hevosen selkään on helpompi nousta sen vasemmalta puolelta. Jos hevonen olisi tien oikealla puolella selkään noustessa, ratsastajan oma selkä olisi tielle päin, jolloin tiellä kulkijat voisivat vaikka tuikata tikarilla selkään kesken ratsaille lähdön. Turvallisinta olisi pitää oma selkä pois tieltä päin, jolloin hevonen olisi tien vasemmalla laidalla. Sitten kun ratsastaja on päässyt hevosen selkään ei olisi mitään syytä enää siirtyä tien oikealle puolelle.
Joidenkin tietojen mukaan paavi Boniface VIII olisi määrännyt, että Roomaan matkaavien pyhiinvaeltajien pitäisi kulkea tien vasenta puolta, mutta tästä ei ole varmaa tietoa. Toisten tietojen mukaan Boniface VIII olisi määrännyt, että Pyhän Pietarin Basilikaan matkaavien pyhiinvaeltajien pitää kulkea Pyhän Angelon sillalla sillan oikeaa puolta. Mitään tieliikennelakia ei keskiajalla kuitenkaan ollut, joten yhtä hyvin saattoi kulkea tien oikealla puolella jos halusi. Huonoilla teillä kannatti kulkea keskellä tietä ja ratkoa väistämissäännöt vastaantulijan kanssa tapauskohtaisesti.
Vasemmanpuoleinen liikenne jatkui Euroopassa kunnes Napoleon pääsi valtaan. Jo ennen Napoleonia Ranskassa oli jo siirrytty vähitellen oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Ennen vuoden 1789 vallankumousta aateliset kulkivat vasemmalla puolella ja rahvas oikealla puolella, jotta aateliset pääsivät hevosillaan kävelevän rahvaan ohi. Vallankumouksen jälkeen myös aateliset siirtyivät oikealle puolelle, koska aateluuden paljastaminen olisi saattanut johtaa giljotiinin luokse. 1794 oikeanpuoleinen liikenne kirjattiin Ranskassa lakiin.
Kukaan ei tiedä miksi Napoleon määräsi oikeanpuoleisen liikenteen myös valloittamiinsa maihin. Erään teorian tämä johtui Ranskan vallankumouksesta, koska oikeanpuoleinen liikenne olisi vallankumouksellista verrattuna perinteiseen vasemmanpuoleiseen liikenteesen. Toisen teorian mukaan Napoleon oli vasenkätinen ja ranskalaisella vaatimattomuudella määräsi maailman mukautumaan häneen. Kulkemalla oikealla puolella tietä Napoleonin miekkakäsi olisi valmiina taistelun varalta. Napoleonia vastustaneet maat pysyivät enimmäkseen vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Iso-Britanniassa ajetaan ilmeisesti vieläkin vasemmalla puolella tietä, koska oikeanpuoleista liikennettä pidetään ranskalaisena keksintönä.
Venäjällä oikeanpuoleinen liikenne alkoi Napoleonin sotien jälkeen. Suomessa, joka kuului Ruotsiin vuoteen 1809 asti kuljettiin vasenta puolta kuten Ruotsissakin. Ruotsi-Suomessa yritettiin siirtyä oikeanpuoleiseen liikenteeseen jo vuonna 1718 Kaarle XII:n määräyksestä. Kansalaiset eivät kuitenkaan totelleet kuninkaan määräystä vaan jatkoivat kulkua tien vasemmalla puolella. Suomessa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen vasta 1858 keisarillisella määräyksellä, siihen asti kuljettiin tien vasenta puolta vaikka Suomi oli ollut osa Venäjää jo lähes 50 vuotta. Ruotsi siirtyi lopullisesti oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967 (H-dagen) kello 5 aamulla.
Entä muinaiset roomalaiset? Millä puolella tietä he kulkivat? Englannista Blunsdon Ridgestä on löydetty roomalaisajalta peräisin oleva tie, joka johti kivenhakkaamolta roomalaisen temppelin rakennuspaikalle. Koska vasemman puolen urat olivat syvempiä, tästä pääteltiin että roomalaiset ajoivat vasemmalla puolella. Temppelille kulkeneet kivillä lastatut kärryt tekivät vasemman puolen urista syvempiä kuin tyhjät kärryt, jotka palasivat kivenhakkaamolle. Tämän logiikan mukaan roomalaiset olisivat siis kulkeneet tien vasenta laitaa.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 11:38
huhtikuu 09, 2005
Sarja Tukholman vanhasta kaupungista
Yle Teemalta tulee 19.5. klo 19.00 Fotspår i Gamla Stan. Ohjelma tutustuttaa katsojat Gamla Stanin historiallisille tapahtumapaikoille. Sarja on tekstitetty ruotsiksi. Toinen osa tulee 26.5.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 13:34
huhtikuu 06, 2005
Palvelukseen halutaan: viikinkejä
Norjalainen Vikinger i Vestfold-projekti etsii viikinkejä. Projekti haluaa saada paikalliseen turistinähtävyyteen viikinkejä, jotka vain juttelevat turistien kanssa sen sijaan että yrittäisivät ryöstää ja tappaa heidät. Projektipäällikkö Lars Kobron mukaan tarkoituksena olisi muistuttaa, että viikingit eivät olleet vain ryöväreitä vaan joukossa oli myös rauhallisia kauppiaita.
Kun tieto avoimista paikoista levisi, useat ihmiset mm. Kanadasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Saksasta ottivat yhteyttä Vikinger i Vestfold-projektiin ja ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi. Monet olivat valmiita jättämään työnsä ja ryhtymään kokopäiväviikingeiksi. Pettymys lienee ollut suuri kun heille selvisi, että työpaikka on osa-aikainen ja siihen otetaan vain Vesfoldin asukkaita.
NRK: Ledig jobb som viking
NRK: Vikinger verden rundt
Lähettänyt – Sent by Jussi | 22:02
huhtikuu 05, 2005
Riika, osa 2.
Riian vanhassa kaupungissa on useita vanhoja kirkkoja. Raatihuoneen toria lähin on Pietarin kirkko (19 Skarnu iela). Riian suojeluspyhimykselle Pietarille omistettu kirkko mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran 1209 ja se on hienoimpia goottilaisia kirkkoja koko Balttiassa ja Pietarin kirkko oli aikanaan Riian pääkirkko. Kirkkoa laajennettiin 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa.
Pietarin kirkon torni (123,5m) valmistui lopullisesti vasta 1491. Ristin sijasta tornin huipulla on kukko. Torni sortui 1666 tappaen 8 ihmistä ja jälleenrakennus keskeytyi tulipaloon 1677. Torni paloi 1721 ja jälleen vuoden 1941 pommituksissa. Tornissa on näköalatasanne (70 m) ja sinne pääsee hissillä.
Riian tuomiokirkko (Doma laukums) on Balttian suurin katedraali. Tuomiokirkko vihittiin käyttöön 25.7.1211, mutta sitä rakennettiin vielä 1200-luvun lopulla. 1254 paavi Innocentiud IV lupasi 40 päivän mittaisen syntien anteeksiannon kaikille, jotka antavat rahaa tuomiokirkon rakentamiseen. Kirkko on laajennettu ja korjattu aikojen kuluessa ja se on sekoitus eri rakennustyylejä. Tuomiokirkko näyttää olevan kuopassa, mutta todellisuudessa sen ympärillä on tulvia vastaan rakennettu suojavalli. Tulvat olivat keskiajalla Riian vitsaus ja joskus kirkkojen sisältä on löydetty tulvan jälkeen kaloja.
Kirkontornissa (90 m) on ristin sijasta kukko, kuten Pietarin kirkossakin. Molemmat kukot seisovat pallon päällä ja pallon sisällä on dokumentteja kirkkojen historiasta. Kukot toimivat tuuliviireinä ja niiden toinen puoli oli musta ja toinen kultainen. Jos kultainen puoli oli kaupunkiin päin, se tarkoitti että laivat pääsivät satamaan. Jos taas musta puoli oli kaupunkiin päin, laivat eivät päässeet tuulen vuoksi satamaan, jolloin ei tarvinnut mennä satamaan ottamaan laivoja vastaan. Tuomiokirkon läheisyydessä on Riian ja merenkäynnin historian museo. Museossa on valtavasti nähtävää ja lähes jokaisessa huoneessa on englanninkielinen selostus, toisin kuin useimmissa Riian museoissa.
Muista kirkoista mainittakoon Pyhän Yrjön kirkko, Jaakobin kirkko ja Johanneksen kirkko. Pyhän Yrjön kirkko (10/20 Skarnu iela) on rakennettu samalle paikalle, jonne Kalpaveljekset rakensivat Riian linnan kappelin 1204. Jaakobin kirkko rakennettiin kaupungin ulkopuolelle esikaupunkilaisten käyttöön ja mainittiin ensimmäisen kerran 1225.
Jaakobin kirkossa (2 Klostera iela) ei tarinan mukaan ollut pitkään aikaan kelloa, koska sitä täytyi soittaa aina kun vihollinen lähestyi, rikollinen mestattiin Raatihuoneen torilla tai kirkon ohi käveli uskoton vaimo. Eräänä päivänä riikalaiset kyllästyivät kellon ainaiseen soimiseen ja heittivät sen yöllä Väinäjokeen. Riikaan ei oltu koko ajan hyökkäämässä ja uskottomuudesta kiinni jääneet miehet mestattiin, joten jokainen voi itse päätellä miksi kello soi kaiken aikaa. Jaakobin kirkon yhteydessä oli 1255-1582 Maria Magdaleenan luostari.
Johanneksen kirkko (24 Skarnu iela) mainittiin ensi kerran 1297 ja sitä laajennettiin 1330. Kirkon yhteydessä oli dominikaaniluostari. Johanneksen kirkon seinään muurattiin 1400-luvulla kaksi munkkia elävältä ja heille jätettiin seinään kaksi aukkoa, josta heille voitiin antaa ruokaa ja juomaa. Munkit olivat vapaaehtoisia, jotka uskoivat suojelevansa kirkkoa uhrautumalla tällä tavoin. Munkkien kuoltua aukot muurattiin umpeen. Uskonpuhdistuksen jälkeen dominikaanit häädettiin Riiasta ja kirkkoa käytettiin huonekalutehtaana ja asevarastona.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:49
huhtikuu 04, 2005
Riika, osa 1.
"Lieli ceļi, mazi ceļi, visi Rīgā satecēja."
"Suuret tiet, pienet tiet, kaikki vievät Riikaan"
Talvilomalla tuli vietettyä neljä päivää Riiassa. Riika sijaitsee Latviassa Väinäjoen (latviaksi Daugava) rannalla ja on vuosisatojen ajan ollut tärkeä kauppakeskus Baltiassa. Piispa Albert perusti Riian 1201 paikkaan, jossa Riidzinja-joki (Rīdziņa) laski Väinäjokeen. Riidzinja tarkoittaa Pikku-Riikaa ja kaupunki sai nimensä joesta. Pieni ja lyhyt Riidzinja-joki katosi jo aikoja sitten, mutta kaupunki on vielä jäljellä.
Riian vanhassa kaupungissa on useita keskiaikaisia rakennuksia. Loogisinta lienee aloittaa Mustapäiden talosta, koska siellä sijaitsee nykyisin Riian turismi-info.
Jos ollaan tarkkoja, Mustapäiden talo on kuvan taloista oikean puolimmainen. Vasen talo Schwabin talo.
Mustapäiden veljeskunta oli naimattomien kauppiaiden kilta, jolla oli oma talo Riian lisäksi Tallinnassa. Mustapäiden talo on Raatihuoneen torilla eli Raatslaukumsilla (Rātslaukums). Alkuperäinen Mustapäiden talo rakennettiin 1334 ja sitä käytti enimmäkseen Riian suuri kilta omiin juhliinsa. Talo tunnettiin ensin nimellä Suuren killan uusi talo ja myöhemmin nimellä Kuningas Arthurin hovi. Vuonna 1416 perustettu Mustapäiden kilta vuokrasi osan talosta 1477 Riian kaupunginraadilta. 1687 talo vuokrattiin kokonaan Mustapäille ja 1721 Mustapäät ostivat talon itselleen.
Valitettavasti alkuperäinen Mustapäiden talo raunioitui 29.6.1941 Neuvostoliiton ilmaiskussa Riikaan. Sodan jälkeen taloa aiottiin korjata, koska talon seinässä oli ollut teksti "jos tuhoudun jonain päivänä, rakentakaa minut uudelleen", mutta 23.8.1948 klo 4 aamulla venäläiset jostain syystä räjäyttivät rauniot. Neuvostomiehityksen loputtua talon jälleenrakennus alkoi 1994 ja Mustapäiden talo avautui jälleen 28.12.1999. Mustapäiden talossa on museo, matkamuistomyymälä, Riian turismi-info sekä kahvila.
Mustapäiden talon edessä seisoo Rolandin patsas, jollainen oli useimpien Hansakaupunkien kiltatalojen edessä. Roland oli Kaarle Suuren siskonpoika, joka kuoli sotaretkellä ja josta on tehty Rolandin laulu. Rolandia pidettiin oikeudemukaisena ritarina ja hän oli vapauden ja oikeuden symboli. Rolandin miekan kärjestä laskettiin aikaisemmin etäisyydet Riiassa ja Latviassa.
Raatihuoneen torilla on vuodesta 1334 lähtien ollut raatihuone, josta tori on saanut nimensä. Torilla järjestettiin markkinoita sekä toimeenpantiin teloituksia ja muita rangaistuksia. Vanha keskiaikainen raatihuone purettiin ja korvattiin uudella raatihuoneella 1750. Raatihuone vaurioitui samassa pommituksessa kuin Mustapäiden talo. Raatihuone selvisi vähemmillä vaurioilla kuin Mustapäiden talo ja se oli määrä korjata sodan jälkeen. Neuvostojohdon määräyksestä raatihuone kuitenkin purettiin ja tilalle rakennettiin neuvostotyylinen teknillinen koulu. Neuvostoliiton romahdettua teknillinen koulu puolestaan jäi jyrän alle ja raatihuone rakennettiin uudelleen.
Lähihistoriaa Raatihuoneen torilla edustaa Miehitysmuseo, jossa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta sekä Latvian kiväärimiesten muistomerkki. Kiväärimiehet kuuluivat I maailmansodan aikana perustetttuihin latvialaisiin sotilasosastoihin ja heitä voinee pitää Latvian jääkäreinä. Kiväärimiehet taistelivat saksalaisia hyökkääjiä vastaan, mutta I maailmansodan loputtua suuri osa heistä siirtyi kommunistien puolelle. Lopputuloksena seurasi sisällissota punaisten ja valkoisten välillä kuten Suomessakin. Kiväärimiesten historiaan voi tutustua tarkemmin Latvian sotamuseossa.
Latvian kielestä sen verran, että kirjaimisto muistuttaa suomalaista kirjaimistoa, paitsi että joissakin kirjaimissa on vokaalia pidentävä pitkittäisviiva (ā = aa), konsonantin liudentumismerkki (ņ = nj) tai suhuäänne (š = sh). Latviaa lausutaan periaatteessa samoin kuin suomea eli sitä äännetään lähes kuten kirjoitetaankin. Ainut latvian sukulaiskieli on liettua, mutta erot ovat vielä suurempia kuin suomessa ja eestissä, joten latvian ja liettuan puhujat eivät ymmärrä toisiaan.
Lähettänyt – Sent by Jussi | 19:59